Cancer research in Brazil - stuck in second gear?

This article describes the main issues regarding clinical cancer research in Brazil, including both the opportunities and the hurdles. Scientists and clinicians in this field had the opportunity to talk to regulatory agencies and to the Health Ministry representative at a meeting held in the State of Rio de Janeiro, Brazil, in April 2014. Our conclusions are that we do indeed have opportunities; however, we need to move forward regarding partnerships between academia and industry, increase the availability of funding, and provide easier navigation through the regulatory processes.

Association between anaerobic components of the maximal accumulated oxygen deficit and 30-second Wingate test

The purpose of this study was to analyze the relationship between the anaerobic components of the maximal accumulated oxygen deficit (MAOD) and of the 30-second Wingate anaerobic test (30-WAnT). Nine male physical education students performed: a) a maximal incremental exercise test; b) a supramaximal constant workload test to determine the anaerobic components of the MAOD; and c) a 30-WAnT to measure the peak power (PP) and mean power (MP). The fast component of the excess post-exercise oxygen consumption and blood lactate accumulation were measured after the supramaximal constant workload test in order to determine the contributions made by alactic (ALMET) and lactic (LAMET) metabolism. Significant correlations were found between PP and ALMET (r=0.71; P=0.033) and between MP and LAMET(r=0.72; P=0.030). The study results suggested that the anaerobic components of the MAOD and of the 30-WAnT are similarly applicable in the assessment of ALMET and LAMET during high-intensity exercise.

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Finland - Second Part, Scetches in Finland

Erip.: Harper's New Monthly Magazine Vol. LXXXII. Februari, 1891. N:o CCCCLXXXIX.

The false promises of the (second) Washington consensus: evidence from Latin America and the Caribbean (1990-2003)

The objective of this paper is twofold. Firstly, we show how, and to what extent, Latin American and Caribbean countries applied the precepts of the second Washington consensus, i.e. a consensus which stresses the capital account liberalization. Secondly, we highlight the effects of this set of reforms on their economies. Thus, we show that countries having most scrupulously followed these recommendations did not experience better economic results. On the contrary, their situation as regards inequality and debt is getting worse than others.