813 resultados para Occupational identity
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on tarkastella uuden yritysidentiteetin suunnittelua ja käyttöönottoa maailmanlaajuisessa palveluyrityksessä. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysidentiteetin käsitettä sekä tarkastellaan uuden yritysidenteetin suunnittelua ja käyttöönottoa. Teoriaa tarkastellaan keskeisten kirjallisten lähteiden perusteella, jotka käsittelevät markkinoinnin johtamista, palveluyritystä, yritysidentiteettiä, imagoa ja brändiä. Empiirinen tarkastelu pohjautuu yritysesimerkkiin. Yritysesimerkkinä on maailmanlaajuinen palveluyritys, ja sen uuden yritysidentiteetin suunnittelu- ja lanseeraustoimenpiteet. Empiirinen aineisto perustuu markkinointipäälliköiden haastatteluihin Australiassa ja Suomessa sekä yrityksen sisäiseen suunnittelu- ja lanseerausmateriaaliin. Tutkielmassa tulee esille yritysidentiteettikäsitteen monimuotoisuus. Yritysidentiteetin rakentaminen lähtee visiosta, missiosta ja yrityksen tavoitteista, jotka pitää olla selkeät ja johdonmukaiset. Yritysidentiteetti käsittää visuaalisen ilmeen lisäksi kaikki ne prosessit, joissa ollaan tekemisissä sidosryhmien kanssa. Yritysidentiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii, että jokainen liiketoimintafunktio ymmärtää yritysidenteetin sisällön ja toimii sen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Yrityksen on viestittävä henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmilleen, miksi se on olemassa. Henkilöstön tulee ymmärtää yrityksen tapa toimia, jotta he pystyvät vastaamaan yrityksen asettamiin haasteisiin kohdatessaan asiakkaan. Uuden yritysidentiteetin suunnitteluun on panostettava. Onnistumisen edellytykseksi osoittautui, että suunnitellaan tarkasti toimenpiteet ennen käyttöönottoa, käyttöönoton aikana sekä käyttöönoton jälkeen.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli paremmin ymmärtää yritysbrandin identiteetin käsitettä sekä tutkia, miten brandi-identiteetti voidaan luoda ja sisäistää globaalissa konsernissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia eroavuuksia case-yritys Wärtsilän todellisen ja toivotun brandi-identiteetin välillä. Kattavan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin yritysbrandin käsitettä ja sen merkitystä liiketoiminnassa sekä sitä, minkälaisen prosessin avulla yritysbrandi voidaan rakentaa. Myös brandi-identiteetin sisäistämiskeinoja pyrittiin löytämään kirjallisuuskatsauksen avulla. Wärtsilän toivottua brandi-identiteettiä tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Henkilöstön mielikuvia eli todellista sisäistä brandi-identiteettiä selvitettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Tutkimus osoitti, että yritysbrandin identiteetti on käsitteenä monitahoinen ja että sillä on yhtymäkohtia useisiin rinnakkaisiin käsitteisiin, kuten yrityksen identiteettiin, uskottavuuteen, maineeseen, liiketoimintastrategiaan, visioon ja missioon. Tämä tutkimus esittääkin, että yritysbrandin identiteetin käsittelyn tulisi aina olla kokonaisvaltaista, jotta saavutettaisiin jotakin rakentavaa ja arvokasta. Tutkimuksessa todetaan myös, että yritysbrandin rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska kestävän kilpailuedun saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Tutkimus tähdentää myös henkilöstön roolin merkitystä yritysbrandin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan yritysbrandin identiteetti voidaan luoda portaittaisen mallin avulla: Ensin tehdään strategiset brandianalyysit, määritellään toivotut mielikuvat ja positiointi, toisin sanoen brandin olemus, ja lopuksi nämä kaikki yhdistetään brandilupaukseksi. Yrityksen henkilöstön tulee sisäistää brandilupaus, jotta sen viestiminen ulospäin olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Sisäistämistä voidaan edesauttaa mm. luomalla brandikirja, video, yritystarina, roolimalleja, käyttämällä yrityksen Intranettiä sekä pitämällä seminaareja ja ”workshopeja”. Tutkimuksessa havaittiin, että luomisprosessiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten muuttuva globaali liiketoimintaympäristö, organisatoriset asiat sekä moninaiset sidosryhmät.
Resumo:
Yritysidentiteetistä on monta eri näkemystä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole olemassa. Monia eri näkemyksiä käsitellään tässä tutkielmassa. Vaikka yritysidentiteettiä ei olekaan helppo mitata, on tätä varten kuitenkin kehitetty useampia metodeja. Identiteetin viestintä vaati strategisia päätöksiä ennen kuin viestintää voidaan tehdä. Viestinnän integrointi on avainasemassa identiteetin viestinnässä. Hyvin hoidettu ja kommunikoitu yritysidentiteetti voi johtaa useisiin hyötyihin organisaatiolle. Kuitenkaan nämä hyödyt eivät näy kovin nopeasti, koska yritysidentiteetin viestintä on pitkän tähtäimen prosessi.
Resumo:
Internet-palvelujen määrä kasvaa jatkuvasti. Henkilöllä on yleensä yksi sähköinen identiteetti jokaisessa käyttämässään palvelussa. Autentikointitunnusten turvallinen säilytys käy yhä vaikeammaksi, kun niitä kertyy yhdet jokaisesta uudesta palvelurekisteröitymisestä. Tämä diplomityö tarkastelee ongelmaa ja ratkaisuja sekä palvelulähtöisestä että teknisestä näkökulmasta. Palvelulähtöisen identiteetinhallinnan liiketoimintakonsepti ja toteutustekniikat – kuten single sign-on (SSO) ja Security Assertion Markup Language (SAML) – käydään läpi karkeiden esimerkkien avulla sekä tutustuen Nokia Account -hankkeessa tuotetun ratkaisun konseptiin ja teknisiin yksityiskohtiin. Nokia Account -palvelun ensimmäisen version toteutusta analysoidaan lopuksi identiteetinhallintapalveluiden suunnitteluperiaatteita ja vaatimuksia vasten.
Resumo:
This article examines the mainstream categorical definition of coreference as "identity of reference." It argues that coreference is best handled when identity is treated as a continuum, ranging from full identity to non-identity, with room for near-identity relations to explain currently problematic cases. This middle ground is needed to account for those linguistic expressions in real text that stand in relations that are neither full coreference nor non-coreference, a situation that has led to contradictory treatment of cases in previous coreference annotation efforts. We discuss key issues for coreference such as conceptual categorization, individuation, criteria of identity, and the discourse model construct. We redefine coreference as a scalar relation between two (or more) linguistic expressions that refer to discourse entities considered to be at the same granularity level relevant to the linguistic and pragmatic context. We view coreference relations in terms of mental space theory and discuss a large number of real life examples that show near-identity at different degrees.
Resumo:
This study explored ethnic identity among 410 mestizo students who were attending one of three universities, which varied in their ethnic composition and their educative model. One of these universities was private and had mostly mestizo students such as the public one did. The third educative context, also public, had an intercultural model of education and the students were mixed among mestizo and indigenous. The Multigroup Ethnic Identity Measure (MEIM) was administered to high school students in order to compare their scores on ethnic identity and its components: affi rmation, belonging or commitment and exploration. Principle components factor analysis with varimax rotation and tests of mean group differences are performed. The results showed signifi cant differences between the studied groups. Scores on ethnic identity and its components were signifi cantly higher among mestizos group from University with intercultural model of education than mestizos from public and private universities of the same region. Implications of these fi ndings for education are considered, as they are the strengths as well as the limitations of this research
Resumo:
Ammatti-identiteetti luo pohjan henkilön ammattitaidolle, oman, henkilökohtaisen ammatillisen osaamisen arvostamiselle sekä koko ammattikuvalle, sille millaisena työntekijänä jokainen itsensä näkee. Vahva ammatti-identiteetti aikaansaa positiivisen takaisinkytkennän, kun hyvin tehdyn työn seurauksena saadaan kannustavaa palautetta, mikä kasvattaa itsetuntoa, joka puolestaan luo positiivinen omakuvan, jonka seurauksena syntyy vahva ammatti-identiteetti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavoin ammatti-identiteetti rakentuu ja muotoutuu, ja millaisia ovat sitä muovaavat tekijät. Samalla pyritään selvittämään millainen merkitys ammatti-identiteetillä on työn suorittamiseen, työssä viihtymiseen sekä omaan näkemykseen itsestään tietyn alan ammattilaisena. Tutkimuksen kontekstina on terveydenhoitoala, ja empiriassa tutkitaan sairaanhoitajien ammatti-identiteettiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja ammattitaitoaan huolimatta yhteiskunnallisesta aliarvostuksesta. Tämä tukee käsitystä sairaanhoitajien vahvasta ammatti-identiteetistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sairaanhoitajan ammatti-identiteetti on moniulotteinen ilmiö. Ammatti-identiteetti ei ole irrallinen henkilön persoonallisesta identiteetistä, vaan ne tukevat toinen toistaan.
Resumo:
The purpose of this study was to examine the psychometric properties of the Utrecht-Management of Identity Commitments Scale (U-MICS), a self-report measure aimed at assessing identity processes of commitment, in-depth exploration, and reconsideration of commitment. We tested its factor structure in university students from a large array of cultural contexts, including 10 nations located in Europe (i.e., Italy, the Netherlands, Poland, Portugal, Romania, and Switzerland), Middle East (i.e., Turkey), and Asia (i.e., China, Japan, and Taiwan). Furthermore, we tested national and gender measurement invariance. Participants were 6,118 (63.2% females) university students aged from 18 to 25 years (Mage = 20.91 years). Results indicated that the three-factor structure of the U-MICS fitted well in the total sample, in each national group, and in gender groups. Furthermore, national and gender measurement invariance were established. Thus, the U-MICS can be fruitfully applied to study identity in university students from various Western and non-Western contexts.
Resumo:
The oxidative potential (OP) of particulate matter has been proposed as a toxicologically relevant metric. This concept is already frequently used for hazard characterization of ambient particles but it is still seldom applied in the occupational field. The objective of this study was to assess the OP in two different types of workplaces and to investigate the relationship between the OP and the physicochemical characteristics of the collected particles. At a toll station, at the entrance of a tunnel ('Tunnel' site), and at three different mechanical yards ('Depot' sites), we assessed particle mass (PM4 and PM2.5 and size distribution), number and surface area, organic and elemental carbon, polycyclic aromatic hydrocarbon (PAH), and four quinones as well as iron and copper concentration. The OP was determined directly on filters without extraction by using the dithiothreitol assay (DTT assay-OP(DTT)). The averaged mass concentration of respirable particles (PM4) at the Tunnel site was about twice the one at the Depot sites (173±103 and 90±36 µg m(-3), respectively), whereas the OP(DTT) was practically identical for all the sites (10.6±7.2 pmol DTT min(-1) μg(-1) at the Tunnel site; 10.4±4.6 pmol DTT min(-1) μg(-1) at the Depot sites). The OP(DTT) of PM4 was mostly present on the smallest PM2.5 fraction (OP(DTT) PM2.5: 10.2±8.1 pmol DTT min(-1) μg(-1); OP(DTT) PM4: 10.5±5.8 pmol DTT min(-1) μg(-1) for all sites), suggesting the presence of redox inactive components in the PM2.5-4 fraction. Although the reactivity was similar at the Tunnel and Depot sites irrespective of the metric chosen (OP(DTT) µg(-1) or OP(DTT) m(-3)), the chemicals associated with OP(DTT) were different between the two types of workplaces. The organic carbon, quinones, and/or metal content (Fe, Cu) were strongly associated with the DTT reactivity at the Tunnel site whereas only Fe and PAH were associated (positively and negatively, respectively) with this reactivity at the Depot sites. These results demonstrate the feasibility of measuring of the OP(DTT) in occupational environments and suggest that the particulate OP(DTT) is integrative of different physicochemical properties. This parameter could be a potentially useful exposure proxy for investigating particle exposure-related oxidative stress and its consequences. Further research is needed mostly to demonstrate the association of OP(DTT) with relevant oxidative endpoints in humans exposed to particles.
Resumo:
Purpose We propose a social identity model of leader prototypes to address why the maleness of leader prototypes is more pronounced among men than among women (e.g., Schein, 2001). Specifically, we argue that individuals project their ingroup prototype (e.g., a male prototype) onto a valued other category (e.g., leaders) (e.g., Wenzel, Mummendey, Weber, & Waldzus, 2003) in order to maintain a positive ingroup (e.g., gender) identity. We hypothesized that both women and men engage in ingroup projection of their gender prototype on their leader prototype, and we expected this effect to be stronger for men than women. We also investigated intelligence as a moderator of ingroup projection. Methodology Participants (276 students, University of Lausanne) assessed to what extent attributes on a list of gender traits were characteristic of a successful leader. We computed relative ingroup similarity scores (e.g., Waldzus & Mummendey, 2004) representing the difference between how characteristic ingroup traits are for a successful leader, and how characteristic outgroup traits are for a successful leader. Results Results showed that men engaged in ingroup projection while women engaged in outgroup projection, and that men engaged in ingroup projection to a greater extent. We also found a small, but positive effect of intelligence on ingroup projection among men. Limitations The use of a student sample might limit the external validity of our findings. Implications Our findings contribute to research on the under-representation of women in managerial roles, and introduce intelligence as a predictor of ingroup projection. Value Our study allows for a more fine-grained understanding of the cognitive representations of leaders of men and women.