Protéger la main au travail : une exposition itinérante ou l'utilisation d'un moyen de communication dans les actions de prévention

Après une revue de la littérature concernant les médias utilisés dans le cadre de campagne de prévention, le matériel d'exposition est présenté. Le contenu et les moyens mis en oeuvre ne sont traités que dans la mesure où ils influencent directement la présentation du matériel. Enfin pour clore ce travail, une discussion concernant les possibilités et difficultés d'évaluation de ces actions de diffusion de l'information. [Auteur, p. 2]

Measurement with an automated oscillometric wrist device with position sensor leads to lower values than measurements obtained with an automated oscillometric arm device from the same manufacturer in elderly persons.

OBJECTIVE: Home blood pressure (BP) monitoring is recommended by several clinical guidelines and has been shown to be feasible in elderly persons. Wrist manometers have recently been proposed for such home BP measurement, but their accuracy has not been previously assessed in elderly patients. METHODS: Forty-eight participants (33 women and 15 men, mean age 81.3±8.0 years) had their BP measured with a wrist device with position sensor and an arm device in random order in a sitting position. RESULTS: Average BP measurements were consistently lower with the wrist than arm device for systolic BP (120.1±2.2 vs. 130.5±2.2 mmHg, P<0.001, means±SD) and diastolic BP (66.0±1.3 vs. 69.7±1.3 mmHg, P<0.001). Moreover, a 10 mmHg or greater difference between the arm and wrist device was observed in 54.2 and 18.8% of systolic and diastolic measures, respectively. CONCLUSION: Compared with the arm device, the wrist device with position sensor systematically underestimated systolic as well as diastolic BP. The magnitude of the difference is clinically significant and questions the use of the wrist device to monitor BP in elderly persons. This study points to the need to validate BP measuring devices in all age groups, including in elderly persons.

Rousseau's Child: Preschoolers Expect Strangers to Favor Prosocial Actions

Modern thinking about human nature is notoriously divided between two contradictory notions: The Hobbesian tradition portrays men as driven by selfish desires, while the Rousseauian tradition recognizes altruistic proclivities as truemotivations to cooperate. We tested preschoolers' predictions about the prosocial or antisocial manner in which people would behave toward each other. Four stories were presented to 3- and 4-year-old children. In each story, the protagonists could either cooperate, act in terms of their own interests, or adopt a behavior unrelated to the ongoing scenario. Children as young as 3 years of age expected the protagonists to behave prosocially - and even more so if the protagonists were female. The results suggest that, even at an early age, children are inclined to adopt a "Rousseau-like" stance rather than a "suspicious" or "pessimistic" Hobbesian stance.

Kansainvälisen suunnitteluprojektin malliproseduuri ja riskit - Case Viro

Useissa suomalaisissa rakennus- tai suunnitteluyrityksissä on selkeät tavoitteet ja odotukset liiketoiminnan kasvulle. Kasvun mahdollisuudet kotimarkkinoilla ovat rajalliset. Liiketoiminnan kasvua on haettava kotimarkkinoiden ulkopuolelta.Liiketoiminnan kasvua haettaessa alan yritykset ovat nopeasti kansainvälistyneet ja etabloituneet lähialueille. Erityisesti etabloitumista on tapahtunut Baltiaan, Viroon. Heräte tämän työn tekemiseen syntyi case-yrityksentoimenpiteistä kansainväistymisessä ja etabloitumisen aiheuttamasta oletettua suuremmasta kustannusten kehittymisestä. Tutkimuksella ja toimenpiteillä tuetaan etabloitumiskehitystä ja parannetaan liiketoimintaprojektin kustannustehokkuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli case-yrityksen toimitusprosessin kuvaaminen, suositeltavan toimitusmallin rakentaminen liiketoimintaprojektille ja kohdemaan riskien kuvaaminen projektiriskikartalle. Kansainvälisen projektiliiketoiminnan erityispiirteitä ovat toimintaympäristön ja asiakkaiden erilaisuus, erilaiset pelisäännöt ja tavat toimia, erilainen kulttuuri ja arvot, tuntematon markkinoiden kysyntä- ja tarjontatilanne. Kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa joudumme sopeutumaan ja sopeuttamaan totuttua toimintaamme toisenlaisiin olosuhteisiin. Toisenlaisista olosuhteista johtuen kotimarkkinoille ja kotimaisiin asiakastoimituksiin laadittuun toimintajärjestelmään kuvattu prosessimalli ei sellaisenaan ole toimiva. Samanaikaisesti riskikartta muodostuu kohdemaasta johtuen hyvin erilaiseksi. Tutkimuksen lähtökohta oli toisenlaisesta markkinasta, valituista toimitusprojekteista ja kokemuksesta oppiminen. Tutkimuksen tuloksena rakentui liiketoimintaprojektimalli, joka on selkeästivaiheistettu, roolitettu ja vastuutettu. Lisäksi toisenlaisista markkinoista ja projektimallista johtuen kuvattiin kohdemaan projektiriskikartta. Tutkimuksessa kuvattu liiketoimintaprojektimalli ja kohdemaan mukainen projektiriskikartta toimivat yrityksen seuraavana kehitysaskeleena toiminnan vakauttamisessa. Henkilöstön roolia ja kumppanuuksia tulee kuitenkin jatkossa tarkastella. Työn tuloksena syntyi yksittäisen yrityksen liiketoimintaprojektimallin projektiosien ja roolien kuvaus sekä riskikartta. Työn tuloksen arvioidaan selkeyttävän yrityksen liiketoimintaa ja osaltaan varmistavan yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista.

Does the working environment influence health care professionals' values, meaning in life and religiousness? Palliative care units compared with maternity wards.

CONTEXT: Increased altruism, self-transcendence, and quests for meaning in life (MiL) have been found in palliative care (PC) patients and their families who experience the finiteness of life. Similar changes were observed in healthy subjects who were experimentally confronted with their mortality. OBJECTIVES: The study investigated how daily experiences of the transitoriness of life influence PC health care professionals' (HCPs) values, MiL, and religiousness. METHODS: In a cross-sectional study, the Schwartz Value Survey, the Schedule for Meaning in Life Evaluation, and the Idler Index of Religiosity were used to investigate personal values, MiL, and private religiousness. HCPs working in PC (confronted with death) were compared with a control group of HCPs working at maternity wards (MWs) using multivariate models. Differences were considered to be statistically significant at P < 0.05. RESULTS: Seventy PC- and 70 MW-HCPs took part in the study (response rate 74.0%). No differences between the groups were found in overall MiL satisfaction scores. PC-HCPs were significantly more religious than MW-HCPs; they listed spirituality and nature experience more often as areas in which they experience MiL. Furthermore, hedonism was more important for PC-HCPs, and they had higher scores in openness-to-change values (stimulation and self-direction). MW-HCPs were more likely to list family as a MiL area. They assigned more importance to health and scored higher in conservation values (conformity and security). Duration of professional experience did not influence these results. CONCLUSION: Basic differences in values, MiL, and religiousness between PC-HCPs and MW-HCPs might have influenced the choice of working environment because no effect of job duration was observed. Longitudinal research is needed to confirm this hypothesis.

Clinical chemistry variables in normal elderly and healthy ambulatory populations: comparison with reference values.

Laboratory values of the most commonly assayed clinical chemistry variables were determined in selected elderly and healthy ambulatory populations. The upper and lower limits (2.5 and 97.5 fractiles) were compared with the adult reference values in use in university hospitals of Switzerland. The results suggest that conventional adult reference values can be used for most variables in the elderly and that these values are also useful in an ambulatory population.

Low-frequency transcranial magnetic stimulation over left dorsal premotor cortex improves the dynamic control of visuospatially cued actions.

Left rostral dorsal premotor cortex (rPMd) and supramarginal gyrus (SMG) have been implicated in the dynamic control of actions. In 12 right-handed healthy individuals, we applied 30 min of low-frequency (1 Hz) repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) over left rPMd to investigate the involvement of left rPMd and SMG in the rapid adjustment of actions guided by visuospatial cues. After rTMS, subjects underwent functional magnetic resonance imaging while making spatially congruent button presses with the right or left index finger in response to a left- or right-sided target. Subjects were asked to covertly prepare motor responses as indicated by a directional cue presented 1 s before the target. On 20% of trials, the cue was invalid, requiring subjects to readjust their motor plan according to the target location. Compared with sham rTMS, real rTMS increased the number of correct responses in invalidly cued trials. After real rTMS, task-related activity of the stimulated left rPMd showed increased task-related coupling with activity in ipsilateral SMG and the adjacent anterior intraparietal area (AIP). Individuals who showed a stronger increase in left-hemispheric premotor-parietal connectivity also made fewer errors on invalidly cued trials after rTMS. The results suggest that rTMS over left rPMd improved the ability to dynamically adjust visuospatial response mapping by strengthening left-hemispheric connectivity between rPMd and the SMG-AIP region. These results support the notion that left rPMd and SMG-AIP contribute toward dynamic control of actions and demonstrate that low-frequency rTMS can enhance functional coupling between task-relevant brain regions and improve some aspects of motor performance.

The effects of productivity on profitability: a case study at firm level using an activity-based costing approach

Productivity and profitability are important concepts and measures describing the performance and success of a firm. We know that increase in productivity decreases the costs per unit produced and leads to better profitability. This common knowledge is not, however, enough in the modern business environment. Productivity improvement is one means among others for increasing the profitability of actions. There are many means to increase productivity. The use of these means presupposes operative decisions and these decisions presuppose informationabout the effects of these means. Productivity improvement actions are in general made at floor level with machines, cells, activities and human beings. Profitability is most meaningful at the level of the whole firm. It has been very difficult or even impossible to analyze closely enough the economical aspects of thechanges at floor level with the traditional costing systems. New ideas in accounting have only recently brought in elements which make it possible to considerthese phenomena where they actually happen. The aim of this study is to supportthe selection of objects to productivity improvement, and to develop a method to analyze the effects of the productivity change in an activity on the profitability of a firm. A framework for systemizing the economical management of productivity improvement is developed in this study. This framework is a systematical way with two stages to analyze the effects of productivity improvement actions inan activity on the profitability of a firm. At the first stage of the framework, a simple selection method which is based on the worth, possibility and the necessity of the improvement actions in each activity is presented. This method is called Urgency Analysis. In the second stage it is analyzed how much a certain change of productivity in an activity affects the profitability of a firm. A theoretical calculation model with which it is possible to analyze the effects of a productivity improvement in monetary values is presented. On the basis of this theoretical model a tool is made for the analysis at the firm level. The usefulness of this framework was empirically tested with the data of the profit center of one medium size Finnish firm which operates in metal industry. It is expressedthat the framework provides valuable information about the economical effects of productivity improvement for supporting the management in their decision making.

Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.