Replacing traditional ERP with EAI - the next generation’s ERP

Organizations often consider investing in a new Enterprise Resource Planning (ERP) system as a way to enhance their business processes, as it allows integrating information used by multiple different departments into a harmonized computing system. The hope of gaining significant business benefits, such as reducing operating costs, is the key reason why organizations have decided to invest in ERP systems since 1990’s. Still, all ERP projects do not end up in success, and deployment of ERP system does not necessarily guarantee the results people were waiting for. This research studies why organizations invest in ERP, but also what downsides ERP projects currently have. Additionally Enterprise Application Integrations (EAI) as next generation’s ERP solutions are studied to challenge and develop traditional ERP. The research questions are: What are the weaknesses in traditional ERP deployment in today’s business? How does the proposed next generation’s ERP answer to these weaknesses? At the beginning of the thesis, as an answer to the first research question, the basics of ERP implementation are introduced with both the pros and cons of investing in ERP. Key concepts such as IS integration and EAI are also studied. Empirical section of the thesis focuses on answering the second research question from the integration approach. A qualitative research is executed by interviewing five experienced IT professionals about EAI benefits, limitations, and problems. The thematic interview and questionnaire follow the presented ERP main elements from literature. The research shows that adopting traditional ERP includes multiple downsides, e.g. inflexibility and requiring big investments in terms of money. To avoid these critical issues, organizations could find a solution from integrations between their current IS. Based on the empirical study a new framework for the next generation’s ERP is created, consisting of a model and a framework that deal with various features regarding IS adoption. With this framework organizations can assess whether they should implement EAI or ERP. The model and framework suggest that there are multiple factors IT managers needs to consider when planning their IT investments, including their current IS, role of IT in the organization, as well as new system’s flexibility, investment level, and number of vendors. The framework created in the thesis encourages IT management to assess holistically their i) organization, ii) its IT, and iii) solution requirements in order to determine what kind of IS solution would suit their needs the best.

Tietoisen läsnäolon harjoituksia opettajan työkalupakkiin?

Kirjallisuusarvostelu

Luovuuden estämisestä ja edistämisestä

Kirjallisuusarvostelu

Datasta toimintaan! Liiketoimintatiedon hallinta organisaation päätöksenteossa

Digitalisoituminen on lisännyt datan ja tiedon määrää huomattavasti viime vuosien aikana. Organisaatioiden on pystyttävä muuttamaan tämä tieto toiminnaksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa. Tutkimuksen tarkoitus oli myös selvittää tapausorganisaation osalta sen liiketoimintatiedon hallinnan nykytilanne ja kypsyysaste, jotta sille voidaan asettaa tavoitetila ja luoda kehityssuunnitelma. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirisen tutkimuksen kohteena oli globaali teollisuuden alan organisaation Suomessa sijaitseva yksikkö. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin tapausorganisaation edustajille. Tutkimus osoitti, että uusien tietolähteiden syntyminen on tuonut haasteita tiedonhallinnan osalta. Liiketoimintatiedon hallintaa tulee tarkastella kokonaisuudessaan sekä liiketoiminnan että teknologian näkökulmasta. Organisaation on hyvä tietää oma asemoitumisensa, jotta se pystyy kehittämään

Turun kaupungin ruutukaava-alueen kartografinen kuvaaminen 1600-luvulta nykypäivään

Kaupunkikartoituksen historia alkaa Suomessa Olof Gangiuksen piirtämästä kaupunkikartasta vuodelta 1634. Tämä kartta on Suomen vanhin mittauksiin perustuva kaupunkikartta. Myöhemmin Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista, on julkaistu karttoja runsaasti, joista tässä työssä käsitellään kymmentä aikakaudelleen tyypillistä kuvausta vuodesta 1634 vuoteen 2011. Tutkimuksessa vertaillaan karttoja, joiden mittaustavassa tai valmistusajankohdassa on jokin tietty erikoisuutensa tai tunnusmerkkinsä. Kaikki tutkittavat historialliset kartat on oikaistu koordinaatistoon paikkatieto-ohjelmalla. Tutkimuksessa selvitetään miten koordinaatistoon oikaistut eri aikakausien kartat kuvaavat Turun ruutukaava-aluetta. Vertailussa keskitytään pääasiassa tiettyihin kohteisiin (tuomiokirkkoon, Turun linnaan, Vartiovuorenmäkeen ja Kauppatoriin), koska ne ovat löydettävissä suurimmassa osassa kartoista. Tutkimuksessa tarkastellaan tapahtuneita kaupunkikuvaamisessa tapahtuineita muutoksia vuosisatojen ajalta ja syitä niihin. Lisäksi pohditaan paikkatieto-ohjelmien hyötyjä ja haasteita historiallisiin karttoihin perustuvissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa vertaillaan historiallisia kaupunkikarttoja retrospektiivisesti toisiinsa sekä lisäksi jokaista karttaa verrataan nykyiseen ruutukaavarakenteeseen.. Tutkimuksessa on myös selvitetty kaupunkikartoituksen historiaa laajasti. Tuloksissa esiin nousi Turun kaupungin muuttuminen maaseutumaisesta asutuskeskittymästä runsasväestöiseksi kaupungiksi. Kasvanut väestömäärä ja runsastunut rakennus- ja liikennekanta ovat muovanneet kaupunkirakennetta vahvasti ja nämä muutokset näkyvät kartoilla selkeästi. Teknologian sekä mittausvälineiden ja -tapojen kehittyminen ovat osaltaan muokanneet eri aikakauden karttoja. Tutkimuksessa selvisi karttojen mittaustulosten tarkkuuden suuri vaihtelevuus riippumatta kartan valmistusvuodesta. Aineiston vanhin kartta on virhekeskiarvoa vertaillen parempi mittaustarkkuudeltaan kuin aineiston nuorin oikaistu kartta. Tutkimustulosten perusteella Turun ruutukaava-alueella on suuri määrä kohteita, joiden kuvaaminen kartoilla on ollut tärkeää kartoitustoiminnan aloituksesta asti.

Prevalencia de los síntomas otorrinolaringológicos y factores asociados en los trabajadores de una central de llamadas en la ciudad de Bogotá Colombia

La industria de las centrales de llamadas es uno de los sectores de más rápido crecimiento en el mundo desarrollado, gracias a los avances tecnológicos han permitido su uso cada vez más generalizado desarrollando servicios integrales que son accesibles las 24 horas del día. Los operadores telefónicos o tele-operadores de esta industria se ven enfrentados a jornadas laborales en las que se exponen al uso constante de la voz, utilización permanente de auriculares de comunicación, confinamiento en estaciones de trabajo delimitadas pero no aisladas; aumentando así la prevalencia de síntomas como los otorrinolaringológicos. Este estudio tiene como objeto identificar la prevalencia de síntomas otorrinolaringológicos dados por alteraciones de la voz, compromiso auditivo y síntomas de la vía respiratoria superior durante la jornada laboral de los trabajadores de una central de llamadas de una prestigiosa empresa aseguradora de la ciudad de Bogotá Colombia, así como también identificar la asociación de factores demográficos organizacionales y biológicos con los síntomas otorrinolaringológicos y analizar el medio ambiente laboral de dicha empresa y la relación de los síntomas otorrinolaringológicos con mediciones de ruido, temperatura y humedad. La población estudiada fue de 81 tele operadores de los cuales 61 (75.3%) fueron mujeres, se evidencio que las enfermedades respiratorias altas tienen una prevalencia del 36%, también se reporto una prevalencia del 85% (69) tele operadores reportaron por lo menos un síntoma de voz y solo 12 tele operadores 15% no reportaron ningún síntoma. En cuanto a la hipoacusia solo 5 (6.2%) reportaron disminución de la agudeza auditiva

Evaluación de resultados de un programa en salud oral en una población capitada infantil en un centro ambulatorio entre 2009-2012

El propósito de este estudio fue analizar los resultados de una intervención primaria en salud oral de una población infantil entre edades de 7 a 12 años y establecer el comportamiento presentado en la población estudiada con respecto al índice internacional de salud oral COE Y COP, determinando aumento o disminución luego de la intervención. Para ello se utilizó un instrumento de recolección de datos, posterior a la observación de los registros clínicos, logrando conocer las características de las variables planteadas en el estudio en relación al Índice de Salud Oral COE y COP – D al inicio, final y comparativo de la intervención; número de eventos requeridos para la intervención, adherencia y cambios en patrón de morbilidad luego de la intervención. De acuerdo con los resultados se encontró que el comportamiento presentado en la población estudiada con respecto al índice de salud oral COE Y COP muestra una disminución que luego del análisis de resultados concluye con el cumplimiento de la meta internacional establecida por la OMS, estableciendo como objetivo para América Latina un COP-D de 1 a 2.9 para el año 2015; lo cual para esta investigación demuestra efectividad de la intervención al obtener un índice COP-D de 2,67.