Vastuullisella liiketoiminnalla kohti kestävää kehitystä

Kirjallisuusarvostelu

Kasvuympäristön tekijöiden yhteys kielen ja lukutaidon kehitykseen

Teemanumero: Lukivaikeus.

Miten nopea nimeäminen ennakoi lukutaitoa

Teemanumero: Lukivaikeus.

Kulttuurisista olemassaolon tavoista Indonesiassa

Kirja-arvio

Intra-organizational knowledge transfer in a Finnish multinational company

The ability of a multinational company to effectively transfer knowledge from one unit to another can create a great source of competitive advantage and is crucial for long-term success. However, in their attempts to disseminate existent knowledge across national boundaries, organizations encounter several obstacles. Especially challenging is the transfer of tacit knowledge, the most valuable kind, as it is embedded in the minds and the behavior of people. The purpose of this study is to identify the main factors and challenges to be considered in intra-organizational knowledge transfer and consequently develop a framework that could be utilized to improve the process. The research is of qualitative nature and it adopts an exploratory approach. The study was further conducted as an intensive single-case study through studying a Finnish multinational company, and the researcher adopted a role as a participant observant in the research setting. Other data collection methods include semi-structured interviews and an online survey. The research findings show that knowledge transfer is currently challenging within the international sales organization of the case company. The majority of knowledge is currently concentrated in the company headquarters, and it is not always systematically distributed to the regional offices abroad. The main factor affecting knowledge transfer seems to be the organizational culture, which does not support or encourage knowledge sharing. The company is struggling in having a common place for information and employees that lack proper social networks have difficulties accessing relevant knowledge. Some recommended improvement suggestions include the institutionalization of knowledge transfer by turning it into an articulated organizational goal, and the implementation of a reward system that includes soft factors, such as teamwork and knowledge sharing behavior. Furthermore, the organizational culture should be more open and supportive in order to reinforce trust. Individuals in regional offices should be given better support by offering them dedicated mentors and increasing the amount of expatriation. Finally, knowledge should actively be codified and stored in commonly shared platforms where it is easily accessible by all employees.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro

Esitys Kirjastoverkkopäivillä 23.10.2012 Helsingissä

KDK-asiakasliittymä yliopistokirjastojen näkökulmasta

Esitys Kirjastoverkkopäivillä 24.10.2012 Helsingissä

Tuotanto- ja pakkausmateriaalien varastojen nykytila ja kehittäminen lääkeannostelijoita valmistavassa tehtaassa

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää lääkeannostelijoita valmistavan tehtaan materiaalivarastojen nykytila. Varaston nykytila-analyysi jaettiin pääoma- ja operatiivisen tehokkuuden arviointiin. Työssä haluttiin kartoittaa toimenpide-ehdotuksia varastonohjauksen tehostamiseksi. Diplomityön tarkoituksena oli myös lisätä avainhenkilöiden ymmärrystä koskien varastojen pidon vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Varastojen nykytila voitiin kiteyttää suureen pääoman sitoutumiseen, hitaisiin kiertoaikoihin sekä tehokkaan työskentelyn kannalta liian pieniin ja ahtaisiin varastoihin. Kustannuksia ei ole otettu kokonaisuudessaan huomioon tilattaessa ja varastoitaessa materiaalia. Varaston hitaita kiertonopeuksia ei ole tunnistettu vaikuttajina yrityksen tulokseen ja kannattavuuteen. Jotta varastonohjaus- ja hankintaprosesseja voitaisiin tehostaa, pitäisi ostotoimintoihin tehdä muutoksia. Tilausrytmiä ja –määriä täytyisi harkita uudelleen, jotta voitaisiin vähentää varastoihin sitoutuvan pääoman määrää. Informaationvirtaa tehtaalla sekä organisaatiorajojen yli pitäisi parantaa, jotta voitaisiin vähentää kysynnän heilahteluja sekä siihen varautumista. Varmuusvarastojen pidosta saatavien korvausten olisi katettava koko materiaalin kiertoajan aikana syntyvät varastoinnin kustannukset.

Patoturvallisuusopas

Uusi patoturvallisuuslaki (494/2009) tuli voimaan 1.10.2009 ja valtioneuvoston asetus patoturvallisuudesta (319/2010) 5.5.2010. Tämä patoturvallisuusopas korvaa patoturvallisuusohjeet (MMM:n julkaisuja 7/1997), jotka poistuivat käytöstä 1.10.2009. Patoturvallisuusoppaassa esitetty ei ole padon omistajaa sitovaa, vaan oppaan tarkoitus on täydentää ja selventää esimerkein ja selostuksin laissa ja asetuksessa esitettyä. Oppaassa käsitellään padon suunnittelua kuten hydrologista mitoitusta ja padon teknisiä turvallisuusvaatimuksia, padon rakentamista ja käyttöönottoa sekä vahingonvaaraselvitystä, padon omistajan turvallisuussuunnitelmaa sekä padon kunnossapitoa, käyttöä, tarkkailua, vuosi- ja määräaikaistarkastuksia. Padot luokitellaan vahingonvaaran perusteella luokkiin 1, 2 ja 3. Luokittelua ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Jokaiselle luokitellulle padolle on padon omistajan laadittava tarkkailuohjelma, jonka patoturvallisuusviranomainen hyväksyy päätöksellään. Padosta aiheutuvan vahingonvaaran selvittämiseksi 1-luokan padon omistajan on laadittava vahingonvaaraselvitys padosta ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aihetuvasta vahingonvaarasta. Myös muusta kuin 1-luokan padosta voi patoturvallisuusviranomainen määrätä tehtäväksi vahingonvaaraselvityksen luokittelua varten. Padon omistajan on laadittava 1-luokan padolle turvallisuussuunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. Suunnitelmassa esitetään padon omistajan omatoiminen varautuminen em. tilanteiden varalle. Pelastusviranomainen arvioi tapauskohtaisesti pelastuslain mukaisen suunnitelman laatimistarpeen. Padon omistajan on toimitettava patoturvallisuusviranomaiselle tietojärjestelmään vietäväksi patoturvallisuusasetuksessa mainitut tiedot. Patoturvallisuusviranomaisen ja padon omistajan on säilytettävä kustakin luokitellusta padosta ajantasaiset tulosteet tietojärjestelmästä sekä muut padon turvallisuuden kannalta tärkeät asiakirjat patoturvallisuuskansiossa siten, että ne ovat mahdollisissa häiriötilanteissa nopeasti saatavilla.