Rakennusliikkeen arvonlisäverotus

Tutkielman tavoitteena on selvittää rakentamisen arvonlisäverotusta. Tutkimuksen päätavoite on selventää rakentamispalvelun myynnin, rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamisen ja perustajaurakoinnin arvonlisäverotukseen liittyviä eroavaisuuksia ja ongelmia. Erityistä huomiota on kiinnitetty rakentamispalvelun oman käytön verotukseen. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on ymmärtämiseen ja selittämään pyrkivä kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Rakentamisen ja kiinteistöjen arvonlisäverotus on käytännössä osoittautunut haastavaksi ja ongelmalliseksi. Siihen liittyy lukuisia poikkeuksia ja erityissäännöksiä. Laki on joissain kohdin ristiriidassa arvonlisäverodirektiivien kanssa. Laki on paikoin vaikeasti ymmärrettävää. Tämän vuoksi lain tulkinnasta onkin olemassa lukuisia oikeuden päätöksiä. Rakennusliikkeet kohtaavat myös käytännön ongelmia laskentatavoissa, eritoten rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamisessa. Huolimatta lukuisista oikeuspäätöksistä, moni lain kohta on edelleen vaikeasti tulkittavissa. Moneen käytännön ongelmaan tarvittaisiin selkeitä ohjeita esim. veroviranomaisilta.

ADHD-lapsen vanhempien voimaannuttava ohjaus

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä ADHD-lapsen vanhempien voimaannuttava ohjaus on. Opinnäytetyö kuuluu Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja HUS naisten- ja lastentautien tulosyksikön kolmivuotiseen lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää Lapsen, nuoren ja perheen voimaannuttavan ohjauksen toteutumista käytännön hoitotyössä. Opinnäytetyö on tehty soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineisto koostuu 13 lähteestä, joista kaksi on väitöskirjoja, kaksi pro gradu -tutkielmia sekä kahdeksan tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston mukaan vanhempien hyvinvointi ja vanhemmuuden tukeminen ovat oleellisia asioita voimaannuttavassa ohjauksessa. Vanhemmat tarvitsevat myös riittävästi tietoa kaikista asioista, jotka askarruttavat heitä ADHD:n hoidon suhteen, jotta vanhemmat pystyvät tekemään päätöksiä lasta koskevissa asioissa. Perheen yhdessä oleminen ja tekeminen sekä perheen kotona oleviin ongelmatilanteisiin keskittyvät ohjausmuodot voimaannuttavat ADHD-lasta ja hänen perhettään. Sairaanhoitajalta edellytetään ohjauksessaan mahdollistavaa ja kannustavaa toimintaa sekä tasaarvoisuutta. ADHD-lapsen vanhempien voimaannuttavassa ohjauksessa tärkeää olisi lasten omien voimavarojen ja vahvuuksien löytyminen kotoa sekä lisäksi vanhempien ja lasten välisten suhteiden huomioiminen ja tukeminen. Etenkin alle kouluikäisillä lapsilla vanhempien ja lasten väliset suhteet ja hyvinvointi kotona edistävät voimaantumista.

Skenaariomenetelmän käyttö liiketoiminnan kehittämisessä

Työn aiheena oleva skenaariomenetelmä on yksi yritysten tulevaisuudentutkimuksen työkaluista. Työn tavoitteena oli selventää skenaariomenetelmän yleisiä ominaisuuksia ja selventää sen hyödynnettävyyttä liiketoiminnan kehittämisessä. Työssä pyrittiin myös konkretisoimaan skenaarioprosessia rakentamalla esimerkkiskenaario esimerkkiyritykselle. Työn teoriaosassa esitellään skenaariomenetelmää yleensä ja sen hyviä ja huonoja puolia. Alussa kerrotaan myös millaisin eri tavoin skenaarioita yleensä rakennetaan ja mihin niitä käytetään. Työssä on esitelty erään skenaarioprosessin kulku käytännön kannalta. Teoriaosan toisessa osassa käydään läpi yksityiskohtainen skenaariorakennusprosessi. Empiriaosassa on luotu esimerkkiyritykselle kolme skenaariota. Skenaarioprosessi on räätälöity fiktiiviseen esimerkkiin sopivaksi, mutta kuitenkin siten, että siitä käy ilmi oleelliset pääkohdat. Skenaarioprosessissa on käytetty sovellettua menetelmää, jossa skenaariot ovat rakennettu yrityksen ulkopuolisesta näkökulmasta, hyödyntämällä kuitenkin yrityksen itsensä tuottamaa informaatiota. Rakentamiemme skenaarioiden perusteella skenaariomenetelmä soveltuu erinomaisesti tukemaan esimerkkiyrityksen strategista päätöksentekoa.

Teollisuussuodattimen kehikon hitsauskiinnittimen suunnittelu robottihitsausasemaan Larox Oy:lle

The purpose of this work is to support the company in the designing of a welding clamp and to switch partly from manual welding to automatic welding. The product is a stainless steel frame of an industrial filter. This work includes the theory and the case sections. The theory covers the half of the work and studies significant aspects of designing of a welding clamp. The case reveals few models for a welding clamp for the company's needs. The study of the initial conditions and possible changes to existing product line are also included.

Turvallisuuteen liittyvä riskianalyysi metsäteollisuusyrityksessä

Diplomityön päätavoitteena oli määrittää yhdenmukainen käytäntö koskien turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä metsäteollisuudessa. Työn tarkoituksena oli esittää erilaisia aihepiiriin liittyviä ohjeistuksia, joiden avulla tulevat hankkeet ja muutosprojektit ovat samalla lähtöviivalla niiden alkaessa. Teoreettinen osuus on työssä laaja, koska sen tavoitteena on toimia aihepiirin kokoavana käsikirjana kohdeyritykselle. Teorian tavoitteena on käsitellä aihepiiriä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Työn käytännön osuuteen kerättiin materiaalia vierailemalla neljässä UPM:n yksikössä, joilla oli kokemuksia liittyen työn aihepiiriin. Tarkoituksena oli löytää hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä kehityskohteita, joiden perusteella työssä esitetyt ohjeet toteutettaisiin. Lisäksi käytännön osuudessa verrataan työssä toteutettua ohjeistavaa mallia teollisuudessa esitettyihin malleihin. Työn tuloksena UPM:lle muodostettiin yhteiset riskiparametrit riskien arviointiin ja turvallisuuden eheystasotarkasteluihin. Tulevissa projekteissa näitä parametreja käyttäen päästään lähemmäksi yhdenmukaista käytäntöä. Tämän lisäksi diplomityö esittää ohjeen koskien vanhojen laitosten eheystasotarkasteluja sekä sanallisen arvion turvallisuuteen liittyvien järjestelmien kustannustekijöistä niiden elinkaaren aikana.

Lääkehoidon toteuttaminen yhteistoiminnallisesti : psykiatrisen lääkehoidon hoitomyöntyvyyden edistävät ja estävät tekijät

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää psykiatrisen lääkehoidon hoitomyöntyvyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteenani oli tuottaa yhteistyötaholle Auroran psykiatriselle suljetulle vuodeosasto 6-1:lle tarpeellista tietoa yhteistoimintamallisen työskentelyn kehittämiseksi lääkehoidon toteuttamisesta. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, joka mukailee systemoidun kirjallisuuskatsauksen ohjeita. Aineisto koostui Medic- ja Kurre- tietokannoista löytyneistä tutkimuksesta, tutkimusartikkeleista ja asiantuntija-artikkeleista. Tulokset osoittavat, että hoitomyöntyvyyteen vaikuttavat hoidon pituus ja sairauden aiheuttama koettu subjektiivinen uhka. Psyykenlääkkeitä käyttävien hoitomyöntyvyyteen ovat vaikuttamassa myös potilaan oma käsitys sairaudestaan ja sen oireista, kokemus lääkkeen vaikutuksesta haittaoireineen ja hänen asenteensa psyykenlääkkeitä kohtaan. Hoitomyöntyvyyttä voidaan lisätä, jos lääkitys noudattaa tiettyjä ehtoja. Tällaisia ovat esimerkiksi kerran päivässä annostelu, ei koettuja haittavaikutuksia sekä aikaisempi sairaalassaolo sairauden takia. Potilaasta itsestään lähteviä edellytyksiä ovat hoidon hyötyjen ymmärtäminen, ei muistiongelmia eikä sairauteen liittyviä väärinkäsityksiä. Puutteellista hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa antamalla potilaalle ja hänen lähiomaiselleen lääkitystä koskevaa tietoa, käyttämällä mahdollisimman yksinkertaisesti toteutettavia hoitoja, pyrkimällä oireita tehokkaasti lievittävään lääkitykseen, minimoimalla lääkityksen haittavaikutukset ja kiinnittämällä huomiota hoidon jatkuvuuteen. Lääkkeiden säännöllistä ottoa voidaan tukea esimerkiksi lääkeannostelijan ja kotisairaanhoidon avulla tai siirtymällä pitkävaikutteisiin injektioihin. Potilaan samanaikainen päihteiden käyttö, kielteiset asenteet hoitoa tai lääkitystä kohtaan, puutteellinen sairauden tunto ja psykooseissa kognitiivisten toimintojen häiriöt vaikuttavat huonontavasti hoitomyöntyvyyteen. Hoitomyöntyvyyttä heikentävät myös potilaiden psykoosista johtuvat harhat kuten myrkytyspelko. Potilaan lääkehoitoon mukaantulo tasavertaisena osapuolena liittyy paljon asenteellisia ja käytännön ongelmia. Osa lääkäreistä pitää vieraana ajatusta potilaan osallistumista hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Samoin osa, varsinkin vanhemmista potilaista, haluaa jättää päätöksenteon lääkärille. Näiden edellä mainittujen edistävien ja estävien tekijöiden kartoittaminen ja niihin asioihin puuttuminen psykiatrisessa hoitotyössä lisää merkittävästi hoitomyöntyvyyttä. Tämä taas edesauttaa yhteistoiminnallista psykiatrista hoitotyötä.

Communication challenges in virtual teams – a case study of implementing computer-mediated communication technologies in inter-organisational virtual teams

This thesis seeks to answer, if communication challenges in virtual teams can be overcome with the help of computer-mediated communication. Virtual teams are becoming more common work method in many global companies. In order for virtual teams to reach their maximum potential, effective asynchronous and synchronous methods for communication are needed. The thesis covers communication in virtual teams, as well as leadership and trust building in virtual environments with the help of CMC. First, the communication challenges in virtual teams are identified by using a framework of knowledge sharing barriers in virtual teams by Rosen et al. (2007) Secondly, the leadership and trust in virtual teams are defined in the context of CMC. The performance of virtual teams is evaluated in the case study by exploiting these three dimensions. With the help of a case study of two virtual teams, the practical issues related to selecting and implementing communication technologies as well as overcoming knowledge sharing barriers is being discussed. The case studies involve a complex inter-organisational setting, where four companies are working together in order to maintain a new IT system. The communication difficulties are related to inadequate communication technologies, lack of trust and the undefined relationships of the stakeholders and the team members. As a result, it is suggested that communication technologies are needed in order to improve the virtual team performance, but are not however solely capable of solving the communication challenges in virtual teams. In addition, suitable leadership and trust between team members are required in order to improve the knowledge sharing and communication in virtual teams.

Teemahaastattelu laadullisessa tutkimuksessa

Teemahaastattelua käytetään, kun halutaan selvittää vähän tiedettyjä asioita. Haastattelu sopii tutkimusmenetelmäksi, kun ei tiedetä, millaisia vastauksia tullaan saamaan, ja kun vastaukset perustuvat yksilön omaan kokemukseen. Teemahaastattelussa haastattelu kohdennetaan tiettyihin aihepiireihin, ja ominaista sille on se, että haastateltavilla on kokemuksia samankaltaisista tilanteista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida, miten teemahaastattelua käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullisessa tutkimuksessa. Aineisto kerättiin laadullista tutkimusta käsittelevästä kirjallisuudesta ja analysoimalla kuutta suomalaista hoitotieteellistä teemahaastattelumenetelmällä tehtyä opinnäytetyötä. Analyysi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset kertoivat, että teemahaastatteluun osallistuneiden lukumäärä oli usein pieni, ja tutkimusten tarkoituksena oli kuvata ja arvioida haastateltavien kokemuksia. Eniten käytetty analysointitapa oli induktiivinen sisällönanalyysi. Hoitotieteellisten opinnäytetöiden laadullisuus ja eettisyys noudattelivat pitkälti kirjallisuuteen perustuvia laadullisen tutkimuksen ja eettisyyden kriteereitä. Teemahaastattelu soveltuu hyvin kokemuksen tutkimiseen ja kuvailemiseen. Teemahaastattelumenetelmällä tehty tutkimus voi parhaimmillaan tuottaa yksilön kokemuksen kautta uutta teoriaa käytännön hoitotyön kehittämisen tueksi. Kokemuksen tutkimista tarvitaan, jos hoitotyön laatua halutaan parantaa.

SMS:n käyttö Ilmatieteen laitoksen perusohjelmien asennuksessa

Tämä insinöörityö tehtiin Ilmatieteen laitoksen Tietohallintopalvelut-yksikölle. Työssä tutustuttiin Microsoftin Systems Management Server (SMS) -järjestelmään. SMS-järjestelmä on organisaation järjestelmänvalvontaan tarkoitettu ohjelmisto, jolla pystytään keskittämään erilaisia järjestelmänvalvontaan liittyviä tehtäviä. Aluksi työssä kerrotaan SMS-järjestelmästä yleisesti ja sen sisältämistä toiminnoista, joista tärkeimmät ovat raportointi, ohjelmisto- ja laitteistoinventointi, ohjelmistojakelu, etätyökalut, kyselyt, kokoelmat sekä ohjelmistojen käytön seuranta. Työn käytännön osuudessa perehdyttiin tarkemmin ohjelmistojakeluun. Ensin SMS:llä tehtiin Ilmatieteen laitoksen perusohjelmista ohjelmapaketit asennustiedostojen avulla. Pakettien toimivuutta testattiin työtä varten asennettuun testikoneeseen. Pakettien tekoa sekä jatkovaiheita havainnollistetaan kuvaruutukaappauksin. Tavoitteena työssä oli tutustua yleisesti SMS-järjestelmään ja tehdä Ilmatieteen laitoksen perusohjelmista toimivat asennuspaketit, joita voitaisiin käyttää jatkossakin hyödyksi.

"Ei olla heti häärimässä ja auttamassa" : hoitohenkilökunnan näkemyksiä toimintakykyä edistävästä työotteesta

Opinnäytetyö liittyi jo olemassa olevaan IKU-projektiin. Projektissa arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä edistäviä sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjä. Projekti on osa Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista lähestymistapaa käyttäen kolmea ennalta valittua teemaa. Teemat pohjautuivat kuntouttavaan hoitotyöhön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oli tärkeätä huomioida asiakas kokonaisuutena, unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista puolta. Haastatteluissa tuli useasti esille, kuinka tärkeätä oli tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja jäljellä olevia voimavaroja. Osastoilla edellytettiin hoitajilta työhön sitoutumista ja ymmärrystä kuntouttavan työotteen tärkeydestä. Jokaisessa haastattelussa koettiin, ettei asiakkaan puolesta tehtäisi liikaa, vaan kannustettaisiin omatoimisuuteen. Kiireettömyyden katsottiin edistävän toimintakykyä siten, että asiakkaalle annettiin tarpeeksi aikaa toimia. Hoitajilta edellytettiin pitkää pinnaa, asiakkaan tukemista, kannustamista ja kehottamista sekä houkuttelua että kehumista. Tieto, mitä sairaus aiheuttaa muistihäiriöiselle, koettiin tärkeäksi asiaksi, koska tiedon omaksuminen antoi uusia työkaluja käytännön työhön. Toiminnan suunnitelmallisuuden koettiin tukevan asiakkaan päivärytmiä. Rutiinit ja päivän toiminnan suunnitelmallisuus antaa asiakkaille turvallisuuden tunnetta ja tuttuutta. Kodinomaisuus osastoilla oli tärkeää, koska se lisäsi asiakkaiden viihtyvyyttä. Opinnäytetyön tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kuntouttavia työmenetelmiä sekä IKU-hankkeessa arvioitaessa ja kehitettäessä asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista tukevia työympäristöjä. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.

Omat rummut tutuiksi: tutkimus rumpukalvojen ja virittämisen vaikutuksesta rumpusoundiin

Tämän työn tavoite oli selvittää miten rumpukalvoilla ja virittämisellä voidaan vaikuttaa rumpujen soundiin. Voiko samasta rumpusetistä saada hyvän soundin niin rockin kuin jazzinkin soittoon? Miten kannattaa menetellä jos konsertissa soitetaan tyyliltään hyvin erilaisia kappaleita? Lähtökohtana oli yksi rumpusetti jolla testattiin neljäkymmentäyksi uutta rumpukalvoa erilaisin virein. Kaikki kokeilut tehtiin studiossa ja niistä äänitettiin näytteet. Miri Miettinen toimi yhteistyökumppanina käytännön studiotyössä toimien äänittäjänä sekä toi pidemmän kokemuksen tuomaa osaamista virittämiseen. Kirjoitin aiheesta tiivistetyn artikkelin Riffi-lehteen. Artikkeli on julkaistu numerossa 4/2006. Lehti on liitteenä työssä. Tämä soveltava tutkimus voi olla myös esimerkki muille kuinka perehtyä omiin rumpuihinsa. Empiirinen kokemus tällaisesta työsta helpottaa toimintaa rumpalina. Rummut saa nopeammin ja helpommin kuulostamaan siltä kuin pitäisi. Tulos-osiossa käsitellään rumpujen virittämistä. Tutkimuksen myötä tulin tulokseen että käytettävä rumpukalvo antaa soundille ominaisen sävynsä, virityksellä se saadaan kuulostamaan musiikkityyliin sopivalta. Jotkut kalvot soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta tiettyyn tyylin paremmin kuin toiset. Rumpujen virittämisen lisäksi tulos-osion kolme tärkeintä pääryhmää ovat pop/rock -soundi, jazz-soundi ja all-around -soundi. Niissä pohditaan soundia historian merkittävien rumpalien kautta. Jokaiseen pääryhmään kuuluu näyte-osio jossa esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia. Kahta saman kuuloista kalvoa ei tullut vastaan, toisin sanoen kalvot vaikuttaa merkittävästi rumpujen soundiin. Työn mukana on näyte-cd jolta voi kuunnella kaikki ääninäytteet. Raitalistan avulla jokainen voi vertailla kalvoja mieleisessään järjestyksessä. Kuuntelemalla samalla viretasolla tehtyjä eri kalvojen näytteitä peräkkäin, kuulee selkeästi niiden soundien eron.

Musiikkikasvatuskansio 3-5 - vuotiaiden varhaiskasvatuksessa päiväkodissa

Opinnäytetyöni haasteena oli työstää musiikkikasvatuskansio, joka on tarkoitettu päiväkodissa työskenteleville kasvattajille 3-5 - vuotiaiden lasten musiikkikasvatuksen tukena. Musiikkikasvatuskansion laatimisen idea lähti liikkeelle työyhteisön tarpeesta kehittää osaamistaan musiikkikasvatuksen osa-alueella. Myös tekijän oma kiinnostus musiikkiin sekä ammatillinen kehittyminen musiikkikasvatuksessa loivat ideaa musiikkikasvatuskansion kokoamiselle. Opinnäytetyössäni yhdistyvät käytännön toteutus musiikkikasvatuskansion kautta sekä sen raportointi. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja käytännönläheinen, jossa osoitan aiheen tietojen ja taitojen hallintaa. Opinnäytetyöni tavoitteena oli käytännön toiminnan ohjeistaminen, opastaminen, toiminnan järjestäminen ja järkeistäminen laatimani musiikkikasvatuskansion pohjalta. Tavoitteena oli, että musiikkikasvatuskansion käyttäjälle hahmottuu teoriassa sekä käytännön esimerkein selkeä kuva musiikkikasvatustoiminnasta ja kynnys musiikin käyttämiseen aktiivisena työvälineenä päiväkodin varhaiskasvatuksessa olisi matalampi. Tavoitteena oli luoda kasvattajalle rohkeutta tarttua musiikin toiminnallisiin menetelmiin, vaikka ei tuntisi musiikkia vahvaksi osa-alueeksi omassa työssään. Musiikkikasvatuskansio sisältää lyhyen teoriaosuuden yleisesti musiikkikasvatuksesta ja sen merkityksestä varhaiskasvatuksessa. Muu osa kansiosta on jaettu kolmeen osioon, joissa on valmiita esimerkkejä musiikkikasvatustoiminnan tueksi sekä niihin liittyvät laulut ja laululeikit nuotteineen. Osiot on jaettu ikävaiheittain 3-4 - vuotiaiden ja 4-5 - vuotiaiden musiikkikasvatukseen sekä yleiseen käytännön osioon, jotta musiikkikasvatuskansio olisi mahdollisimman selkeä, helppokäyttöinen ja monipuolinen.Musiikkikasvatuskansio on suunnattu 3-5 - vuotiaiden lasten musiikkikasvatukseen päiväkodissa, mutta sitä on mahdollisuus soveltaa ja laajentaa koskemaan kaikkia työyhteisössäni toimivia lapsiryhmiä, kuten esimerkiksi erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset, eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sekä alle 3-vuotiaiden lasten musiikkikasvatus.

Pianon vapaan säestyksen perustaso 1:n opettajan oppaan laatiminen

Työn aihe oli pianon vapaan säestyksen perustaso 1:n opettaminen. Lähtökohtana työlle olivat Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n uudet tasosuoritusohjeet, joiden mukaan kaikkien klassisen pianonsoiton opiskelijoiden tulee suorittaa vapaan säestyksen perustaso 1:n oppijakso pianonsoiton perustasojen 1 ja 2 aikana. Tavoite oli suunnitella opettajan opas, jonka avulla perustaso 1:n oppijakson voisi opettaa. Perusteena työlle oli materiaalin suuri käytännön tarve: vapaan säestyksen alkeismateriaalia ei vielä oikeastaan ollut olemassa. Tarkoitus oli selvittää ensin mitä vapaan säestyksen perustaso 1:n oppisisältöihin kuuluu ja sen jälkeen miten nämä asiat opetetaan. Oppaan suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon erityisesti klassisen pianonsoiton opettajien tarpeet. Työ tehtiin kirjallisen materiaalin, tekijän oman opetuskokemuksen sekä pianonsoiton opettajilta ja oppilailta saatujen kommenttien pohjalta. Koska aiheesta oli vain vähän kirjallista materiaalia, käytettiin aineistona muun muassa vapaasta säestyksestä viime vuosina tehtyjä opinnäytetöitä. Työ toteutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tuloksena syntyi opettajan opas, jossa käydään läpi vapaan säestyksen perustaso 1:n oppisisällöt. Opettajan opas antaa opettajalle kokonaiskuvan vapaan säestyksen perustaso 1:n oppisisällöistä ja niiden opettamisesta. Sen lisäksi opas tarjoaa ideoita opetuksen toteuttamista varten. Opas auttaa klassisen pianonsoiton opettajaa hänelle vieraampien vapaan säestyksen oppisisältöjen kuten improvisoinnin opettamisessa. Oppaassa käsiteltäviä vapaan säestyksen osa-alueita ovat sointujen harjoittelu, säestäminen, soinnuttaminen, melodian soittaminen vasemman käden säestyksen kanssa ja improvisointi. Opas on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee sointuja ja säestämistä ja toinen improvisointia. Opetuksen sisällöt esitellään asiakokonaisuuksittain ja edeten johdonmukaisesti kullakin osa-alueella erikseen. Opas koostuu harjoitusehdotuksista, joita on opetuksen jokaiselle osa-alueelle, ja opettajalle kirjoitetuista opetusohjeista. Harjoitukset on esitetty lyhyin, nopeasti hahmotettavin nuottiesimerkein. Oppaan lopussa on opettajaa tarvittaessa eteenpäin auttavaa lisämateriaalia.

Leikki, laulu ja luovuus

Työn tavoitteena oli määritellä mistä pop/jazz-laulajan luovuus saa alkunsa ja miten laulun opettaja voi omalla tekemisellään ja olemisensa tavalla kasvatettua oppilasta luovuuteen. Luovuus nähdään työssä laajemmassa merkityksessä ns. luovana asenteena. Niin ikään tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään musiikin tekemisen ja erityisesti laulamisen teknis-instrumentillisen puolen ja persoonallis-emotionaalisen puolen välisiä yhdistäviä tekijöitä ja selvittää, miten molemmat kehittyvät laulun opetuksessa tasapainoisesti. Työssä nähdään pedagogisena riskinä laulunopetuksen liiallinen painottuminen pelkästään tiedostamista, kontrollia ja analyyttisyyttä korostavaan teknis-instrumentilliseen osaamiseen. Työ on toteutettu tutkimalla aiempaa kirjallisuutta luovuudesta ja musiikinopetuksesta, pyrkimällä ymmärtämään asioiden yhteyksiä, ja soveltamalla tuloksia pop/jazz laulunopetukseen. Keskiössä on psykoanalyyttinen musiikin tutkimus. Näkökulma on osittain kasvatusfilosofinen ja tutkimusmenetelmä on enemmänkin pohtiva kuin tiukan totuudellinen. Pyrkimyksenä on ollut erilaisia näkemyksiä ja käytännön kokemuksia yhdistelemällä luoda lukijaa koskettava ja ajattelemaan herättävä uusi kokonaisuus, joka mahdollisesti johtaa parempaan oman toiminnan tiedostamiseen tai toimintatapojen muutokseen. Työn filosofinen luonne johtaa siihen, että tutkimustulosten totuudellisuus on puhtaasti subjektiivinen ja pragmatistinen kysymys.Työn tulokset liittyvät musiikin ja luovuuden psykodynaamisen luonteen ymmärtämiseen ja tiedostamiseen laulajan ja laulunopettajan näkökulmasta. Tuloksena on leikkiä, vapautta, intuitiivisuutta ja spontaaniutta korostavia toimintatapoja, sekä johtopäätöksiä koskien laulunopettajan roolia, toimintaa ja arvomaailmaa. Sekä teknis-instrumentillista, että persoonallis-emotionaalista puolta on mahdollista pitää esillä laulunopetuksessa alusta alkaen, eikä luovuuteen kasvattaminen ole ristiriidassa teknisen edistymisen kanssa. Myös laulutekniikan oppiminen on luova ja tunne-elämään kytkeytyvä prosessi. Kun opetuksesta välittyy luova asenne, oppilaan mielen dynamiikka pääsee vapaasti tekemään työtään ja motivaatiosta tulee sisäistä. Tekemistä eivät silloin kahlitse ulkoiset tai sisäiset pakot, vaan musiikki saa heijastella vapaasti persoonan eri puolia ja kuvia mielen sisäisestä todellisuudesta. Leikki tai peli nähdään ihanteellisena musiikillisen tekemisen ideana. Tällöin soittamisessa ja laulamisessa on sopivassa suhteessa kurinalaisuutta ja vapautta.

Bassossa Erik Lindström

Opinnäytetyössäni tavoitteena on saada tietoa Erik Lindströmistä basistina, sekä selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen menestyksekkääseen basistin uraansa. Esitän hypoteesina, että ominaisuudet, joita freelancebasistilta edellytetään, ovat varsin samanlaisia nykyään, kuin Lindströmin uran alkuvaiheilla 1940-luvulla. Opinnäytetyötäni varten olen haastatellut Lindströmiä ja kirjoittanut hänen bassonsoittourastaan musiikkiharrastuksen alusta alkaen. Haastattelu on liitteenä CD-muodossa työn takakannessa ja sen kesto on 60 minuuttia. Erik Lindström syntyi Helsingissä 29.5.1922. Hänen isänsä oli aktiivinen amatöörimuusikko, jonka kanssa Erik oli jo 10-vuotiaana ensimmäisellä tanssikeikalla. Ensimmäinen soitin oli viulu, jota hän soitti korvakuulolta. Erik tutustui myöhemmin jazzia harrastaviin ikätovereihinsa Cotton Clubilla. Tästä porukasta alkoi muodostua yhtyeitä, joissa Lindström soitti bassoa. Hän tutki amerikkalaisten esikuviensa soittoa ja opiskeli klassista kontrabasson soittoa kolme vuotta. Luvussa bassonsoiton opiskelu käsitellään jazzinnostusta ja esikuvien vaikutusta, sekä Lindströmin tärkeänä pitämiä asioita, kuten soundia, timea ja yhtyesoittoa. Lisäksi pohditaan korvakuulosoittoa ja nuotinlukua. Lindströmistä kehittyi nopeasti yksi Helsingin kysytyimpiä basisteja. Valittuaan ammattimuusikon uran hän asennoitui kunnianhimoisesti työhönsä ja kehitti itseään niin teoreettisesti kuin taidollisestikin. Hän työskenteli ahkerasti studioissa soittaen erilaisissa tuotannoissa. Ammattilaisura-osassa käsiteltäviä asioita ovat asenne, instrumentit, keikat ja uran kohokohdat. Lopuksi Lindström antaa ohjeita nuoremmille soittajille. Tämän tutkimuksen valossa freelancebasistilta vaadittavat ominaisuudet eivät ole juuri muuttuneet Erik Lindströmin uran alkuajoista. Lindström pitää tärkeänä hypoteesissa mainitsemiani ominaisuuksia: soundia, taimia, musiikin omaksumistaitoja sekä täsmällisyyttä ja luotettavuutta niin musiikillisissa kuin käytännön asioissakin.