Organisaatioiden tilapreferenssit : strategialähtöisen preferenssityökalun kehittäminen

Organisaatioille tyypillinen jatkuva muutos on haaste työympäristölle ja informaatioteknologian ke-hitys onkin muokannut työn luonnetta sekä muuttanut käsityksiämme työympäristöstä. Jotta kiinteis-töalalla voidaan vastata näihin muutoksiin tehokkaasti, tulisi toimialalla olla riittävästi tietoa tilan-käyttäjistä sekä heidän tarpeistaan ja preferensseistään. Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttavat tu-levaisuuden tarpeiden ja preferenssien kartoittamiseksi vaaditut menetelmät, joiden avulla voidaan mitata ja analysoida näitä muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa työkalu, jonka avulla voidaan kartoittaa tilojen käyttäjäorganisaatioiden strategioiden kannalta merkittävimmät tilankäyt-töpreferenssit. Seuraavat tutkimuskysymykset avustavat tavoitteen saavuttamisessa. 1. Mitä strategi-siin valintoihin liittyviä seikkoja tulee huomioida preferenssityökalussa, jotta se kartoittaa riittävällä tasolla käyttäjäorganisaation strategiaa? 2. Mitä yksittäisiä organisaation tilankäyttöpreferenssejä preferenssityökalun tulee kartoittaa ja miten nämä tilankäyttöpreferenssit sijoittuvat organisaatioiden strategisiin näkökulmiin? Tutkielma laaditaan osana tilankäyttäjien preferenssit ja tarpeet muuttuvas-sa toimintaympäristössä -tutkimushanketta (2008–2011). Hanke on KTI Kiinteistötieto Oy:n, Aal-to‐yliopiston teknillisen korkeakoulun (TKK) Real Estate Research -tutkimusryhmän ja Built Envi-ronment Services -tutkimusryhmän yhteisprojekti. Tämän tutkimuksen tavoitteen ollessa organisaatioiden tilankäyttöpreferenssejä kartoittavan työkalun kehittäminen, valikoituu tutkimusmetodiksi konstruktiivinen tutkimusote, jonka avulla kyetään tuot-tamaan tieteellinen kontribuutio tekemällä soveltavasti suuntautunutta tutkimusta. Työkalun kehittä-misessä lähtökohtana toimivat organisaatioiden strategiat ja siksi strategiaan perehdytään teoreettisen kirjallisuuden avulla. Tilankäyttöpreferenssejä kartoittavan työkalun kehittämisen yhteydessä näkö-kulmaa avartaa myös empiirinen aineisto, jonka muodostaa keväällä 2009 osana tilankäyttäjien pre-ferenssit ja tarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushanketta toteutettu kysely. Preferenssityökalun suunnittelun lähtökohtana on oletus, että organisaation strategiset tavoitteet voi-vat pohjautua joko kasvuun tai tuottavuuteen. Tämän pohjalta kyetään määrittämään, mitkä kuudesta Lindholmin (2006) mallin mukaisesta kiinteistöstrategian lisäarvokanavasta organisaation tulisi hyö-dyntää, jotta ne parhaiten tukisivat organisaation strategisia valintoja. Kyselyä hyödyntäen saadaan käsitys organisaatioiden tilakäyttöpreferensseistä ja nämä löydökset muodostavat työkalun preferens-sejä kartoittavan osuuden. Näistä lähtökohdista muodostuu organisaatioiden tilankäyttöpreferenssejä kartoittava työkalu, joka perustuu organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin.

Pohjois-Karjala kansainvälisissä seurannoissa ja ympäristön tilatiedon tuottamisessa : Ympäristön seurantatietoa Pohjois-Karjalasta nro 3 (2012)

Ihmistoiminnasta aiheutuneet ympäristön tilan muutokset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana voimistuneet nopeasti. Suurimpia syitä tähän ovat lisääntynyt väestömäärä ja taloudellisen sekä muun ihmistoiminnan ulottuminen käytännössä kaikkialle maapallolla. Vaikka toimitaan paikallisesti niin toiminnan vaikutukset kertautuvat ja muutokset voivat koskea laajoja alueita. Laaja-alaisten ympäristömuutosten vaikutusten arviointi edellyttääkin kansainvälistä yhteistyötä ympäristön tilan seurannassa ja seurannan toteuttamista yhdenmukaisten ohjeiden ja vertailukelpoisten menetelmien mukaisesti sekä raportointia ja yhteisiä tietojärjestelmiä seurannan tuottamasta tiedosta. Valtioiden rajat ylittävä seuranta perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin tai Euroopan unionin tasolla direktiiveihin, joissa määritellään erilaisia tietotarpeita. Direktiivien edellyttämät toimenpiteet sisällytetään pääsääntöisesti kansalliseen lainsäädäntöön. Tiedon kokoaminen ja seurannan järjestäminen voivat olla kansallisesti toteutettavia tai seurantatyö voidaan koota kansainvälisiksi seurantaohjelmiksi, joissa mm. seurantamenetelmät, tiedon tallennus tietokantoihin ja käsittely sekä raportointi on tarkasti määritelty. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat tärkeä osa seurantoja, mm. seurantamenetelmien ja tiedon käsittelyn kehittämisessä. Ympäristön tilaan liittyvät tutkimushankkeet tuovat myös tärkeää tietoa luonnon ja ympäristön eri prosesseista ja ympäristöön kohdentuvien paineiden vaikutusmekanismeista. Näiden tietojen perusteella voidaan suunnitella mm. seurantojen sisältöä ja kohdentamista sekä analysoida seurannan tuottamia aineistoja. Tässä julkaisussa käsitellään Pohjois-Karjalan ympäristön tilan seurantoja ja seurannan tuottamaa tietoa osana kan-sainvälistä ympäristöyhteistyötä. Erityisteemoina julkaisussa nostetaan esille mm. ilmaston muutos, vesien tila, metsien terveyden tila sekä ympäristö ja terveys. Lisäksi esitellään lähialueyhteistyön, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen merkitystä ja mahdollisuuksia seurantayhteistyössä. Julkaisu on osa Pohjois-Karjalan ympäristön tilan seurannan kehittämisen yhteistyöryhmän toimintaa.

Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvitys

Marketvisio on laatinut Pirkanmaan TE-keskuksen toimeksiannosta Pirkanmaan ICT-alan (informaatio- ja tietoliikenneteknologia) ennakointiselvityksen, jonka keskeisinä tavoitteina on tukea suunnitteilla olevan Pirkanmaan ICT-strategian rakentamista. Tässä ennakointiselvityksessä kuvataan alueellisen ICT-klusterin nykytilaa sekä keskeisiä muutostrendejä vaikutuksineen. Erityinen painoarvo on annettu trendeille, jotka vaikuttavat pirkanmaalaisten ICT-toimittajien suurimpiin asiakasyrityksiin. Erikseen selvityksessä arvioidaan erilaisten julkisten toimijoiden ja niiden rahoittamien verkostojen ja ohjelmien toimivuutta yritysten näkökulmasta. Lopussa luodaan katsaus ICT-alan työvoima- ja osaamistarpeisiin 10-20 vuoden horisontilla. Marketvision esittämät näkemykset perustuvat paitsi kirjallisiin lähteisiin ml. kansainvälisen tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimustuloksiin myös syksyllä 2009 tehtyihin henkilökohtaisiin haastatteluihin sekä erikseen toteutettuihin verkkokyselyihin. Nokian toiminta ja vahva läsnäolo Tampereella on vaikuttanut voimakkaasti Pirkanmaan alueen ICT-klusteriin. Tulevaisuudessa telecom-klusterin suhteellinen merkitys alueella kuitenkin todennäköisesti laskee. Toinen suuri alaa koskeva muutos on kansainvälistyminen ja työnjaon globaalit muutokset. Pirkanmaalaisten ICT-yritysten asiakkaat siirtävät ohjelmistoalustoja, ohjelmistoalihankintaa sekä perustuotantoansa halvemman tuotantotason maihin - Suomen ja Pirkanmaan kustannustasolla ei kaikkea työtä enää voida täällä tehdä. Kustannustehokkuus tulee edelleen kasvattamaan rooliaan ja samalla myös osaamisvaatimukset muuttuvat. IT-yritysten roolin muuttuessa on löydettävä uusia toiminta-alueita sekä sopeuduttava uusiin tuotantotapoihin. ICT-yritysten tulevaisuuden toiminnan pääpainoalueina ovat asiakkuuden hoito ja palveluliiketoiminta. Lisäksi verkostoituminen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten kumppanien kanssa on yhä tärkeämpää. Ennakointiselvityksessä identifioitiin keskeisiä yhteiskunnallisia ja teknologisia trendejä, jotka tulevat vaikuttamaan Pirkanmaan ICT-klusterin tulevaisuuteen. Vaikutukset toteutuvat lähinnä muutoksina eri asiakasalueiden vaatimuksissa ja tarpeissa sekä toisaalta muuttuneena kilpailutilanteena. Lisäksi ICT-palveluiden tuotantomahdollisuuksissa ja näihin liittyvissä teknologisissa vaihtoehdoissa tullaan kokemaan radikaaleja, nopeasti toteutuvia muutoksia. Eräänä keskeisenä johtopäätöksenä ennakointiselvityksessä on se, että ICT on mukana kaikessa mitä teemme lähitulevaisuudessa, mutta yhä harvemmin se on yksinään merkityksellistä. Tämän vuoksi puhtaasti ICT:n ympärille on Pirkanmaallakin vaarallista perustaa liiketoimintaa ja onnistuneet liikeideat syntyvät usein ICT:n yhdistämisestä muihin aloihin. Perusongelma monilla alkuvaiheen ICT-yrityksillä onkin kontaktien puute ICT-alan ulkopuolelle. Monet yritykset ovat edelleen hyvin teknologiakeskeisiä ja etäällä lopullisten asiakkaiden tarpeista. Teknologiaosaamisen rinnalle olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa vahva ymmärrys asiakkaista ja heitä houkuttelevista tuote- ja palvelukonsepteista. Tulevaisuudessa tuoteja palvelukonseptien ja ideoiden laatu on ainoa kestävä menestystekijä, kun erityisesti massatuotteiden tuottaminen voidaan tehdä halvemman työvoiman maissa. Erilaiset yhteistyömallit, partneroituminen ja kyky toimia ketterästi monimutkaisissa verkostoissa ja modulaaristen tuotteiden kanssa ovat tärkeitä ydinkyvykkyyksiä pirkanmaalaisille ICT-yrityksille, joiden täytyy yhdistää palvelunsa ja tuotteensa muihin komponentteihin osana suurempaa arvoketjua. Pienikin pirkanmaalainen yritys voi toimia tehokkaasti hyvin toimivassa arvoverkossa, mutta yksin on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa tuottaa menestyviä tuotteita ja palveluita.

Epävarmuustarkastelun soveltaminen deterministisissä turvallisuusanalyyseissä

Tässä diplomityössä esitetään selvitys käytössä olevista deterministisistä turvallisuusanalyysimenetelmistä. Deterministisillä turvallisuusanalyyseillä arvioidaan ydinvoimalaitosten turvallisuutta eri käyttötilojen aikana. Voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmät mitoitetaan deterministisen turvallisuusanalyysin tulosten perusteella. Deterministiset turvallisuusanalyysit voidaan laatia konservatiivista tai tilastollista menetelmää käyttäen. Konservatiivinen menetelmä pyrkii mallintamaan tarkasteltavan tilanteen siten, että laitoksen todellinen käyttäytyminen on hyvällä varmuudella lievempää kuin analyysitulos. Konservatiivisessa menetelmässä analyysin epävarmuudet huomioidaan konservatiivisilla oletuksilla. Tilastollinen menetelmä perustuu parhaan arvion menetelmään eli pyrkimykseen mallintaa laitoksen käyttäytyminen mahdollisimman todenmukaisesti. Tilastollisessa menetelmässä analyysin epävarmuudet määritetään systemaattisesti tilastomatematiikan keinoin. Työssä painotetaan tilastollisen analyysin epävarmuuksien määritykseen käytettäviä epävarmuustarkastelumenetelmiä. Diplomityön laskennallisessa osassa vertaillaan deterministisen turvallisuusanalyysin laadintaan käytettäviä menetelmiä termohydraulisen turvallisuusanalyysiesimerkin laskennan kautta. Laskennassa tarkasteltavana onnettomuutena on Olkiluoto 3-laitosyksikössä tapahtuva primäärijäähdytepiirin putkikatkosta aiheutuva jäähdytteenmenetysonnettomuus. Lasketun esimerkkitapauksen perusteella tilastollista ja konservatiivista menetelmää voidaan pitää vaihtoehtoisina turvallisuusanalyysin laadintaan. Molemmat analyysit tuottivat hyväksyttäviä ja toisilleen verrannollisia tuloksia, joiden suuruusluokka on sama.

Sähkögeneraattoriosien hitsauksen tuottavuuden kehittäminen

Hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavat hitsausmäärä, käytetyt prosessit ja laatu. Työn teoriaosuudessa tutustutaan hitsauksen tuottavuuteen sekä suunnittelullisesta että valmistuksellisesta näkökulmasta. Hitsauksen laadulliset asiat, kuten laatustandardit ja vaatimukset käydään läpi keskittyen standardin SFS-EN ISO 3834 kattaviin laatuvaatimuksiin. Rikkomaton ja rikkova aineenkoetus ja yleisimmät hitsausvirheet esitetään yleisellä tasolla. Hitsausprosesseista esitetään MIG/MAG- ja MAG-täytelankahitsauksen sekä pulssihitsauksen perusteet. Tässä diplomityössä tutkitaan pulssihitsauksen soveltuvuutta sähkögeneraattorin staattoripaketin eripariliitoksen hitsaukseen ja kykyä parantaa sekä tuottavuutta että laatua. Tutkimus perustuu koehitsauksiin ja niiden perusteella tehtyihin johtopäätöksiin. Lisäksi pohditaan sisätuulettimien hitsauksen kehittämistä ja annetaan kehitysehdotus valmistusprosessista. Koehitsauksien perusteella pulssihitsaus on hyvä prosessiparannus staattoripakettien hitsaukseen. Kohdistettu valokaari ja alhaisempi lämmöntuonti verrattuna perinteiseen MAG-hitsaukseen sekä hitsauksen yksinkertaisuus tuovat etuja eripariliitoksen hitsauksen laatuun. Kustannuslaskelmien myötä hitsausprosessin muutoksen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Hitsauslaadun parantuessa ja jälkityöstön määrän vähentyessä hitsausprosessin muutos on kannattava.

Keskipakopumpun suorituskyvyn mittaus

Tässä kandidaatintyössä mitataan Sulzer APP 22-80 – keskipakopumpun suoritusarvoja pyörimisnopeusalueella 750 … 1500 rpm. Työn tavoitteena on laatia mittaustulosten perusteella eri pyörimisnopeuksia vastaava pumppauksen hyötysuhdekäyrä nostokorkeuden ja tilavuusvirran funktiona ja selvittää hyötysuhteen määrityksen epävarmuus käytetyssä mittausmenetelmässä. Lisäksi tutkitaan affiniteettisääntöjen paikkansapitävyyttä pumpun suorituskyvyn arvioinnissa ja pohditaan kehitysehdotuksia mittausmenetelmään. Mittaus suoritettiin Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla 2.11.2012. Mittaustulosten perusteella laaditaan mitattuja pyörimisnopeuksia vastaavat pumpun ominais- ja hyötysuhdekäyrät. Työssä esitetään mittauksen suoritus ja käytetyt mittalaitteet, pumpun toiminta-arvojen laskentaan tarvittavat yhtälöt ja saadut tulokset. Hyötysuhteen määri-tyksen tarkkuutta arvioidaan epävarmuuslaskennalla ja eri parametrien vaikutusta hyötysuhteeseen herkkyysanalyysilla. Mittaustulosten perusteella pumpun suorituskyky vastasi sallitun mittausepävarmuuden rajoissa valmistajan ilmoittamia arvoja. Affiniteettisääntöjä voidaan käyttää hyvällä tarkkuudella, kun pyörimisnopeuden muutos nimellispyörimisnopeuteen verrattuna on alle 30 % tai verrattava pyörimisnopeus voidaan valita mahdollisimman läheltä laskettavaa toimintapistettä. Käytettyä mittausmenetelmää voitaisiin kehittää automatisoidulla mittausohjelmalla, sijoittamalla pumpun imuputkeen virtaustasaimet oikaisemaan virtausta paineenmittaukselle ja asentamalla painemittarit samaan mittatasoon.

Near-Threshold Computing

Valmistustekniikoiden kehittyessä IC-piireille saadaan mahtumaan yhä enemmän transistoreja. Monimutkaisemmat piirit mahdollistavat suurempien laskutoimitusmäärien suorittamisen aikayksikössä. Piirien aktiivisuuden lisääntyessä myös niiden energiankulutus lisääntyy, ja tämä puolestaan lisää piirin lämmöntuotantoa. Liiallinen lämpö rajoittaa piirien toimintaa. Tämän takia tarvitaan tekniikoita, joilla piirien energiankulutusta saadaan pienennettyä. Uudeksi tutkimuskohteeksi ovat tulleet pienet laitteet, jotka seuraavat esimerkiksi ihmiskehon toimintaa, rakennuksia tai siltoja. Tällaisten laitteiden on oltava energiankulutukseltaan pieniä, jotta ne voivat toimia pitkiä aikoja ilman akkujen lataamista. Near-Threshold Computing on tekniikka, jolla pyritään pienentämään integroitujen piirien energiankulutusta. Periaatteena on käyttää piireillä pienempää käyttöjännitettä kuin piirivalmistaja on niille alunperin suunnitellut. Tämä hidastaa ja haittaa piirin toimintaa. Jos kuitenkin laitteen toiminnassa pystyään hyväksymään huonompi laskentateho ja pienentynyt toimintavarmuus, voidaan saavuttaa säästöä energiankulutuksessa. Tässä diplomityössä tarkastellaan Near-Threshold Computing -tekniikkaa eri näkökulmista: aluksi perustuen kirjallisuudesta löytyviin aikaisempiin tutkimuksiin, ja myöhemmin tutkimalla Near-Threshold Computing -tekniikan soveltamista kahden tapaustutkimuksen kautta. Tapaustutkimuksissa tarkastellaan FO4-invertteriä sekä 6T SRAM -solua piirisimulaatioiden avulla. Näiden komponenttien käyttäytymisen Near-Threshold Computing –jännitteillä voidaan tulkita antavan kattavan kuvan suuresta osasta tavanomaisen IC-piirin pinta-alaa ja energiankulusta. Tapaustutkimuksissa käytetään 130 nm teknologiaa, ja niissä mallinnetaan todellisia piirivalmistusprosessin tuotteita ajamalla useita Monte Carlo -simulaatioita. Tämä valmistuskustannuksiltaan huokea teknologia yhdistettynä Near-Threshold Computing -tekniikkaan mahdollistaa matalan energiankulutuksen piirien valmistaminen järkevään hintaan. Tämän diplomityön tulokset näyttävät, että Near-Threshold Computing pienentää piirien energiankulutusta merkittävästi. Toisaalta, piirien nopeus heikkenee, ja yleisesti käytetty 6T SRAM -muistisolu muuttuu epäluotettavaksi. Pidemmät polut logiikkapiireissä sekä transistorien kasvattaminen muistisoluissa osoitetaan tehokkaiksi vastatoimiksi Near- Threshold Computing -tekniikan huonoja puolia vastaan. Tulokset antavat perusteita matalan energiankulutuksen IC-piirien suunnittelussa sille, kannattaako käyttää normaalia käyttöjännitettä, vai laskea sitä, jolloin piirin hidastuminen ja epävarmempi käyttäytyminen pitää ottaa huomioon.

Kompleksisuusteoriakin on systeemiajattelua?

Vastaus Klaus af Ursinin kommenttiin artikkelistani Muutos-systeemittömästi ymmärrettävässä organisaatiossa, Hallinnon tutkimus 1/2011.

Kompleksisuusteoriakin on systeemiajattelua

Kommentti Juha Lindellin artikkeliin Muutos-systeemittömästi ymmärrettävässä organisaatiossa, Hallinnon tutkimus 1/2011.

Euroopan voimatasapainojärjestelmä 1990-2012 : Euroopan vakaus rakenteellisen, uusklassisen ja hegemonisen realismin näkökulmasta

Voimatasapaino on kansainvälisen politiikan keskeinen käsite. Voimatasapainopolitiikkaa on harjoitettu erityisesti Euroopassa viimeisen 500 vuoden aikana. Euroopan historiaa on leimannut suurvaltojen taistelu vallasta ja alueiden hallinnasta. Suurvaltojen pyrkimys yhtäältä hegemoniaan ja toisaalta voimatasapainoon on näkynyt toistuvina valtioiden välisinä sotina Euroopassa. Se, että Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota päättyi rauhanomaisesti ja että Euroopan integraatio on jatkunut kylmän sodan jälkeen, on herättänyt toiveen tämän sotakierteen lopullisesta päättymisestä Euroopassa. Mutta miksi Eurooppa on ollut rauhanomainen kylmän sodan jälkeen? Onko kansainvälisen politiikan luonteessa tapahtunut perustavanlaatuinen muutos? Onko voimatasapainoteoria samalla menettänyt merkityksensä kylmän sodan jälkeisessä maailmassa? Yleisesikuntaeverstiluutnantti, valtiotieteiden maisteri Fred Blombergsin väitöskirjatutkimuksessa selitetään suurvaltojen välistä rauhaa Euroopassa kylmän sodan jälkeen valtojen realismin viitekehyksessä. Tutkimuksessa analysoidaan rakenteellisen, uusklassisen ja hegemonisen realismin pohjalta laadittujen teoreettisten selitysmallien avulla sitä, jalta mitä Yhdysvaltojen, Venäjän, Saksan, Ranskan ja Britannian välinen voimasuhde ja niiden harjoittamat suurstrategiat ja valtapolitiikka merkitsevät Euroopan alueellisen vakauden kannalta. Tutkimuksessa osoitetaan, että näiden kauden suurvaltojen valtakamppailu ja turvallisuuskilpailu tekevät Euroopan voimatasapainojärjestelmästä epävakaamman kuin mitä Euroopassa kylmän sodan jälkeen käydyssä poliittisessa ja teoreettisessa keskustelussa on yleisesti oletettu.

Tietojohtaminen vaatimusmäärittelyn tukena ICT-alan yrityksen toimintaympäristön muutoksessa

Työn lähtökohtana on ICT-alan yrityksen AinaCom Oy:n toimintaympäristön muutos, ja siihen toteutettava vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittelyn toteutukseen otetaan tueksi tietojohtaminen, jonka avulla saadaan syvyyttä perinteiseen vaatimusmäärittelyyn. Sekä vaatimusmäärittelyä että toimintaympäristön muutosta, tarkemmin ERP (Enteprise Resource Planning) toiminnanohjausjärjestelmä-projektia, tehostetaan tietojohtamisen keinoin. Työn tavoitteena on selvittää miten tietojohtaminen voidaan ottaa vaatimusmäärittelyn tueksi toimintaympäristön muutoksessa. Sekä kirjallisuuskatsauksen että AinaCom Oy:n vaatimusmäärittelyprojektin perusteella voidaan todeta, että tietojohtamisen ja tiedon spiraalin (SECI-malli) avulla voidaan edesauttaa tiedon hallitsemista mittavissa ohjelmistoprojekteissa, kuten ERP-projektissa, sekä vaatimusmäärittelyssä. Näin tietojohtamisen avulla voidaan saavuttaa hallittavampia aikatauluja, kohtuullisempia kustannuksia, sekä menestyksekkäämpiä projekteja.

Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010

Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus vuonna 2010 liittyy Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailuun. Edelliset kartoitukset tehtiin vuosina 2002 ja 2006. Kaikilla Kyrönjoen tekojärvillä (Kalajärvi, Kyrkösjärvi, Liikapuro ja Pitkämö) kasvilajisto oli pysynyt pääpiirteissään samana vuoden 2002 kartoituksesta vuoden 2010 kartoitukseen. Kalajärvellä ja Kyrkösjärvellä vesikasvillisuuden keskimääräinen loppusyvyys ja kokonaisleveys kasvoivat hieman vuodesta 2006 vuoteen 2010, kun vedenkorkeuksien ero eri kartoituskertoina huomioitiin. Näyttää siis siltä, että Kalajärven ja Kyrkösjärven kasvillisuusvyöhykkeet ovat hyvin hitaasti levenemässä. Liikapuron ja Pitkämön kasvillisuusvyöhykkeet näyttävät pysyneen suunnilleen ennallaan eri kartoituskertojen välillä. Pitkämön jyrkillä rannoilla havaittiin paikoin tuoreita sortumia. Kyrkösjärvellä turvelauttojen määrä on vähentynyt, mutta koko kasvanut altaan alkuaikoihin verrattuna. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 muutos turvelauttojen määrässä ja sijainnissa oli varsin pieni, mutta joitain turvelauttoja oli siirtynyt ja uusia ilmaantunut. Kesällä 2010 kasvillisuuden maastokartoituksen aikana havaittiin Kyrkösjärvellä tuulen mukana silmin havaittavasti liikkuvia turvelauttoja, joilla kasvoi ruohovartisten kasvien lisäksi myös pensaita ja puita. Järvellä havaittiin myös uusia pohjasta nousseita turvelauttoja, joiden päällä oli aikanaan veden alle jääneitä kantoja. Näyttää siis siltä, että turvelauttojen osalta Kyrkösjärvi ei vielä ole vakiintunut vaan uusia lauttoja ilmaantuu ja vanhoja lähtee ajelehtimaan. Sitä vastoin Liikapurolla turvelauttojen osalta tilanne näyttäisi olevan varsin vakiintunut. Kalajärvellä ja Pitkämöllä ei havaittu turvelauttoja.

Vääräkosken kartonkitehdas - sata vuotta ähtäriläistä pahvia

Ähtärissä Hyvölänjoen varrella oleva Vääräkoski oli teollisen toiminnan keskuksena pyöreät sata vuotta. Kosken partaalle vuonna 1898 perustetun kartonkitehtaan toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1998. Vääräkosken kartonkitehdas luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemassa selvityksessä ”Rakennettu kulttuuriympäristö” (1993). Tehtaan rakennukset ja laitteet suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002. Siirtyminen lumpun käytöstä puumassaan merkitsi metsäteollisuuden murrosta 1860-luvulla myös Suomessa. Muutos merkitsi puuhiomoteollisuuden syntymistä. Pahvinvalmistusteknologia kehittyi 1890-luvun lopulla teknisten keksintöjen seurauksena. Käsityövaltaisesta, monta erillistä vaihetta vaatineesta pahvin valmistuksesta voitiin siirtyä koneelliseen prosessiteollisuuteen. Ensimmäinen kartonkikone hankittiin Saksasta 1897 Inkeroisten tehtaalle. Vääräkosken kartonkitehtaalle vuonna 1901 tilattu kartonkikone oli järjestysnumeroltaan viides Suomessa. Vääräkosken kartonkitehdas oli maan mittakaavassa pieni ja sen toiminta pysyi suunnilleen samansuuruisena aina päättymiseensä asti. Tuotanto keskittyi kartonkiin, jota tehtaan ainoa kartonkikone valmisti 1000–4000 tonnia vuodessa. Vääräkosken tehdasympäristön arvo perustuu monipuolisuutensa säilyttäneeseen tehdaskokonaisuuteen, lähes alkuperäisinä säilyneisiin rakennuksiin ja laitteisiin, joista kartonkikone on teollisuushistoriamme ainoita yli satavuotiaita. Tämä inventointiraportti julkaistaan, jotta Vääräkosken kartonkitehtaasta jäisi edes jotakin luettavaa historian kirjoihin.

Tuotehyväksynnän hallinta rakennusliikkeessä

Rakennusalan tuotehyväksyntä muuttuu EU:n rakennustuoteasetuksen astuessa voimaan 1.7.2013, jolloin CE-merkintä tulee pakolliseksi suurella osalle rakennustuotteita. Muutos aiheuttaa toimia yli 4000 suomalaisyrityksessä, jotka joutuvat hankkimaan tuotteelleen CE-merkinnän. Rakennustuoteasetus vaikuttaa kaikkiin alan toimijoihin. Tämä diplomityö on toteutettu toimintatutkimuksena, johon sisältyvien teemahaastattelujen kautta saatujen tutkimustulosten perusteella kehitettiin tuotehyväksynnän hallintaan työkalu, YIT-tuotehyväksyntäkortit. Ne laadittiin tuotehyväksynnän teoriaan pohjalta palvelemaan koko YIT Rakennus Oy:tä ja muokattiin yrityksen tarpeisiin sopiviksi soveltaen toimintatutkimuksen tuloksia. YIT-tuotehyväksyntäkortiston avulla pyritään kehittämään yrityksen toimintatapoja vaikuttamalla organisaation henkilöstöön osallistamalla ja vastuuttamalla heitä. Tuotehyväksynnän vaikutuksia rakennushankkeen eri vaiheisiin tutkittiin havainnoivan keskustelun avulla ja teemahaastatteluiden tuloksia analysoiden. YIT-tuotehyväksyntäkortistoa hallinnan välineenä testattiin pääasiassa haastattelujen avulla, sillä mallikortit eivät vielä mahdollistaneet laajempaa testausta käytännössä. Työn tuloksina esitellään YIT-tuotehyväksyntäkorttien laadintaprosessi ja paneudutaan tarkemmin korttien sisältöön.