Historiallista epistemologiaa vai epistemologista historaa?

Kirjallisuusarvostelu

Työn vapauttaminen vai työsta vapautuminen? : André Gorzin Jäähyväiset proletariaatille

Kirjallisuusarvostelu

Biologit ihmisestä : tiedettä, ideologiaa vai politiikkaa?

Kirjallisuusarvostelu

Psykokulttuuri : korviketoimintaa vai normiston kustomointia erikoistuneille ihmisille?

Kirjallisuusarvostelu

Luotolla vai ilman? Kulutusluoton vaikutus kulutusasenteisiin

Nyky-yhteiskuntaa voidaan kuvata kulutusyhteiskunnaksi, jossa luotto on yksi kulutuksen rahoitusmuoto muiden joukossa. Luotosta on tullut yleinen ja tavanomainen maksuväline rahoittaa hankintoja. Sillä voidaan tyydyttää hetkittäisiä kulutustarpeita tai lisätä henkilökohtaista elintasoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kulutusluotolla vaikutusta kulutusasenteisiin. Tutkimuskohteena ovat kulutusluottoa käyttävät henkilöt, joiden kulutusasenteita verrataan kulutusluottoa käyttämättömiin henkilöihin. Kulutusluotollisilla henkilöillä oletetaan olevan erilaiset kulutusasenteet muihin henkilöihin nähden. Teoreettinen viitekehys taustoittaa suomalaisen luottomarkkinoiden syntyä, kotitalouksien velkaantuneisuutta ja kulutusluottoja. Lisäksi syvennytään sosiologien näkemyksiin luotosta, tutkijoiden tulkintoihin kulutusilmapiiristä ja kuluttajien asenneympäristöstä. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 1999, 2004 ja 2009 kerättyä postikyselyaineistoa, jossa tutkitaan suomalaista elämäntapaa ja kulutusta. Kyseessä on kolmelle poikkileikkausaineistolle perustuva kvantitatiivinen vertailututkimus. Tässä tutkimuksessa kahden ryhmän kulutusasenteiden vertailuun käytetään varianssianalyysia ja keskiarvovertailua. Tuloksista käy ilmi, että kulutusluottoa käyttävillä henkilöillä on erilainen suhtautuminen kuluttamiseen kuin muilla vastaajilla. Kulutusluottoa käyttävillä oli kuluttamisesta ja heräteostoksista myönteisempi kuva kuin muilla henkilöillä. Lisäksi kulutusluottoa käyttävät väittivät säästävän muita vastaajia vähemmän, mutta halusivat kuitenkin välttää velkaa enemmän kuin muut vastaajat. Taustamuuttujista erityisesti iällä ja sukupuolella oli merkitystä suhtautumisessa kuluttamiseen. Nuoremmilla vastaajilla ja naisilla oli hieman myönteisempi asenne kuluttamiseen kuin muilla. Voidaan pohtia, johtuuko kulutusluottoa käyttävien ja käyttämättömien vastaajien väliset erot asenteissa nimenomaan kulutusluotosta vai jostain aikaisemmasta kokemuksesta tai opitusta tekijästä, joka myöhemmin ohjaa kulutusluoton käyttöön. Nykyisin puhutaan muun muassa taloudellisen kasvatuksen merkityksestä.

Pikavipit – Kuluttajien riistoa vai tiukan valvonnan alla olevaa liiketoimintaa?

Pikavippi on nykykäsityksen mukaan vakuudeton, lyhytaikainen, euromääräisesti pienehkö luotto, joka hankitaan yleensä joko tekstiviestillä tai Internetissä täytettävällä hakemuksella. Luotto maksetaan hakijan tilille asiakkaan suostuttua luotontarjoajan ehtoihin luottotietojen tarkistuksen jälkeen. Tutkielmassa on selvitetty millainen oli lainsäädännöllinen lähtötilanne, kun pikavipit tulivat markkinoille. Lisäksi halusin selvittää lainsäätäjän toimia alaa kohtaan, sekä selvittää ovatko pikaluotot koronkiskontaa tai ovatko ne sitä joskus olleet. Tutkielma toteutettiin lainopillista ja de lege ferenda – menetelmiä käyttäen. Lainsäätäjä on tehnyt kaksi merkittävää lainmuutospakettia pikaluottoja kohtaan erityisesti kuluttajansuojan parantamiseksi. Pikaluotot eivät ole täyttäneet missään vaiheessa koronkiskonnan tunnusmerkistöä. Jos maksamattomat luotot päätyvät oikeuteen perittäviksi niin perintäkulut muodostuvat lain asettamien taulukkohintojen mukaisesti, vaikka kuluttajasta saattaa tuntua kohtuuttomalta maksaa suuria perintäkuluja. Mikäli pikaluotot kielletään, siirtynevät lyhytaikaisten pienluottojen markkinat ainakin osittain pimeille markkinoille tai tarjolle tulee lakia kiertäviä korvaavia lainatuotteita.