Are tax subsidies for private medical insurance self-financing? Evidence from a microsimulation model for outpatient and inpatient episodes

This paper analyses whether or not tax subsidies to private medicalinsurance are self-financing by means of a structural approach. Weconstruct a simulation routine based on a microeconometric discretechoice model that allows us to evaluate the impact of premium changeson the utilisation of outpatient and inpatient health care services. Wesimulate the 1999 Spanish tax reform that abolished the tax deductionfor expenditures on private health insurance using a representativesample of the Catalan population. Prior to this reform, foregone taxrevenue arising from deductions after the purchase of private insuranceamounted to 69.2 M. per year. In contrast, the elimination of thesubsidies to private policies is estimated to generate an extra costfor the public sector of about 8.9 M. per year.

Income maintenance programs and multidimensional screening

This paper examines properties of optimal poverty assistance programs under different informational environments using an income maintenanceframework. To that end, we make both the income generating ability andthe disutility of labor of individuals unobservable, and compare theresulting benefit schedules with those of programs found in the UnitedStates since Welfare Reform (1996). We find that optimal programs closelyresemble a Negative Income Tax with a Benefit Reduction rate that dependson the distribution of population characteristics. A policy of workfare(unpaid public sector work) is inefficient when disutility of labor isunobservable, but minimum work requirements (for paid work) may be usedin that same environment. The distortions to work incentives and thepresence of minimum work requirements depend on the observability andrelative importance of the population's characteristics.

Posada en funcionament d'una oficina de tramitació ràpida (OTRA) de la Direcció General d'Indústria, del Govern de les Illes Balears

La Direcció General d’Indústria té com a principal finalitat el control de les instal•lacions i de diferents activitats de l’àmbit industrial; exerceix aquesta funció mitjançant la tramitació de documentacions tècniques i la inspecció. Com tota Administració Pública, es troba en un entorn molt dinàmic, on només les empreses més competitives poden subsistir i els ciutadans tenen noves necessitats molt diferents de les de fa un temps. Ambdós, empreses i ciutadans, exigeixen serveis de qualitat a un sector públic que no té altra alternativa que caminar en la mateixa direcció. L’objectiu d’aquest treball és planificar una sèrie d’accions estratègiques que permetran la millora dels serveis oferts a fi de complir amb les expectatives de la ciutadania. S’ha realitzat una anàlisi interna i de l’entorn de l’organització, el resultat de la qual ha estat la detecció d’una sèrie de punts de millora. A continuació s’ha definit una pla operatiu de qualitat, emmarcat dins del segon Pla Estratègic de Qualitat del Govern de les Illes Balears, amb tres propostes d’actuació: la separació de funcions, la tramitació ràpida d’expedients i el pla de formació. Les propostes esmentades constitueixen les bases d’una nova unitat orgànica (Oficina de Tramitació Ràpida), el model organitzatiu de la qual queda definit en els diferents apartats del treball. Igualment, s’hi descriu el procés de posada en funcionament dels distints procediments que es vagin adaptant al nou sistema i la planificació dels treballs a dur a terme, que seguiran el cicle de la qualitat de Deming, és a dir, planificar, fer, verificar i actuar.

The Impact of Digitization on the Management of Administrative Procedures : The Case of Building Permits

Information and Communication Technologies provide public administrations new ways to meet their users' needs. At the same time, e-Government practices support the public sector in improving the quality of service provision and of its internal operations. In this paper we discuss the impacts of digitization on the management of administrative procedures. The theoretical framework and the research model that we will use in this study help us tackle the question of how digitization transforms administrative procedures as, for example, in terms of time and roles. The multiplicity of institutions involved in issuing building permits led us to consider this administrative procedure as a very interesting case study. An online survey was first addressed to Swiss civil servants to explore the field, and here we present some of its results. We are currently undertaking an in-depth case study of the building permit procedures in three Swiss Cantons, which we will also present in this paper. We will conclude with a discussion and the future steps of this project.

The Value of the County Engineer: Strategies to Expand the Shrinking Employment Pool, HR-338, 1993

The first phase of this research involved an effort to identify the issues relevant to gaining a better understanding of the County Engineering profession. A related objective was to develop strategies to attract responsible, motivated and committed professionals to pursue County Engineering positions. In an era where a large percentage of County Engineers are reaching retirement age, the shrinking employment pool may eventually jeopardize the quality of secondary road systems not only in Iowa, but nationwide. As we move toward the 21st century, in an era of declining resources, it is likely that professional staff members in charge of secondary roads will find themselves working with less flexible budgets for the construction and maintenance of roads and bridges. It was important to understand the challenges presented to them, and the degree to which those challenges will demand greater expertise in prioritizing resource allocations for the rehabilitation and maintenance of the 10 million miles of county roads nationwide. Only after understanding what a county engineer is and what this person does will it become feasible for the profession to begin "selling itself", i.e., attracting a new generation of County Engineers. Reaching this objective involved examining the responsibilities, goals, and, sometimes, the frustrations experienced by those persons in charge of secondary road systems in the nine states that agreed to participate in the study. The second phase of this research involved addressing ways to counter the problems associated with the exodus of County Engineers who are reaching retirement age. Many of the questions asked of participants asked them to compare the advantages and disadvantages of public sector work with the private sector. Based on interviews with nearly 50 County Engineers and feedback from 268 who returned surveys for the research, issues relevant to the profession were analyzed and recommendations were made to the profession as it prepares to attract a new generation. It was concluded that both State and Regional Associations for County Engineers, and the National Association of County Engineers are most well-situated to present opportunities for continued professional development. This factor is appealing for those who are interested in competitive advantages as professionals. While salaries in the public sector may not be able to effectively compete with those offered by the private sector, it was concluded that this is only one factor of concern to those who are in the business of "public service". It was concluded, however, that Boards of Supervisors and their equivalents in other states will need to more clearly understand the value of the contributions made by County Engineers. Then the selling points the profession can hope to capitalize on can focus on the strength of state organizations and a strong national organization that act as clearinghouses of information and advocates for the profession, as well as anchors that provide opportunities for staying current on issues and technologies.

Iowa's Renewable Energy and Infrastructure Impacts, TR-593, 2010

The federal government is aggressively promoting biofuels as an answer to global climate change and dependence on imported sources of energy. Iowa has quickly become a leader in the bioeconomy and wind energy production, but meeting the United States Department of Energy’s goal having 20% of U.S. transportation fuels come from biologically based sources by 2030 will require a dramatic increase in ethanol and biodiesel production and distribution. At the same time, much of Iowa’s rural transportation infrastructure is near or beyond its original design life. As Iowa’s rural roadway structures, pavements, and unpaved roadways become structurally deficient or functionally obsolete, public sector maintenance and rehabilitation costs rapidly increase. More importantly, costs to move all farm products will rapidly increase if infrastructure components are allowed to fail; longer hauls, slower turnaround times, and smaller loads result. When these results occur on a large scale, Iowa will start to lose its economic competitive edge in the rapidly developing bioeconomy. The primary objective of this study was to document the current physical and fiscal impacts of Iowa’s existing biofuels and wind power industries. A four-county cluster in north-central Iowa and a two-county cluster in southeast Iowa were identified through a local agency survey as having a large number of diverse facilities and were selected for the traffic and physical impact analysis. The research team investigated the large truck traffic patterns on Iowa’s secondary and local roads from 2002 to 2008 and associated those with the pavement condition and county maintenance expenditures. The impacts were quantified to the extent possible and visualized using geographic information system (GIS) tools. In addition, a traffic and fiscal assessment tool was developed to understand the impact of the development of the biofuels on Iowa’s secondary road system. Recommended changes in public policies relating to the local government and to the administration of those policies included standardizing the reporting and format of all county expenditures, conducting regular pavement evaluations on a county’s system, cooperating and communicating with cities (adjacent to a plant site), considering utilization of tax increment financing (TIF) districts as a short-term tool to produce revenues, and considering alternative ways to tax the industry.

The slow transformation of Swiss federal administrative elites

This article sets out to study the profile of Swiss administrative elites at federal level by showing how their profile has evolved in the light of what has come to be known as the wave of New Public Management (NPM), which has benefited from a very fertile ground in Switzerland. These elites correspond to a specific institutional order, in relation to specific organizational structures and workings, and have specific characteristics in terms of career paths and academic background. However, the administrative reforms that have been rolled out since the 1980s have transformed the institutional order within which executives of the federal administration evolve. This article analyses the extent to which these transformations have had an impact on the characteristics of these elites, through indicators such as academic capital, social capital, and career path within and outside the administration. The results show a slow but significant transformation in the profiles of these elites towards an increasing managerialization, reflecting that of the context in which they evolve.Points for practitioners The relationship between politics and the administration is naturally shaped by individuals but is closely dependent on the profiles of the players. They are currently undergoing a transformation in the wake of administrative reforms, and also of the changing profiles of both the political and administrative players. Gaining an insight into the slow transformation of the profiles of administrative elites therefore sheds light on the political-administrative nexus. The gradual managerialization of the administrative elite highlighted in this article also allows for a better understanding of which professional experiences, qualifications and skills are valued today within the senior civil service in Switzerland.

Partial correlation : Network analysis

The final year project came to us as an opportunity to get involved in a topic which has appeared to be attractive during the learning process of majoring in economics: statistics and its application to the analysis of economic data, i.e. econometrics.Moreover, the combination of econometrics and computer science is a very hot topic nowadays, given the Information Technologies boom in the last decades and the consequent exponential increase in the amount of data collected and stored day by day. Data analysts able to deal with Big Data and to find useful results from it are verydemanded in these days and, according to our understanding, the work they do, although sometimes controversial in terms of ethics, is a clear source of value added both for private corporations and the public sector. For these reasons, the essence of this project is the study of a statistical instrument valid for the analysis of large datasets which is directly related to computer science: Partial Correlation Networks.The structure of the project has been determined by our objectives through the development of it. At first, the characteristics of the studied instrument are explained, from the basic ideas up to the features of the model behind it, with the final goal of presenting SPACE model as a tool for estimating interconnections in between elements in large data sets. Afterwards, an illustrated simulation is performed in order to show the power and efficiency of the model presented. And at last, the model is put into practice by analyzing a relatively large data set of real world data, with the objective of assessing whether the proposed statistical instrument is valid and useful when applied to a real multivariate time series. In short, our main goals are to present the model and evaluate if Partial Correlation Network Analysis is an effective, useful instrument and allows finding valuable results from Big Data.As a result, the findings all along this project suggest the Partial Correlation Estimation by Joint Sparse Regression Models approach presented by Peng et al. (2009) to work well under the assumption of sparsity of data. Moreover, partial correlation networks are shown to be a very valid tool to represent cross-sectional interconnections in between elements in large data sets.The scope of this project is however limited, as there are some sections in which deeper analysis would have been appropriate. Considering intertemporal connections in between elements, the choice of the tuning parameter lambda, or a deeper analysis of the results in the real data application are examples of aspects in which this project could be completed.To sum up, the analyzed statistical tool has been proved to be a very useful instrument to find relationships that connect the elements present in a large data set. And after all, partial correlation networks allow the owner of this set to observe and analyze the existing linkages that could have been omitted otherwise.

Prosessimallinnus julkisen terveydenhuollon palveluketjun kehittämisessä

Diplomityö käsittelee prosessilähtöisen ajattelun soveltamista julkisen terveydenhuolto-organisaation toiminnan kehittämiseen. Työn tavoitteena on tutkia terveydenhuollon palveluprosesseja ja tehostaa niiden toimintaa. Työssä analysoidaan tietty palveluprosessien kokonaisuus, palveluketju asiakkaan näkökulmasta ja pyritään löytämään siitä ongelma- jakehityskohtia. Työn teoreettisessa osassa on pohjustettu tutkimusta luomalla katsaus julkisen organisaation toimintaan sekä prosessijohtamisen periaatteisiin, painotuksen ollessa asiakaslähtöisyydessä sekä teknologiassa. Palveluketjun analysointi suoritettiin prosessimallinnuksen periaatteiden mukaisesti, hyödyntäenprosessikuvausohjelmistoa. Kuvaus toteutettiin istunnoissa, joissa paikalla oliterveydenhuollon ammattihenkilöitä, prosessimallinnuksen tekninen asiantuntija sekä tutkimusryhmän edustajia. Tutkittavan prosessikokonaisuuden nykytila dokumentoitiin prosessikaavioksi sekä kaaviota tukeviksi dokumenteiksi. Ongelmakohtienkehittämisen perustaksi määritettiin oletuksia sekä tietoteknisistä ratkaisuista että toimintatapojen muutoksista. Kehitysehdotusten pohjalta luotiin palveluketjulle kaksi erilaista tavoitetilaa. Prosessilähtöisen johtamisen periaatteet soveltuivat julkisen terveydenhuollon toimintaprosessien analysointiin ja kehittämiseen. Esitetyillä kehittämisehdotuksilla voitiin saavuttaa kustannussäästöjä sekä tehostaa työajan kohdentumista. Myös asiakkaan hoidon laatua sekä hänen osallisuuttaan palveluun oli mahdollista lisätä.

Suorituskyvyn menestyksellinen ohjaaminen organisaatiossa

Henkilöstö on yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja siksi on tärkeää, että työntekijät ovat sitoutuneita, motivoituneita ja toimivat tehokkaasti. Työn tavoitteena on kehittää organisaatioiden käyttöön suorituskyvyn menestyksellisen ohjaamisen työkalu, jolla voidaan mitata työmotivaation ja toiminnan tehokkuuden taustalla olevia tekijöitä. Kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja haastatteluista selvisi viisi osa-aluetta, jotka vaikuttavat positiivisesti henkilöstön toiminnan tehokkuuteen, työmotivaation ja sitoutumiseen. Osa-alueet ovat tavoitteiden asettaminen, viestintä, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutukseen ja työympäristöön liittyvät tekijät. Jokaisen osa-alueen alle on kerätty kysymyksiä, jotka ovat jaettu kahteen osaan: avainkysymykset ja omavalinnaiset kysymykset. Avainkysymykset ovat sellaisia, joita suositellaan otettavaksi mukaan mittaukseen ja omavalinnaisten kysymysten valinta jää organisaation itsensä päätettäväksi. Näin saadaan organisaatioille mahdollisuus räätälöidä työkalu tarpeisiinsa ja strategiaan sopiviksi. Tutkimukseen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla. Osallistuneista organisaatioista kaksi oli julkiselta sektorilta ja kuusi yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin yritykset koostuvat pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä. Haastatteluilla kerättiin tietoa työkalun toteutusta ja sisältöä varten. SUMO-kartoituksesta saatuja mittaustuloksia organisaatio voi hyödyntää monella eri tavalla. Esimerkiksi organisaatio voi nähdä osa-alueiden ja toiminnan tehokkuuden kehitystarpeita sekä kuinka henkilöstön toimintaa voidaan tehostaa. Suorituskyvyn mittausjärjestelmän käytöllä on myös positiivisia vaikutuksia mittausosa-alueisiin.

Rakennusinvestointien käsittelyprosessin tehostaminen

Suomen valtionhallinnon maaliskuussa 2005 julkaisemat tuloksellisuuden tavoitteet koskettavat kaikkia hallinnonaloja. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeistamat Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ovat yksikköjä, joita vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet velvoittavat. Tehokasta elintarviketuotantoa ja maatalouden kustannuskehityksen hallintaa voidaan tarkastella kiinteiden tuotannontekijöiden, kuten maatalousrakennusten ja investointituilla tuetun rakentamisen, vaikuttavuuden kautta. Työn tavoitteena oli tehostaa rakennusinvestointien käsittelyprosessia: kehittää sekä tehostamisen menetelmiä että työväline toiminnan ohjaukseen maa- ja metsätalousministeriölle. Ratkaisuja etsittiin teorian ja empirian pohjalta kehitettävien käsitteistöjen ja menetelmien avulla. Teoriaosuudessa haettiin kirjallisuudesta välineitä joilla prosesseja voitaisiin analysoida, mitata ja kehittää. Prosessimallinnukset, Italian vastaavan järjestelmän tutkimus ja Suomen rakennustoimelle tehty kysely muodostavat empiirisen aineiston, jonka perusteella lopulliset tehostamisen keinot ja konstruktiot kehitettiin. Tehostamisen menetelmäksi kehitettiinaluehallinnolle sovellettu suorituskyvyn mittausjärjestelmä, panosprisma. Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu riippuvat työn tuottamisen lähtökohdista. Prosessia voidaan tehostaa kiinnittämällä huomiota tulosohjaukseen, asiakirjojen saatavuuteen ja laatuun, neuvonnan oikea-aikaiseen ajoittuvuuteen ja riittävyyteen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen. Näiden avulla voidaan saavuttaa käsittelyprosessin aika- ja kustannussäästöjä, tukivarojen käyttöön saaminen ja hyödynnettävyys paranevat ja tukipäätöksen tuottamisen asiakaspalveluprosessi tehostuu.

Palvelusopimukset tienpidon hankinnoissa

Infrarakentamisen toimintaympäristö on muuttumassa. Aikaisemmin julkinen sektori hallitsi toimialaa, mutta markkinat ovatavautumassa. Teknologian kehittäminen siirtyy julkiselta tilaajataholta yksityisille ja osaaminen yritysten kilpailutekijänä korostuu. Julkisen sektorin tehtävänä on luoda edellytyksiä tällaiselle toiminnalle. Toimintoja tullaan Tiehallinnossa ulkoistamaan yhä enemmän. Uusissa palvelusopimusmalleissa yhdistetään tieverkon tai tuotteen kunnon hallinta, toimenpiteiden ohjelmointi sekä palvelujen hankinta. Tästä muodostuu yhtenäinen prosessi, josta palvelun tuottaja vastaa. Nykyisin käytössä olevassa hankintamallissa edellä mainitut toiminnot on hajautettu useammalle eri vastuutaholle. Tämän työn tavoitteena on tarkastella palvelusopimusmallin soveltuvuutta hankintamenettelyjen eräänä vaihtoehtona. Lähtökohtana on tehdä ajallisesti pidempiä, sisällöllisesti laajempia sopimuksia. Palvelusopimusmallia voidaan soveltaa moniin hankintoihin. Tässä työssä tarkastellaan palvelusopimusmallia päällystetyn tieverkon ylläpidon hankinnassa. Uusien toimintatapojen käyttöönotossa on tärkeää saada alan toimijat yhdessä kehittämään näitä malleja. Työssä on haastateltu alan toimijoita ja heidän mielipiteet on otettu huomioon suunniteltaessa palvelusopimuksen sisältöä. Uusi sopimusmalli motivoi innovatiivisiin ratkaisuihin. Niiden syntymistä edesauttaa yritysten verkostomainen toiminatapa ja kumppanuuden syventäminen. Jokainen yritys voi tällöin keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Samalla toimintojen kokonaistuottavuutta voidaan parantaa. Riskien hallinta on eräs tärkeimmistä asioista palvelusopimusmallin mukaisen toiminnan onnistumiselle. Riskien tunnistaminen ja niiden jakaminen eri osapuolten kesken oikeuden mukaisesti tulee sopimusmallissa hallita. Merkittävänä riskitekijöinä nousivat tässä työssä esiin, vaikeasti hallittavat, pitkän sopimusajan tuomat uhat.

Elinkaarimallin kokonaistaloudellisuus julkisten tilapalveluiden järjestämisessä

Kuntasektorin toimintaympäristön muutostenseurauksena kunnat ovat joutuneet etsimään uusia tapoja järjestää palveluita. Yksi uusista tilapalveluiden toteutusvaihtoehdoista on elinkaarimalli, jossa yksityinen sektori vastaa vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kiinteistöpalveluista. Julkisen sektorin hankintoja säätelee hankintalaki, joka velvoittaa hyväksymään tarjouksista sen, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat tarjoushinnan lisäksi myös hankintamallien laadullisista eroista, riskien siirrosta sekä yksityisen ja julkisen sektorin välisistä kilpailueroista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa toteutusmallien vertailuun laskentamalli, jossa huomioidaan elinkaarikustannusten lisäksi muut kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat elementit. Aiheesta julkaistuin kirjallisuuden perusteella rakennettua teoreettista laskentamallia sovelletaan Espoossa sijaitsevaan elinkaarimallilla toteutettuun tilapalveluhankkeeseen, Kaivomestariin. Vertailua varten rakennettavalla vaihtoehtoisella toteutusmallilla, verrokkilla, kuvataan Kaivomestarin kokonaisuutta vastaavan Espoon kaupungin tavanomaisen tuotannon kustannuksia. Työn tutkimustulosten perusteella elinkaarimalli näyttää hieman tavanomaista tuotantoa kalliimmalta vaihtoehdolta järjestää tilapalveluita julkiselle sektorille. Toisaalta molemmilla toteutusmalleilla saavutetaan useita sellaisia tekijöitä, joiden taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu vertailussa. Yleisesti voidaankin todeta toteutusmallien vertailun olevan erittäin vaikeaa ja haastavaa, eikä tulosten perusteella toteutusmalleja voida täysin yksiselitteisesti ja luotettavasti asettaa kokonaistaloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

Unexplored aspects of bureaucratic autonomy: a state of the field and ways forward

This article first provides a selective overview of the literature on bureaucratic autonomy and identifies different approaches to this topic. The second section discusses three major sets of open questions, which will be tackled in the contributions to this special issue: the subjective, dynamic and relational nature of autonomy; the complex linkages between tasks, organizational forms, and national path dependencies on the one hand and autonomy and performance on the other hand; and the interplay between autonomy, accountability and democratic legitimacy.