Asumisstrategian täytäntöönpano, prosessi ja kehittäminen Imatran kaupungissa

Asumisstrategia muodostaa kiinteän osan Imatran kaupungin kokonaisstrategiaa. Se laaditaan myös erillisenä strategia-asiakirjana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten asumisstrategia toteutuu Imatran kaupungissa, mitkä tekijät tukevat asumisstrategian toteuttamista ja mitkä tekijät toimivat toteuttamisen esteinä sekämillainen asumisstrategiaprosessi on ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto muodostuu asumisstrategiatyöryhmälle suunnatuista teemahaastatteluista ja käytössä olleista kaupungin strategia-asiakirjoista. Tutkimus toi esiin sen, kuinka vaikea ja monimuotoinen asumisstrategiaprosessi on sekä sen, kuinka monin eri tavoin asumisstrategiaa toteutetaan Imatran kaupungissa. Tutkimus toi esiin myös asumisstrategiaprosessiin liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia sekä näiden, lähinnä hidasteiksi katsottavien tekijöiden poistamiseen käytettäviä kehittämiskeinoja. Tutkimuksen perusteella onnistunut strategian toteuttaminen edellyttää toimeenpanijoiden ymmärtävän strategian sisällön ja merkityksen omalle työlleen.

Viestintästrategian sidosryhmälähtöinen rakentaminen julkisessa asiantuntija-organisaatiossa

Tutkielman tavoitteena oli tutkia miten julkisen, voittoa tavoittelemattoman asiantuntijaorganisaation viestintä sidosryhmille voidaan järjestää tehokkaasti ja kohderyhmälähtöisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin viestintä-strategian rakentamista ja sidosryhmälähtöisyyttä tieteellisten julkaisujen ja empiirisen osan materiaalin perusteella. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin case-osuudessa teemahaastatteluja. Teoriaosuus keskittyi julkisen asiantuntija-organisaation erityispiirteiden kartoittamiseen, organisaatiokuvan ja viestintästrategian rakentamisen vaiheisiin sekä kohderyhmätuntemuksen ja kanavavalintojen merkityksen analysointiin. Työssä luotua sidosryhmäviestinnän viitekehystä käytettiin case-organisaation viestinnän analysointiin viestinnän tehostamiseksi sekä laadittiin suoritetun sidosryhmäanalyysin perusteella kehitysehdotukset organisaation viestintätoimenpiteille tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehokkaan viestintästrategian rakentaminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua organisaation ja sen sidosryhmien välillä. Viestinnän on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja sen on pohjauduttava sisäiseen visioon organisaation toiminta-tarkoituksesta. Tutkimusten ja analyysien avulla saadaan tietoa siitä, miten viestintää voidaan kohdentaa tilannekohtaisesti oikeille vastaanottajille oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Case-organisaation sidosryhmille kohdentaman viestinnän kolme tärkeintä tekijää näyttäisivät olevan aktiivisuus, systemaattisuus ja säännöllisyys.

Strategisen osaamisen määrittely ja arviointi, Case: Finnsteve Oy, Helsinki

Tutkielman tarkoituksena oli ydinosaamisen ja strategisen osaamisen määritteleminen ja arvioiminen. Tavoitteena oli selventää sekä organisaation johdon ja keskijohdon näkemyksiä siitä mitä strateginen kyvykkyys on sekä tehdä osaamisten arvioinnin yhteydessä perustyötä henkilöstön strategisten osaamisten kehittämiseksi. Case- organisaationa tutkimuksessa oli Finnsteve Oy, Helsingin, Turun ja Kotkansatamissa toimiva Suomen toiseksi suurin satamaoperaattori. Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä lomakekyselyä yhdis-tettynä kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Ydinosaamisten määrittelyssä käytettiin ryhmätyömenetelmää. Tutkimusongelmia peilattiin sekä resurs-siperusteiseen että ydinosaamisen teorioihin. Tutkimuksessa saatiin selvä kuva siitä, miten ydinosaamisen määrittely käytännössä voidaan yrityksessä toteuttaa. Koska kyseessä oleva yritys tuottaa satamapalveluja, on palvelutapahtuman reagointinopeus, tehok-kuus, joustavuus ja oikea-aikaisen informaation tuottaminen asiakkaille yrityksen kannalta ehdottoman tärkeää. Mikäli yritys haluaa säilyttää maineensa joustavana ja asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivana yrityksenä sen on kyettävä kannustamaan henkilöstöään innovointiin. Innovoinnit johtavat parhaimmillaan prosessi-innovaatioihin ja sitä kautta sisäisen tehokkuuden paranemiseen jaasiakastyytyväisyyteen.

Competitive intelligence yksikön palvelustrategia

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka yrityksen Compeitive Intelligence (CI) yksikön palvelustrategia pitäisi rakentaa ja mitä tekijöitä ottaa huomioon palvelustrategian rakentamisessa, jotta se parhaiten tukisi CI-yksikön integrointia muuhun organisaatioon. Tutkimus suoritettiin laadullisena case tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, artikkeleista sekä suorittamalla teemahaastatteluja. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin näkemyksiä markkina-, kilpailu- ja liiketoimintatiedosta, palveluiden markkinoinnista sekä tietojohtamisesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmenen CI-yksikön asiakasta kohdeyrityksestä. Niin teorialähteiden kuin kohdeyrityksessä kerätyn materiaalin pohjalta voidaan sanoa, että palvelustrategiaa suunniteltaessa oleellisia elementtejä, joilla voidaan parantaa CI:n integrointia muuhun organisaatioon, ovat palvelu/tuote, jakelu sekä viestintä ja vuorovaikutus. Palvelustrategian rakentamisessa erityisessä ja keskeisessä asemassa on vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu, koska sillä on vaikutusta palvelustrategian muihin elementteihin, kuten tiedon laatuun ja proaktiiviseen tiedon jakeluun.

Une étude clinique de l'activité de médecin de premier secours : vers une modélisation d'une profession complexe

Ce travail a pour objectif d'étudier l'évolution du métier de médecin de premier recours à la lumière du réel de son activité. Afin de pallier les lacunes de la littérature, nous proposons d'investiguer les perceptions et les pratiques rapportées de médecins de premier recours, considérant leur activité comme située dans un contexte spécifique. Un cadre théorique multiréférencé, intégrant les apports de Bischoff (2012), de la théorie de l'activité (Engeström et al., 1999), de l'ergonomie (Daniellou, 1996 ; Falzon, 2004a; Leplat, 1997) et de certains courants de la psychologie du travail (Curie et al., 1990 ; Curie, 2000b ; Malrieu, 1989) permet de tenir compte de la complexité du travail des médecins de premier recours. Une méthodologie mixte, alliant une approche qualitative par entretiens semi-structurés (n=20) à une approche quantitative par questionnaire (n=553), a été développée. Les résultats de l'analyse thématique des entretiens mettent en évidence trois thèmes majeurs : l'Evolution du métier (Thème 1), caractérisé par les changements perçus, les demandes des populations qui consultent et les paradoxes et vécus des médecins ; les Ajustements et supports (Thème 2) mis en place par les médecins pour faire face aux changements et aux difficultés de leur métier ; les Perceptions et les attentes par rapport au métier (Thème 3), mettant en avant des écarts perçus entre la formation et la réalité du métier. La partie quantitative permet de répondre aux questionnements générés à partir des résultats qualitatifs et de généraliser certains d'entre eux. Suite à l'intégration des deux volets de l'étude, nous présentons une nouvelle modélisation du métier de médecin de premier recours, soulignant son aspect dynamique et évolutif. Cette modélisation rend possible l'analyse de l'activité réelle des médecins, en tenant compte des contraintes organisationnelles, des paradoxes inhérents au métier et du vécu des médecins de premier recours. L'analyse des limites de cette étude ouvre à de nouvelles perspectives de recherche. A l'issue de ce travail, nous proposons quelques usages pragmatiques, qui pourront être utiles aux médecins de premier recours et aux médecins en formation, non seulement dans la réalisation de leur activité, mais également pour le maintien de leur équilibre et leur épanouissement au sein du métier. - This study aims to investigate the evolution of primary care physicians' work, in the light of the reality of their activity. In order to overcome the limitations of the literature, we propose to focus on primary care physicians' reported perceptions and practices, considering their activity as situated in a specific context. The theoretical framework refers to Bischoff (2012), Activity theory (Engeström et al., 1999), ergonomy (Daniellou, 1996; Falzon, 2004a; Leplat, 1997) and work psychology (Curie et al., 1990 ; Curie, 2000b ; Malrieu, 1989) and enables to take into account the complexity of primary care physicians' work. This mixed methods study proposes semi-structured interviews (n=20) and a questionnaire (n=553). Thematic analysis of interviews points out three major themes : Evolution of work (Theme 1) is characterised by perceived changes, patients' expectations and paradoxes ; Adjustments and supports (Theme 2), that help to face changes and difficulties of work ; Perceptions related to work, including differences between work reality as represented during medical education/training and actual work reality. Quantitative part of the study enables to answer questions generated from qualitative results and to generalise some of them. Integration of qualitative and quantitative results leads to a new modelling of primary care physicians ' work, that is dynamic and evolutionary. This modelling is useful to analyse the primary care physicians' activity, including organisational constraints, paradoxes of work and how primary care physicians are experiencing them. Despite its limitations, this study offers new research perspectives. To conclude, we state pragmatic recommendations that could be helpful to primary care physicians in private practice and junior doctors, in order to realise their activity, to maintain their balance and to sustain their professional fulfilment.

Vécu et adaptation des couples âgés séparés par l'entrée en institution de l'un des conjoints.

Cette thèse de doctorat porte sur le vécu et l'adaptation des couples âgés séparés par l'entrée de l'un des conjoints en institution. Notre démarche se fonde sur le paradigme compréhensif en sciences humaines. Nous avons rencontré sept couples dont l'un des conjoints vivait dans un Etablissement Médico-Social (EMS) de Suisse Romande, alors que l'autre continuait de vivre dans la communauté. Pour chaque situation, nous avons mené une interview individuelle de chacun des conjoints ainsi qu'une interview de couple. Nous avons effectué une analyse thématique du discours des interviewés. En outre, adoptant une perspective à la fois scientifique et clinique, nous avons étudié la dynamique conjugale des couples. Enfin, nous avons élaboré une typologie des différentes trajectoires de ces couples, en mettant en évidence les liens entre la dynamique de couple antérieure à l'hébergement, le vécu du moment de l'hébergement et le vécu lors des interviews. Nous avons montré le rôle central de l'ambivalence, vis-à-vis de la relation conjugale ou vis-à-vis de l'hébergement, dans les difficultés d'adaptation des couples à leur nouvelle situation de vie. -- This thesis is about the experience and adaptation of older couples separated by the accommodation of one spouse in a specialised institution. Our approach is based on the comprehensive paradigm in human sciences. We have met seven couples, of which one spouse was living in an institution (EMS) in the French speaking part of Switzerland, as the other spouse was still living in the community. In every situations, we have interviewed each spouse individually and both spouses together. We have carried out a thematic analysis of the discourses. Moreover, taking a scientific as well as a clinical perspective, we have studied the spousal dynamics of the couples. Finally, we have elaborated a typology of couples' trajectories, from earlier spousal dynamics to their experience of the transition and their experience in the time of the interviews. We have showed the crucial role of ambivalence, towards the couple relation or towards the accommodation, in couples' difficulties to adapt to their new living situation.

A situated analysis of football goalkeepers' experiences in critical game situations.

This study described elite football (soccer) goalkeepers' activity and performance in critical game situations. The 11 best French players (M age = 15.5 yr., SD = 0.5) participated in the study. Interviews focused on goalkeepers' experiences were conducted to identify meaningful events involved in failed actions. Players formulated 23 critical game situations. Verbatim encoding using a thematic analysis indicated that four main categories (coming off the line, goal-line clearance, one-on-one, and diving) represented the most critical situations encountered during matches. The relations among experience and action, inner states, background, attention contents, and intentions were elucidated. The discussion is grounded on the properties of such critical game situations and their implications for improving goalkeepers' performance.

Dissatisfaction of hospital patients, their relatives, and friends: Analysis of accounts collected in a complaints center.

OBJECTIVE: This study aimed to analyze complaints of patients, their relatives, and friends who consulted a complaints center based (Espace Patients & Proches (EPP)) in a hospital so as to better understand the reasons that motivated them and their underlying expectations. METHODS: This study was based on the analysis of written accounts of the 253 situations that occurred during the first year of operation of the EPP. The accounts were analyzed qualitatively using an inductive, thematic analytic approach. RESULTS: We identified 372 different types of complaints and 28 main analytic themes. Five clustered themes emerged from the analysis of the interconnections among the core themes: (1) interpersonal relationship (N=160-the number of accounts including a complaint related to this general theme); (2) technical aspects of care (N=106); (3) health-care institution (N=69); (4) billing and insurance; (5) access to information (N=13). CONCLUSION: The main reason for patients, their relatives, and friends going to EPP was related to the quality of the interpersonal relationship with health-care professionals. Such complaints were markedly more frequent than those concerning technical aspects of care. PRACTICE IMPLICATIONS: These results raise important questions concerning changing patient expectations as well as how hospitals integrate complaints into the process of quality health care.

Informing patients about limits to confidentiality: A qualitative study in prisons.

AIM: Confidentiality is important in healthcare practice, however, under certain circumstances, confidentiality is breached. In this paper, mental health professionals' (MHPs) practices related to informing imprisoned patients about confidentiality and its limits are presented. METHODS: Twenty-four MHPs working in Swiss prisons were interviewed. Data analysis involved qualitative thematic coding and was validated by discussing results with external experts and study participants. RESULTS: For expert evaluations and court-ordered therapies, participants informed patients that information revealed during these consultations is not bound by confidentiality rules. The practice of routinely informing patients about confidentiality and its limits became more complex in voluntary therapies, for which participants described four approaches and provided justifications in favour of or against their use. CONCLUSIONS: Further training and continued education are needed to improve physicians' ethical and legal knowledge about confidentiality disclosures. In order to promote ethical practices, it is important to understand and address existing motivations, attitudes and behaviours that impede appropriate patient information. Our study adds important new knowledge about the limits to confidentiality, particularly for providers working with vulnerable populations. Results from this study reflect typical ethical and practical dilemmas faced by and of interest to physicians working in forensic medicine and other related settings.

Tukkukaupan tietojärjestelmäprojektin toimitusprosessin uudistaminen

Tässä työssä tarkastellaan tietojärjestelmän toimitusprojektia. Tutkimusongelmana on järjestelmäasiakkaiden prosessien muutostarpeet analyysiprosessin yhteydessä ja asiakkaan luottamuksen vahvistaminen toimittajan toimialaosaamiseen ja kokemukseen vastaavista projekteista. Työn tavoitteena on pyrkiä kehittämään parannettu toimintamalli tai palvelutuote. Tuotteen tavoitteena on systematisoida prosessit, jotta ne voidaan esittää asiakkaalle selkeinä ja luotettavina toimintamalleina jo myyntitilanteessa.Kirjallisuustutkimuksella selvitetään osa-alueet, joita teoreettisesti tulisi käyttää menestyksekkäässä toimitusprojektissa. Siinä tutustutaan yleisen projektinhallinnan teoriaan sekä ohjaus- että toteutusprosessin näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan projektia varmistaviin osa-alueisiin kuten kumppanuuden ja luottamuksen vaikutukseen toimituksen onnistumisessa. Yrityksen nykyiset prosessit käsitellään ohjeistojen ja käsikirjan pohjalta. Ongelmat kartoitetaan teemahaastattelulla, jolla selvitetään nykyisten prosessien toimintaongelmia.Työn kehittämisosassa kootaan yhteen teoriasta ja käytännöstä saatuja tietoja ja esitetään, mitä muutoksia ja lisäyksiä nykyisiin prosesseihin tulisi tehdä. Osassa myös esitetään, mitä kehitystekijöitä tulee huomioida jatkettaessa työskentelyä kohti tuotteistettua toimitusprojektia. Lopuksi esitetään työn keskeiset tulokset ja miten kehitystyötä tulisi jatkaa tutkimuksen pohjalta.

CoDiab-VD: protocol of a prospective population-based cohort study on diabetes care in Switzerland.

BACKGROUND: Diabetes represents an increasing health burden worldwide. In 2010, the Public Health Department of the canton of Vaud (Switzerland) launched a regional diabetes programme entitled "Programme cantonal Diabète" (PcD), with the objectives to both decrease the incidence of diabetes and improve care for patients with diabetes. The cohort entitled CoDiab-VD emerged from that programme. It specifically aimed at following quality of diabetes care over time, at evaluating the coverage of the PcD within this canton and at assessing the impact of the PcD on care of patients with diabetes. METHODS/DESIGN: The cohort CoDiab-VD is a prospective population-based cohort study. Patients with diabetes were recruited in two waves (autumn 2011--summer 2012) through community pharmacies. Eligible participants were non-institutionalised adult patients (≥ 18 years) with diabetes diagnosed for at least one year, residing in the canton of Vaud and coming to a participating pharmacy with a diabetes-related prescription. Women with gestational diabetes, people with obvious cognitive impairment or insufficient command of French were not eligible. Self-reported data collected, included the following primary outcomes: processes-of-care indicators (annual checks) and outcomes of care such as HbA1C, (health-related) quality of life measures (Short Form-12 Health Survey--SF-12, Audit of Diabetes-Dependent Quality of Life 19--ADDQoL) and Patient Assessment of Chronic Illness Care (PACIC). Data on diabetes, health status, healthcare utilisation, health behaviour, self-management activities and support, knowledge of, or participation to, campaigns/activities proposed by the PcD, and socio-demographics were also obtained. For consenting participants, physicians provided few additional pieces of information about processes and laboratory results. Participants will be followed once a year, via a mailed self-report questionnaire. The core of the follow-up questionnaires will be similar to the baseline one, with the addition of thematic modules adapting to the development of the PcD. Physicians will be contacted every 2 years. DISCUSSION: CoDiab-VD will allow obtaining a broad picture of the care of patients with diabetes, as well as their needs regarding their chronic condition. The data will be used to evaluate the PcD and help prioritise targeted actions. TRIAL REGISTRATION: This study is registered with ClinicalTrials.gov, identifier NCT01902043, July 9, 2013.

Brandihallinta tavaramerkkihierarkian kehittämisen lähtökohtana. Case: Atria Oy

Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää, millä tekijöillä brandejä hallitaan. Tavoitteena oli kuvata ja analysoida Atria Oy:n tekemän kokonaisvaltaisen brandihierarkian muutos, selvittää organisaation rooli muutoksessa ja tunnistaa oikeat mitattavat tekijät brandin hallintaan. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimus suoritettiin case-yrityksen avainhenkilöille sekä kahdelle ulkopuoliselle suunnittelutoimistolle. Aineiston keruu tehtiin teemahaastatteluin. Tutkimuksen perusteella brandistrategiset muutokset vaativat aikaa ja vahvaa osaamista, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna lopputuloksena on kestävä kokonaisuus. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin malli brandihallintaan.

Projektin sisäinen viestintä. Työntekijäryhmien viestintäkäsitykset järjestelmäprojektin käyttöönottovaiheesta nykypäivään, tapaustutkimus Tieliikelaitoksessa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä ja eroja on löydettävissä eri työntekijäryhmien käsityksissä sisäisen viestinnän toimivuudesta ja mitä ominaisuuksia nämä käsitykset heijastavat yhteisöstä. Tavoitteeseen pyritään laadullisella tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta projektin sisäisen viestinnän piirteiden heijastavan hyvin viestinnän eri toimintaympäristöjä. Projektin sisällä toimintaympäristöt voidaan erottaa jopa työntekijäryhmittäin. Viestintäkäsitykset paljastavat myös sisäisen viestinnän jatkuvan muutostilan, joka voidaan havaita integroivan ja dissipatiivisen viestinnän vahvuuksien vaihtelulla. Tutkimus vahvisti käsitystä pelkän integroivan viestinnän riittämättömyydestä sisäisen viestinnän myönteisenä kokemiseen. Nykypäivänä myös mekanistisesti toimivissa ympäristöissä tulisi edistää horisontaalisia, vuorovaikutuksellisia ja avoimia kommunikaatiokäytäntöjä. Tutkimus vahvisti edelleen käsitystä johdon ja esimiesten näkyvyyden ja kuuluvuuden merkityksestä hallita mekanistisessa ympäristössä, mutta johdolta odotetaan myös yhä enemmän dialogiin perustuvien viestintävalmiuksien hallintaa. Ymmärtämällä kolmen erilaisen toimintaympäristön olemassaolo, voidaan sisäisen viestinnän resursseja kohdistaa tehokkaasti ympäristön ominaisuuksien ja tavoitteiden suuntaisesti.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

Perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Case: Oy Veikkaus Ab.

Tutkielman tavoitteena on perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Työn kohdeorganisaationa on Oy Veikkaus Ab ja tutkimusta varten haastatellaan 17 uutta tai uudehkoa Veikkauksen työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teema-haastatteluja, joiden avulla pyritään hankkimaan tulokkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä omasta perehdytyksestään ja sopeutumisprosessistaan. Sosialisaation näkökulma laajentaa perehdyttämisen käsitettä ja muuttaa sen merkitystä organisaatiolle. Monet haastatelluista tulokkaista kokevat muut ihmiset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeiksi sopeutumiselleen. Lisäksi sosialisaatioprosessissa tulokkaan tulee sopeutua uuteen työhön, ryhmään sekä organisaatioon ja nämä tasot tulee huomioida myös perehdyttämisessä. Haastateltujen kertomusten perusteella Veikkauksen perehdyttämisen toteuttaminen näyttää tällä hetkellä vaihtelevan melko paljon. Tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat sosialisaatiota tukevien toimenpiteiden kehittäminen ja tulokkaiden erilaisuuden sekä organisatoristen erikoistilanteiden koordinoiminen.