Russia

Ruta Aidis, Julia Korosteleva and Tomasz Mickiewicz 1. Introduction to Russia Russia is the world’s largest country, a nuclear superpower with unsurpassed energy resources. It is also a country which finds itself at the crossroads of possible development paths. Market-oriented mechanisms have been introduced but Soviet era laws remain on the books. Corruption has become a way of life and freedom of the press has been gradually eliminated in the early 2000s. Within this backdrop, private entrepreneurship has emerged, albeit in a distorted way. As the heart of the Soviet empire, Russia had tremendous control of enormous amounts of natural resources and human capital. Yet, 20 years ago, in the late 1980s, it was a country where entrepreneurship was marginal, the economy was stagnant and the ruling communist hierarchy had no clear formula for solving the deepening crisis. Unfortunately the reforms characterizing Russia’s attempts at rebuilding statehood after the collapse of the Soviet Union in the 1990s, first under Mikhail Gorbachev and then Boris Y’eltsin, were inconsistent and did not foster macroeconomic stabilization. However, since 2000, under Vladimir Putin’s leadership, macroeconomic stabilization as well as institutional stability has been achieved. In addition, an unprecedented increase in the price and demand for oil and gas resources has resulted in a rapid growth of Russia’s gross domestic product (GDP). Russia now has a large private sector, though not without its limitations. At first glance, ‘de jure’ regulations often seem reasonable, yet it is the selective and arbitrary manner by which they are...

Sedative load and frailty among community-dwelling population aged ≥65 years

OBJECTIVE: To explore the association between use of sedative drugs and frailty. DESIGN: Cross-sectional study. SETTING: First wave of The Irish Longitudinal Study on Ageing (TILDA), a nationally representative cohort of the community-dwelling population aged 50 years or older in Ireland. PARTICIPANTS: Participants were 1642 men and 1804 women aged 65 years or older. MEASUREMENTS: Regular use of sedative drugs determined according to the sedative load (SL) model, frailty phenotype status, and frailty deficit index (FI) score assessed using validated, established protocols. RESULTS: Overall, 19% of the participants took sedative drugs, most frequently hypnotics and antidepressants. Sedative drug use was at 46% for frail, 23% for prefrail, and 9% for nonfrail participants. After adjustment for covariates, SL was positively associated with being prefrail (odds ratio [OR] 1.27; 95% confidence interval [CI] 1.11-1.46) and frail (OR 1.30; 95% CI 1.02-1.64). Advancing age but not sex remained significant (P < .001). After adjustment for covariates, the association between SL and the FI was also significant at P ≤ .001 (β = 1.77; 95% CI 1.13-2.42). CONCLUSION: Higher SL was positively associated with phenotype frailty and the FI. This suggests that careful consideration must be given when prescribing sedatives to frail older adults, who are most vulnerable to adverse drug reactions and adverse health outcomes.

Anticholinergic burden in older adults with intellectual disability; relationships with multimorbidity and adverse effects

Background: Anticholinergic medications may be associated with adverse clinical outcomes, including acute impairments in cognition and anticholinergic side effects, the risk of adverse outcomes increasing with increasing anticholinergic exposure. Older people with intellectual disability may be at increased risk of exposure to anticholinergic medicines due to their higher prevalence of comorbidities. We sought to determine anticholinergic burden in ageing people with intellectual disability. Methods: Medication data (self-report/proxy-report) was drawn from Wave 1 of the Intellectual Disability Supplement to the Irish Longitudinal Study on Ageing (IDS-TILDA), a study on the ageing of 753nationally representative people with an IDC40 years randomly selected from the National Intellectual Disability Database. Each individual’s cumulative exposure to anticholinergic medications was calculated using the Anticholinergic Cognitive Burden Scale (ACB) amended by a multi-disciplinary group with independent advice to account for the range of medicines in use in this population. Results: Overall, 70.1 % (527) reported taking medications with possible or definite anticholinergic properties (ACBC1), with a mean (±SD) ACB score of 4.5 (±3.0) (maximum 16). Of those reporting anticholinergic exposure (n=527), 41.3 % (217) reported an ACB score o fC5. Antipsychotics accounted for 36.4 % of the total cumulative ACB score followed by anticholinergics (16 %) and antidepressants (10.8 %). The most frequently reported medicine with anticholinergic activity was carbamazepine 16.8 % (127). The most frequently reported medicine with high anticholinergic activity (ACB 3) was olanzapine13.4 % (101). There was a significant association between higher anti-cholinergic exposure and multimorbidity, particularly mental health morbidity, and some anticholinergic adverse effects such as constipation and day-time drowsiness but not self-rated health. Conclusion: Using simple cumulative measures proved an effective means to capture total burden and helped establish that anticholinergic exposure in the study population was high. The finding highlights the need for comprehensive reviews of medications.

Factors associated with high anticholinergic burden in aging adults with intellectual disabilities:a cross-sectional study

Background: Anticholinergic (AC) medications are associated with cognitive and functional decline in older people, with risk of adverse outcomes increasing with increasing AC exposure. Older people with intellectual disabilities are at increased risk of high AC exposure owing to higher prevalence of multimorbidity, particularly psychiatric morbidities. Objectives: The aims of this study were to determine individual’s AC exposure using the AC cognitive burden (ACB) scale, identify therapeutic classes contributing to burden and determine clinical and demographic factors associated with two levels of AC exposure (ACB score 1–4, ACB 5+). Methods: Cross-sectional (self-report/proxy report)medication data were drawn from Wave 1 of the Intellectual Disability Supplement to the Irish Longitudinal Study on Ageing, a study on ageing of 753nationally representative people with ID aged over40 randomly selected from the National Intellectual Disability Database. Medication data were available for 736 (98%). Each individual’s cumulative AC exposure was calculated using the ACB. Multinomiallogistic regression was performed identifying clinical and demographic factors associated with ACB score1–4, and ACB 5+. Results: In the eligible population of 736 participants(mean (±SD) age 54.1 (±8.8) years,55% female), 522(70.9%) were exposed to an ACB medicine (ACB 1+); 214 (29%) had an ACB score of 5+; mean total ACB score= 4.5 (±3.0). Antipsychotics accounted for35.6% of the cumulative ACB score. Age over 65yearswas associated with increased likelihood of both levels of AC exposure (ACB 1–4—adjusted OR 3.28; 95%CI 1.49–7.25, ACB 5+—adjusted OR 3.08; 95%CI1.21–7.63) and having a mental health condition(ACB 1–4—adjusted OR 9.79; 95%CI 5.63–17.02, ACB 5+—adjusted OR 23.74; 95%CI 12.29–45.83). Conclusions: Using a simple cumulative measure proved an effective means to capture total burden and established that AC exposure was high and associated with older age and mental health morbidity. This highlights need for comprehensive medication reviews for older people with intellectual disabilities.

Association of anticholinergic burden with adverse effects in older people with intellectual disabilities:an observational cross-sectional study

BACKGROUND: No studies to date have investigated cumulative anticholinergic exposure and its effects in adults with intellectual disabilities. AIMS: To determine the cumulative exposure to anticholinergics and the factors associated with high exposure. METHOD: A modified Anticholinergic Cognitive Burden (ACB) scale score was calculated for a representative cohort of 736 people over 40 years old with intellectual disabilities, and associations with demographic and clinical factors assessed. RESULTS: Age over 65 years was associated with higher exposure (ACB 1-4 odds ratio (OR) = 3.28, 95% CI 1.49-7.28, ACB 5+ OR = 3.08, 95% CI 1.20-7.63), as was a mental health condition (ACB 1-4 OR = 9.79, 95% CI 5.63-17.02, ACB 5+ OR = 23.74, 95% CI 12.29-45.83). Daytime drowsiness was associated with higher ACB (P<0.001) and chronic constipation reported more frequently (26.6% ACB 5+ v. 7.5% ACB 0, P<0.001). CONCLUSIONS: Older people with intellectual disabilities and with mental health conditions were exposed to high anticholinergic burden. This was associated with daytime dozing and constipation.

Reflexión sobre las Prácticas de la Enseñanza. Análisis Didáctico de una trayectoria de las Políticas Educativas en Argentina

En el octavo proyecto de investigación, del equipo que integramos, nos proponemos reflexionar sobre las prácticas de la enseñanza. En ese marco, se ha considerado incluir el estudio de la categoría currículum y conceptualizarla, investigando con la intención de visualizar su campo y su impacto en las formas de intervención. Este análisis, nos ha generado la necesidad de remitirnos a los paradigmas que signaron las políticas educativas y las transformaciones, en la historia de nuestro país. Presentamos en este trabajo una perspectiva organizada cronológicamente, con la intención de visualizar el Sistema Educativo Argentino, los cambios de gobierno y los dispositivos de gestión de las políticas públicas, que impactan generando nuevos marcos normativos y cambios sustantivos en las propuestas de enseñanza. Compartimos con Kemmis (1998,45), "las teorías sobre curriculum, y su interpretación son teorías sociales, no sólo en el sentido que reflejan la historia de las sociedades en las que aparecen, sino también en el que encierran ideas sobre el cambio social y, en particular, sobre el papel de la educación en la reproducción y transformación de la sociedad". En preparación, el análisis de esta trayectoria desde el punto de vista disciplinar, la Educación Física, desarrollo curricular y orientaciones didácticas

Reflexión sobre las Prácticas de la Enseñanza. Análisis Didáctico de una trayectoria de las Políticas Educativas en Argentina

En el octavo proyecto de investigación, del equipo que integramos, nos proponemos reflexionar sobre las prácticas de la enseñanza. En ese marco, se ha considerado incluir el estudio de la categoría currículum y conceptualizarla, investigando con la intención de visualizar su campo y su impacto en las formas de intervención. Este análisis, nos ha generado la necesidad de remitirnos a los paradigmas que signaron las políticas educativas y las transformaciones, en la historia de nuestro país. Presentamos en este trabajo una perspectiva organizada cronológicamente, con la intención de visualizar el Sistema Educativo Argentino, los cambios de gobierno y los dispositivos de gestión de las políticas públicas, que impactan generando nuevos marcos normativos y cambios sustantivos en las propuestas de enseñanza. Compartimos con Kemmis (1998,45), "las teorías sobre curriculum, y su interpretación son teorías sociales, no sólo en el sentido que reflejan la historia de las sociedades en las que aparecen, sino también en el que encierran ideas sobre el cambio social y, en particular, sobre el papel de la educación en la reproducción y transformación de la sociedad". En preparación, el análisis de esta trayectoria desde el punto de vista disciplinar, la Educación Física, desarrollo curricular y orientaciones didácticas

Reflexión sobre las Prácticas de la Enseñanza. Análisis Didáctico de una trayectoria de las Políticas Educativas en Argentina

En el octavo proyecto de investigación, del equipo que integramos, nos proponemos reflexionar sobre las prácticas de la enseñanza. En ese marco, se ha considerado incluir el estudio de la categoría currículum y conceptualizarla, investigando con la intención de visualizar su campo y su impacto en las formas de intervención. Este análisis, nos ha generado la necesidad de remitirnos a los paradigmas que signaron las políticas educativas y las transformaciones, en la historia de nuestro país. Presentamos en este trabajo una perspectiva organizada cronológicamente, con la intención de visualizar el Sistema Educativo Argentino, los cambios de gobierno y los dispositivos de gestión de las políticas públicas, que impactan generando nuevos marcos normativos y cambios sustantivos en las propuestas de enseñanza. Compartimos con Kemmis (1998,45), "las teorías sobre curriculum, y su interpretación son teorías sociales, no sólo en el sentido que reflejan la historia de las sociedades en las que aparecen, sino también en el que encierran ideas sobre el cambio social y, en particular, sobre el papel de la educación en la reproducción y transformación de la sociedad". En preparación, el análisis de esta trayectoria desde el punto de vista disciplinar, la Educación Física, desarrollo curricular y orientaciones didácticas

Las relaciones económicas y comerciales entre América Latina y Asia-Pacífico: el vínculo con China

Incluye Bibliografía

Economic and trade relations between Latin America and Asia Pacific: The link with China

Includes bibliography

Matériaux mésoporeux fonctionnalisés pour l'extraction sélective des terres rares

Les matériaux mésoporeux à base de silice sont des plateformes polyvalentes qui offrent une réponse aux besoins de domaines variés comme l’environnement, la santé et les énergies. La fonctionnalisation avec des groupements organiques en fait des matériaux hybrides qu’il est aisé d’orienter vers une application spécifique. Ainsi, afin de fournir une alternative aux procédés industriels, dommageables pour l’environnement actuellement utilisés pour l’extraction et la purification des terres rares, à savoir l’extraction liquide-liquide (ELL) majoritairement, les silices mésoporeuses ont été sollicitées à titre d’adsorbant dans l’extraction sur phase solide. Cette dernière, en opposition à l’ELL, présente de nombreux avantages dont, la suppression des solvants organiques, le contrôle de la sélectivité envers et parmi le groupe des éléments de terres rares (ÉTR) à travers l’ancrage du ligand sur un support solide et la possibilité de réutiliser plusieurs fois l’adsorbant. Les ÉTR sont des métaux qui participent à la transition vers des technologies moins coûteuses en énergie, il est donc primordial de rendre leurs procédés d’extraction plus verts. Dans le cadre de ce travail, différents types de silices ordonnées mésoporeuses, MCM-41, SBA-15 et SBA-16, ont été synthétisées, fonctionnalisées avec un ligand approprié, et leurs comportements vis à vis de ces éléments, comparés. Ces matériaux ont de nombreux points communs mais certaines caractéristiques les différencient néanmoins : la taille et la géométrie des pores, la connexion entre les pores, l’épaisseur des parois, l’accessibilité aux pores ou encore la diffusion des liquides ou gaz dans la matrice. C’est pourquoi, le but de cette étude est d’élucider l’impact de ces diverses propriétés sur l’adsorption sélective des ÉTR en condition statique et dynamique.

Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä - Kyselytutkimus

Tämä raportti on yhteenveto VINKKI - Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä –tutkimusprojektissa toteutetun kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin keväällä ja kesällä 2015. Kyselytutkimus on osa laajaa tutkimuskokonaisuutta. VINKKI-projekti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus, jota rahoittavat TEKES ja projektissa mukana olevat organisaatiot. Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka toimittajamarkkinoita voidaan kehittää strategisen ja innovatiivisen hankintojen johtamisen kautta siirryttäessä kohti vastuullisempia toimintamalleja. Kyselytutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada läpileikkaus vastuullisen hankintatoimen tilasta sekä sen riskeistä ja toimintamallista suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä.

Les définitions dans les codes civils

"Omnis definitio in jure civili periculosa est". Le principe selon lequel toute définition est périlleuse constitue l’une des idées séculaires véhiculées par la tradition de droit civil. Malgré cela, le Code civil français et, plus récemment, le "Code civil du Québec" contiennent tous deux un nombre important de définitions légales. Abordées du point de vue du lexicographe, ces définitions soulèvent la question de savoir à quel point elles doivent être prises en considération dans les dictionnaires juridiques : en présence d’une définition légale, le lexicographe devrait-il simplement la paraphraser ou devrait-il plutôt chercher à rendre compte du sens tel qu’il est véhiculé dans le discours juridique? En étudiant les enjeux soulevés par cette question, le présent texte propose une démarche lexicographique qui relativise l’influence des définitions légales sur le contenu des dictionnaires de droit civil.

Käytettävyyssuunnittelun teoria ja käytäntö: Tapaustutkimus huonekalujen verkkokaupasta

Käytettävien ohjelmistojen suunnittelu tuo hyötyjä loppukäyttäjälle sekä muille sidosryhmille. Verkkokaupassa käytettävyys on elintärkeää, koska asiakkaat vaihtavat helposti seuraavalle sivustolle, mikäli he eivät löydä etsimäänsä. Tutkimusten mukaan käytettävyys vaikuttaa ostopäätöksen tekemiseen. Lisäksi käytettävyydellä on merkitystä asiakastyytyväisyyteen, joka taas vaikuttaa asiakasuskollisuuteen. Tässä tutkielmassa tutkittiin, miten käytettävyyttä suunnitellaan käytännössä verrattuna teoreettisiin suosituksiin. Tapaustutkimuksen kohteena oli huonekaluja myyvän kansainvälisen yrityksen verkkokaupan uudistamiseen tähtäävä projekti. Uudistamistarve nousi aikaisemman verkkokauppaversion puutteellisesta käytettävyydestä. Projekti toteutettiin ketterällä Scrum-menetelmällä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastateltavat olivat käyttökokemuksen suunnitteluun osallistuvia henkilöitä. Haastattelujen teemat laadittiin teoreettisen aineiston pohjalta. Teoreettisessa osuudessa tutkittiin käytettävyyden suunnitteluun liittyviä periaatteita, prosessia ja menetelmiä. Aikaisemmasta tutkimuksesta löydettiin 12 periaatetta, jotka tukevat ja luonnehtivat käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Käytettävyyttä suunnitellaan käyttäjäkeskeisen prosessin avulla. Eri prosessimallit pitivät keskeisinä asioina käyttökontekstin määrittelyä ja ymmärtämistä, mitattavia käytettävyysvaatimuksia, suunnitteluratkaisujen empiiristä arviointia sekä suunnitteluprosessin iteratiivisuutta. Lisäksi tarkasteltiin, mitä suunnittelumenetelmiä tutkijat ehdottavat käytettävyyden suunnitteluun ja mitä kyselytutkimusten perusteella todellisuudessa käytetään. Verkkokauppaprojektissa käytettävyyden suunnittelu erosi osittain teoreettisista suosituksista. Käyttökontekstitietoa ei ollut kaikilla projektiin osallistuvilla, eikä käytettävyysvaatimuksia ollut asetettu teorian tarkoittamalla tavalla. Yhtäläisyyksiäkin löytyi. Verkkokauppaprojektissa suunnitteluratkaisuja arvioitiin empiirisesti todellisten käyttäjien edustajien avulla. Suunnitteluprosessi oli iteratiivinen eli suunnitteluratkaisuja oltiin valmiita muuttamaan arvioinnin tuloksena. Tutkimuksen perusteella suositellaan, että verkkokauppaprojektissa parannettaisiin kommunikointia, koska käyttökontekstitieto ei saavuttanut kaikkia projektissa työskenteleviä. Teorian tulisi entisestään korostaa kommunikoinnin tärkeyttä. Tutkimuksen perusteella esitetään myös, että teoria ohjaisi paremmin vaatimusmäärittelyjen tekemiseen käytännössä. Avainsanat: Käytettävyys, käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käytettävyyden periaatteet, käytettävyyden suunnittelumenetelmät, ketterä ohjelmistokehitys, tapaustutkimus

Oppimispelien käytön edellytykset opettajilta. Toimintatutkimus opettajista oppimispelien suunnittelijoina

Tutkimus käsittelee opettajien mahdollisuuksia käyttää oppimispelejä osana opetusta. Tutkimuksen perustana on projekti, jonka aikana kolme lukio-opettajaa suunnitteli ja toteutti oppimispelejä matematiikan, fysiikan ja äidinkielen oppitunneille. Tutkimuksessa selvitetään myös millaisessa asemassa oppimispelit ovat lukiossa, jossa on erinomaiset tietokoneresurssit käytettävissä. Tutkimuksen keskeisenä metodina on käytetty toimintatutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen edeten induktiivisesti yksittäisestä yleiseen eli kerätyn aineiston tarkastelusta kohti laajempiin pohdintoihin opettajien mahdollisuuksista käyttää, suunnitella ja tuottaa oppimispelejä. Tutkimusaineistona toimii pelisuunnitteluprojektin aikana syntynyt tutkimuspäiväkirja, tutkimuskyselyn vastausaineisto ja puolistukturoitu asiantuntijahaastattelu. Tutkimus osoittaa, että opettajat kykenevät lyhyessä ajassa ulkopuolisen tutkijan ohjauksessa suunnittelemaan ja toteuttamaan omille oppitunneilleen sopivia oppimispelejä. Tutkimuksessa ilmeni myös, etteivät koulujen erinomaiset tietokoneresurssit yksistään johda oppimispelien käyttöön kouluissa. Keskeisin tutkimustulos on kuvaus toimintamallista, joka johti kolmen oppimispelin tuottamiseen kuukauden mittaisen pelisuunnitteluprojektin aikana. Tutkimuksessa on kuvattu pelisuunnittelun vaiheet ensimmäisestä suunnittelutapaamisesta valmiiden pelien pelaamiseen. Prosessin kuvaaminen mahdollistaa, että tulevissa pelisuunnitteluprojekteissa voidaan ottaa tämän tutkimuksen aikana toteutetusta projektista mallia.