Monthly Labor Force Data, September 2015

Monthly Labor Force Data report produced by the Iowa Workforce Development.

Iowa Unemployment Rates by County, October 2015

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Transfer Behavior Transfer Among Iowa Community College Students and Post-college Earnings of Iowa Community College Students, May 15, 2007

Iowa State Board of Education issued a five-year strategic plan to meet accountability goals of Iowa Community Colleges through well defined and articulated performance indicators. More specifically, the fifth strategic goal stated that “the community colleges of Iowa [would] recruit, enroll, retain to completion or graduation persons of underrepresented groups in all programs. Data were obtained to examine the transfer behaviors of the 2002 cohort of Iowa community college award recipients and non-award recipients. Three data files containing demographic information, educational records, enrollment data and fiscal year 2002 degree award files were merged to analyze transfer behavior in the state of Iowa.

Callings in career: A typological approach to essential and optional components

A sense of calling in career is supposed to have positive implications for individuals and organizations but current theoretical development is plagued with incongruent conceptualizations of what does or does not constitute a calling. The present study used cluster analysis to identify essential and optional components of a presence of calling among 407 German undergraduate students from different majors. Three types of calling merged: "negative career self-centered", "pro-social religious", and "positive varied work orientation". All types could be described as vocational identity achieved (high commitment/high self-exploration), high in career confidence and career engagement. Not defining characteristics were centrality of work or religion, endorsement of specific work values, or positivity of core self-evaluations. The results suggest that callings entail intense self-exploration and might be beneficial because they correspond with identity achievement and promote career confidence and engagement while not necessarily having pro-social orientations. Suggestions for future research, theory and practice are suggested.

Iowa Unemployment Rates by County, November 2015

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Unemployment Rates For Iowa Counties, November 2015

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Optimized back-focal-plane interferometry directly measures forces of optically trapped particles

Back-focal-plane interferometry is used to measure displacements of optically trapped samples with very high spatial and temporal resolution. However, the technique is closely related to a method that measures the rate of change in light momentum. It has long been known that displacements of the interference pattern at the back focal plane may be used to track the optical force directly, provided that a considerable fraction of the light is effectively monitored. Nonetheless, the practical application of this idea has been limited to counter-propagating, low-aperture beams where the accurate momentum measurements are possible. Here, we experimentally show that the connection can be extended to single-beam optical traps. In particular, we show that, in a gradient trap, the calibration product κ·β (where κ is the trap stiffness and 1/β is the position sensitivity) corresponds to the factor that converts detector signals into momentum changes; this factor is uniquely determined by three construction features of the detection instrument and does not depend, therefore, on the specific conditions of the experiment. Then, we find that force measurements obtained from back-focal-plane displacements are in practice not restricted to a linear relationship with position and hence they can be extended outside that regime. Finally, and more importantly, we show that these properties are still recognizable even when the system is not fully optimized for light collection. These results should enable a more general use of back-focal-plane interferometry whenever the ultimate goal is the measurement of the forces exerted by an optical trap.

Optimized back-focal-plane interferometry directly measures forces of optically trapped particles

Back-focal-plane interferometry is used to measure displacements of optically trapped samples with very high spatial and temporal resolution. However, the technique is closely related to a method that measures the rate of change in light momentum. It has long been known that displacements of the interference pattern at the back focal plane may be used to track the optical force directly, provided that a considerable fraction of the light is effectively monitored. Nonetheless, the practical application of this idea has been limited to counter-propagating, low-aperture beams where the accurate momentum measurements are possible. Here, we experimentally show that the connection can be extended to single-beam optical traps. In particular, we show that, in a gradient trap, the calibration product κ·β (where κ is the trap stiffness and 1/β is the position sensitivity) corresponds to the factor that converts detector signals into momentum changes; this factor is uniquely determined by three construction features of the detection instrument and does not depend, therefore, on the specific conditions of the experiment. Then, we find that force measurements obtained from back-focal-plane displacements are in practice not restricted to a linear relationship with position and hence they can be extended outside that regime. Finally, and more importantly, we show that these properties are still recognizable even when the system is not fully optimized for light collection. These results should enable a more general use of back-focal-plane interferometry whenever the ultimate goal is the measurement of the forces exerted by an optical trap.

Iowa Unemployment Rates by County, December 2015

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Iowa Unemployment Rates by County, January 2016

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Iowa Unemployment Rates by County, February 2016

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Iowa Unemployment Rates by County, March 2016

Iowa Unemployment Rates by County map produced by the Iowa Workforce Development.

Paperin pinnan karakterisoinnin ja painettavuuden tutkimusmenetelmät

Työn tarkoituksena on ollut tutkia paperin pinnan karakterisoinnin menetelmiä ja tehdä katsauspaperin painettavuuden ennustamisen tutkimuksiin. Kaikkien kehitettyjen menetelmien tarkoituksena on tavalla tai toisella mitata paperin visuaalista vaikutelmaa loppukäyttäjän kannalta sekä ennustaa paperin painettavuutta. Menetelmiä on kehitetty aina 1940-luvulta lähtien ja tekniikan kehittyessä markkinoille tulee uusia menetelmiä, jotka ovat nopeampia ja tarkempia kuin edeltäjänsä. Työssä tarkasteltavat menetelmät on jaoteltu mekaanisiin, optisiin ja elektronisäteilyn läpäisyyn perustuviin menetelmiin. Lopuksi on tarkasteltu tutkimuksia, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut kehittää mittalaitteita ennustamaan paperin painotulosta todellisissa painatusolosuhteissa. Laboratoriolaitteita ja on-line-mittareita ei ole jaoteltu erikseen, koska menetelmän perusteella on helppo havaita, voiko laite mitata jotakin paperin ominaisuutta jopa yli 40 metriä sekunnissa liikkuvalla paperirainalla.

Vaiheohjatut antenniryhmät GSM-tukiasemissa

Diplomityön aiheena oli selvittää onko Suomessa GSM-tukiasemissa käytössä vaiheohjattuja antenniryhmiäja olisiko tällaisten antennien käyttöön kiinnostusta tai mitään es-teitä. Lähtökohtana tälle työlle oli ajatus GSM-tukiasema-antennista, jota voitaisiin kääntää tarpeen mukaan haluttuun suuntaan. Vaiheohjatut antenniryhmät mahdollistavat juuri tällaisen antennin keilan kääntämisen ja muokkaamisen elektronisesti, ilman kuluvia osia. Keilan muitakin ominaisuuksia voidaan säätää, kuten muotoa ja keilojen määrää. Nämä ominaisuudet mahdollistaisivat esimerkiksi ruuhkaisilla alueilla keilojen lisäämisen, jolloin alueen puhelujen välityskapasiteetti kasvaisi.Tarvittaessa voitaisiin myös keilan muotoa muuttaa. Esimerkiksi hätätilanteessasaadaan haluttu keila suunnattua tarkasti tietylle alueelle tai toiselle tukiasemalle ja näin varmistettua kuuluvuus. Myös huoltotoimenpiteet joissakin tapauksissa helpottuisivat. Etenkin vaikeakulkuisissa paikoissa sijaitsevien tukiasemien ensiapu, esimerkiksi antennin fyysisesti kääntyessä, voitaisiin hoitaa etänä kääntämällä pelkkää keilaa ja tässä tapauksessa kääntää antenni tukiaseman normaalin huollon yhteydessä. Suurimpia ongelmakohtia kyseisen tekniikan käyttöönotossa on ollut hinta, mutta muun muassa uusien valmistustekniikoiden avulla vaiheohjattujen antenniryhmien hintoja ollaan saatu pudotettua.

Tietojohtaminen organisaatioiden yhteensovittamisessa

Yritykset kehittävät toimintaansa yritysjärjestelyillä, joista kuitenkin suuri osa epäonnistuu. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaankotietojohtamisen avulla vaikuttaa yritysoston onnistumista edistäviin tekijöihin. Lisäksi työssä kehitetään yritykselle sellainen toimintatapa, jonka avulla se kykenee luomaan, omaksumaan ja jakamaan uutta tietoa nopeasti ja hyödyntämään siten markkinoiden mahdollisuuksia. Työ sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysostoprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan uuden tiedon luomista yrityksessä, yrityksen innovatiivisuutta sekä tekijöitä, jotka edistävät tiedon jakamista. Empiirisen osan aineisto on koottu kohdeyrityksestä teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että yritysoston onnistumistaedistävät tekijät sisältyvät myös tietojohtamisen viitekehykseen. Näin ollen voidaan päätellä, että tietojohtamisen tehostaminen lisää yritysoston onnistumismahdollisuutta. Muutostilanteessa tärkeäksi tekijäksi havaittiin organisaatiokulttuuri. Yhdistettäessä yrityksiä tulee kiinnittää huomiota myös toimivaan vuorovaikutusverkostoon, jotta tiedotus asioista saavuttaa jokaisen työntekijän.