Statistics in science and in society: From a state-of-the-art to a new research agenda

Statistics occupies a prominent role in science and citizens' daily life. This article provides a state-of-the-art of the problems associated with statistics in science and in society, structured along the three paradigms defined by Bauer, Allum and Miller (2007). It explores in more detail medicine and public understanding of science on the one hand, and risks and surveys on the other. Statistics has received a good deal of attention; however, very often handled in terms of deficit - either of scientists or of citizens. Many tools have been proposed to improve statistical literacy, the image of and trust in statistics, but with little understanding of their roots, with little coordination among stakeholders and with few assessments of impacts. These deficiencies represent as many new and promising directions in which the PUS research agenda could be expanded.

Tapping the innovation potential of corporate engagement with stakeholders

Summary This dissertation explores how stakeholder dialogue influences corporate processes, and speculates about the potential of this phenomenon - particularly with actors, like non-governmental organizations (NGOs) and other representatives of civil society, which have received growing attention against a backdrop of increasing globalisation and which have often been cast in an adversarial light by firms - as a source of teaming and a spark for innovation in the firm. The study is set within the context of the introduction of genetically-modified organisms (GMOs) in Europe. Its significance lies in the fact that scientific developments and new technologies are being generated at an unprecedented rate in an era where civil society is becoming more informed, more reflexive, and more active in facilitating or blocking such new developments, which could have the potential to trigger widespread changes in economies, attitudes, and lifestyles, and address global problems like poverty, hunger, climate change, and environmental degradation. In the 1990s, companies using biotechnology to develop and offer novel products began to experience increasing pressure from civil society to disclose information about the risks associated with the use of biotechnology and GMOs, in particular. Although no harmful effects for humans or the environment have been factually demonstrated even to date (2008), this technology remains highly-contested and its introduction in Europe catalysed major companies to invest significant financial and human resources in stakeholder dialogue. A relatively new phenomenon at the time, with little theoretical backing, dialogue was seen to reflect a move towards greater engagement with stakeholders, commonly defined as those "individuals or groups with which. business interacts who have a 'stake', or vested interest in the firm" (Carroll, 1993:22) with whom firms are seen to be inextricably embedded (Andriof & Waddock, 2002). Regarding the organisation of this dissertation, Chapter 1 (Introduction) describes the context of the study, elaborates its significance for academics and business practitioners as an empirical work embedded in a sector at the heart of the debate on corporate social responsibility (CSR). Chapter 2 (Literature Review) traces the roots and evolution of CSR, drawing on Stakeholder Theory, Institutional Theory, Resource Dependence Theory, and Organisational Learning to establish what has already been developed in the literature regarding the stakeholder concept, motivations for engagement with stakeholders, the corporate response to external constituencies, and outcomes for the firm in terms of organisational learning and change. I used this review of the literature to guide my inquiry and to develop the key constructs through which I viewed the empirical data that was gathered. In this respect, concepts related to how the firm views itself (as a victim, follower, leader), how stakeholders are viewed (as a source of pressure and/or threat; as an asset: current and future), corporate responses (in the form of buffering, bridging, boundary redefinition), and types of organisational teaming (single-loop, double-loop, triple-loop) and change (first order, second order, third order) were particularly important in building the key constructs of the conceptual model that emerged from the analysis of the data. Chapter 3 (Methodology) describes the methodology that was used to conduct the study, affirms the appropriateness of the case study method in addressing the research question, and describes the procedures for collecting and analysing the data. Data collection took place in two phases -extending from August 1999 to October 2000, and from May to December 2001, which functioned as `snapshots' in time of the three companies under study. The data was systematically analysed and coded using ATLAS/ti, a qualitative data analysis tool, which enabled me to sort, organise, and reduce the data into a manageable form. Chapter 4 (Data Analysis) contains the three cases that were developed (anonymised as Pioneer, Helvetica, and Viking). Each case is presented in its entirety (constituting a `within case' analysis), followed by a 'cross-case' analysis, backed up by extensive verbatim evidence. Chapter 5 presents the research findings, outlines the study's limitations, describes managerial implications, and offers suggestions for where more research could elaborate the conceptual model developed through this study, as well as suggestions for additional research in areas where managerial implications were outlined. References and Appendices are included at the end. This dissertation results in the construction and description of a conceptual model, grounded in the empirical data and tied to existing literature, which portrays a set of elements and relationships deemed important for understanding the impact of stakeholder engagement for firms in terms of organisational learning and change. This model suggests that corporate perceptions about the nature of stakeholder influence the perceived value of stakeholder contributions. When stakeholders are primarily viewed as a source of pressure or threat, firms tend to adopt a reactive/defensive posture in an effort to manage stakeholders and protect the firm from sources of outside pressure -behaviour consistent with Resource Dependence Theory, which suggests that firms try to get control over extemal threats by focussing on the relevant stakeholders on whom they depend for critical resources, and try to reverse the control potentially exerted by extemal constituencies by trying to influence and manipulate these valuable stakeholders. In situations where stakeholders are viewed as a current strategic asset, firms tend to adopt a proactive/offensive posture in an effort to tap stakeholder contributions and connect the organisation to its environment - behaviour consistent with Institutional Theory, which suggests that firms try to ensure the continuing license to operate by internalising external expectations. In instances where stakeholders are viewed as a source of future value, firms tend to adopt an interactive/innovative posture in an effort to reduce or widen the embedded system and bring stakeholders into systems of innovation and feedback -behaviour consistent with the literature on Organisational Learning, which suggests that firms can learn how to optimize their performance as they develop systems and structures that are more adaptable and responsive to change The conceptual model moreover suggests that the perceived value of stakeholder contribution drives corporate aims for engagement, which can be usefully categorised as dialogue intentions spanning a continuum running from low-level to high-level to very-high level. This study suggests that activities aimed at disarming critical stakeholders (`manipulation') providing guidance and correcting misinformation (`education'), being transparent about corporate activities and policies (`information'), alleviating stakeholder concerns (`placation'), and accessing stakeholder opinion ('consultation') represent low-level dialogue intentions and are experienced by stakeholders as asymmetrical, persuasive, compliance-gaining activities that are not in line with `true' dialogue. This study also finds evidence that activities aimed at redistributing power ('partnership'), involving stakeholders in internal corporate processes (`participation'), and demonstrating corporate responsibility (`stewardship') reflect high-level dialogue intentions. This study additionally finds evidence that building and sustaining high-quality, trusted relationships which can meaningfully influence organisational policies incline a firm towards the type of interactive, proactive processes that underpin the development of sustainable corporate strategies. Dialogue intentions are related to type of corporate response: low-level intentions can lead to buffering strategies; high-level intentions can underpin bridging strategies; very high-level intentions can incline a firm towards boundary redefinition. The nature of corporate response (which encapsulates a firm's posture towards stakeholders, demonstrated by the level of dialogue intention and the firm's strategy for dealing with stakeholders) favours the type of learning and change experienced by the organisation. This study indicates that buffering strategies, where the firm attempts to protect itself against external influences and cant' out its existing strategy, typically lead to single-loop learning, whereby the firm teams how to perform better within its existing paradigm and at most, improves the performance of the established system - an outcome associated with first-order change. Bridging responses, where the firm adapts organisational activities to meet external expectations, typically leads a firm to acquire new behavioural capacities characteristic of double-loop learning, whereby insights and understanding are uncovered that are fundamentally different from existing knowledge and where stakeholders are brought into problem-solving conversations that enable them to influence corporate decision-making to address shortcomings in the system - an outcome associated with second-order change. Boundary redefinition suggests that the firm engages in triple-loop learning, where the firm changes relations with stakeholders in profound ways, considers problems from a whole-system perspective, examining the deep structures that sustain the system, producing innovation to address chronic problems and develop new opportunities - an outcome associated with third-order change. This study supports earlier theoretical and empirical studies {e.g. Weick's (1979, 1985) work on self-enactment; Maitlis & Lawrence's (2007) and Maitlis' (2005) work and Weick et al's (2005) work on sensegiving and sensemaking in organisations; Brickson's (2005, 2007) and Scott & Lane's (2000) work on organisational identity orientation}, which indicate that corporate self-perception is a key underlying factor driving the dynamics of organisational teaming and change. Such theorizing has important implications for managerial practice; namely, that a company which perceives itself as a 'victim' may be highly inclined to view stakeholders as a source of negative influence, and would therefore be potentially unable to benefit from the positive influence of engagement. Such a selfperception can blind the firm from seeing stakeholders in a more positive, contributing light, which suggests that such firms may not be inclined to embrace external sources of innovation and teaming, as they are focussed on protecting the firm against disturbing environmental influences (through buffering), and remain more likely to perform better within an existing paradigm (single-loop teaming). By contrast, a company that perceives itself as a 'leader' may be highly inclined to view stakeholders as a source of positive influence. On the downside, such a firm might have difficulty distinguishing when stakeholder contributions are less pertinent as it is deliberately more open to elements in operating environment (including stakeholders) as potential sources of learning and change, as the firm is oriented towards creating space for fundamental change (through boundary redefinition), opening issues to entirely new ways of thinking and addressing issues from whole-system perspective. A significant implication of this study is that potentially only those companies who see themselves as a leader are ultimately able to tap the innovation potential of stakeholder dialogue.

Yhteiskuntavastuun tarkastelua asiakkaan näkökulmasta: case Osuuspankki

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä Osuuspankin yhteiskuntavastuu koostuu ja miten tärkeänä asiakkaat pitävät Osuuspankin yhteiskuntavastuuta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella asiakkaiden mieltymyksiä Osuuspankin yhteiskuntavastuusta triple bottom line-mallin näkökulmasta. Tämä malli jakaa yhteiskuntavastuun taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä ympäristövastuuseen. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen sekä kvalitatiivisen teemahaastattelututkimuksen avulla. Haastateltaviksi valittiin 24 Osuuspankin henkilöasiakasta, joista kaikki olivat iältään 25 - 50-vuotiaita. Haastateltavilta kysyttiin mielipiteitä Osuuspankin yhteiskuntavastuun eri osa-alueiden tärkeydestä, yhteiskuntavastuun vaikutuksesta asiakkaan ostopäätökseen sekä yhteiskuntavastuuseenliittyvästä viestinnästä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että asiakkaat mieltävät osuustoiminnalliset yritykset helposti vastuullisiksi. Osuuspankki on ainut osuustoimintaperiaatteella toimiva suuri pankkiryhmä Suomessa, jolloin Osuuspankilla on tästä näkökulmasta katsottuna etulyöntiasema yhteiskuntavastuuseen muihin pankkiryhmiin verrattuna. Sosiaalisesta vastuusta sekä ympäristövastuusta Osuuspankin pitäisi asiakkaiden mielestä keskittyä enemmän sosiaaliseen vastuuseen, sillä pankkeja ei mielletä ei-ympäristöystävällisiksiyrityksiksi. Haastateltavat eivät ole tähän mennessä miettineet juurikaan vastuullisuutta yksittäistä pankkipalvelua tai pankkia valitessaan. Noin puolet asiakkaista olisi valmiit kuitenkin maksamaan siitä lisätyöstä, mitä yhteiskuntavastuunäkökohtien huomioiminen pankissa edellyttää. Tutkimustulosten mukaan Osuuspankki tulisi tuoda yhteiskuntavastuuta huomattavasti enemmän asiakkaiden näkyville, sillä tällä hetkellä asiakkaat eivät näe Osuuspankin vastuullisuutta.

Osuustoiminnallisen yrityksen yhteiskuntavastuu - esimerkkinä suomalainen metsäteollisuus

Tämä Pro gradu -tutkielma osallistuu osuustoiminta- ja yhteiskuntavastuukeskusteluun yhdistämällä nämä kaksi käsitettä toisiinsa. Tavoitteena on kuvata osuustoiminnallisten arvojen ja periaatteiden heijastumista osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja erityisesti yhteiskuntavastuusta raportointiin. Tutkimuson laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu kolmen metsäteollisuusyhtiön, yhden osuuskunnan ja kahden osakeyhtiön, yhteiskuntavastuuraporteista, vuosikertomuksista, Internet-sivuista ja yritysten yhteiskuntavastuuasiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Aineistoa kerättiin syksystä 2006 alkukevääseen 2007 asti. Tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksenkanssa siinä, että osuustoimintayritysten arvot ja periaatteet ohjaavat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Osuustoimintayritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti, mutta eivät viesti vastuullisuudestaan yhtä aktiivisesti kuin osakeyhtiöt. Maailman nykytilanteessa pehmeämmät arvot ovat alkaneet löytää entistä enemmän jalansijaa, ja vastuullisuus tulee jatkossa varmasti korostumaan liiketoiminnassa entistäkin enemmän. Osuustoimintayritykset voivatkin vastuuviestintää lisäämällä löytää vastuullisuudesta tulevaisuuden menestystekijän.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.

Osuustoimintaorganisaation yhteiskuntavastuu - Case: S-ryhmä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhteiskuntavastuullinen toiminta ja sidosryhmäjohtaminen ilmenevät osuustoiminnallisessa organisaatiossa. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten vastuullisuus muodostuu, ja miten sidosryhmänäkökulma liittyy vastuullisuuden toteuttamiseen osuuskunnan kontekstissa. Kohdeorganisaationa tutkielmassa on S-ryhmä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 2000-2005 kerätyistä SOK-yhtymän sekä osuuskauppojen vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista, S-ryhmän henkilöstölehti Ässästä sekä asiakasomistajille suunnatusta Yhteishyvä-lehdestä. Tutkimustulokset osoittavat, että S-ryhmän vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista kertominen jakautuvat neljään eri diskurssiin: "Osuuskunta mukana ihmisten arjessa", "Osuuskunta alueellisena toimijana", "Osuuskunta asiakasomistajien palvelijana" sekä "Osuuskunta tuloksellisena toimijana". S-ryhmän vastuullisuutta kuvaa tulosten perusteella osuustoiminnallisten arvojen toteuttaminen, alueellisen vastuullisuuden vahva painotus, asiakasomistajasuhteidentärkeys sekä toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen.

Authorship in scientific publications: analysis and recommendations.

In 2008, a Swiss Academies of Arts and Sciences working group chaired by Professor Emilio Bossi issued a "Memorandum on scientific integrity and the handling of misconduct in the scientific context", together with a paper setting out principles and procedures concerning integrity in scientific research. In the Memorandum, unjustified claims of authorship in scientific publications are referred to as a form of scientific misconduct - a view widely shared in other countries. In the Principles and Procedures, the main criteria for legitimate authorship are specified, as well as the associated responsibilities. It is in fact not uncommon for disputes about authorship to arise with regard to publications in fields where research is generally conducted by teams rather than individuals. Such disputes may concern not only the question who is or is not to be listed as an author but also, frequently, the precise sequence of names, if the list is to reflect the various authors' roles and contributions. Subjective assessments of the contributions made by the individual members of a research group may differ substantially. As scientific collaboration - often across national boundaries - is now increasingly common, ensuring appropriate recognition of all parties is a complex matter and, where disagreements arise, it may not be easy to reach a consensus. In addition, customs have changed over the past few decades; for example, the practice of granting "honorary" authorship to an eminent researcher - formerly not unusual - is no longer considered acceptable. It should be borne in mind that the publications list has become by far the most important indicator of a researcher's scientific performance; for this reason, appropriate authorship credit has become a decisive factor in the careers of young researchers, and it needs to be managed and protected accordingly. At the international and national level, certain practices have therefore developed concerning the listing of authors and the obligations of authorship. The Scientific Integrity Committee of the Swiss Academies of Arts and Sciences has collated the relevant principles and regulations and formulated recommendations for authorship in scientific publications. These should help to prevent authorship disputes and offer guidance in the event of conflicts.

El fútbol y el negocio del entretenimiento global. Los clubes como multinacionales del ocio

El artículo tiene como objetivo analizar el proceso de expansión internacional de los clubes más ricos del fútbol español durante la primera década del siglo XXI, Real Madrid y FC Barcelona. Después de que los clubes de la Premier League inglesa fueran los primeros en crear una estrategia de branding internacional, otras ligas y organizaciones deportivas han adoptado sus mismos sistemas de gestión empresarial. En España, el Real Madrid y el FC Barcelona son el ejemplo más evidente, por su número de fans en todo el mundo, por sus acuerdos internacionales en la comercialización de sus productos con otras organizaciones y por la presencia que tienen sus marcas en todo el mundo gracias a las inversiones de sus fundaciones en escuelas de fútbol en concepto de Responsabilidad Social Corporativa. Por eso, ambos clubes, Real Madrid y FC Barcelona, pueden calificarse de nuevas multinacionales del ocio.

Management Control for Corporate Sustainability Execution: The Role of Employee Compensation

The research described in this thesis examines the characteristics, the benefits and the challenges associated with the implementation of management accounting systems in the field of Corporate Social Responsibility (CSR). Applied to the CSR context, management accounting relates to the identification, elaboration and communication of information about an organization's interactions with the society and the environment. Based on this information, firms are able to make decisions to achieve social and environmental objectives and provide evidence justifying the benefits and the costs of such actions. The study begins by focusing on green management and exploring the characteristics of Environmental Management Accounting (EMA) systems within firms. The first chapter informs the reader about the growing body of EMA research and reveals unexplored relevant aspects that need to be further investigated. The work also emphasizes the importance of developing new theoretical hypotheses and appropriate research designs to empirically tackle new aspects of EMA and gain understanding on the use of these practices. Subsequently, given the acknowledged importance of control systems in influencing the behaviour of individuals within organizations, the remaining two chapters of the dissertation focus on the functioning of CSR-linked incentives assigned to employees in the form of compensation plans. The second chapter examines the determinants influencing corporate provision of incentives for the attainment of environmental targets. Empirical analysis of a sample of international firms reveals that companies are likely to use green incentives as mechanisms to increase the efficacy in contracting with their employees as well as to respond to social influences. Finally, the third chapter investigates the effectiveness of contracting associated with the use of CSR-linked executive compensation. Empirical analysis of a sample of US-based companies shows that corporate choice to tie senior executives' pay to CSR targets promotes the firm's CSR performance. Cette thèse examine les caractéristiques, avantages et défis associés à l'utilisation des systèmes de contrôle de gestion dans le domaine de la Responsabilité Sociale des Entreprises (RSE). Dans le contexte de la RSE, les activités du contrôle de gestion impliquent l'identification, l'élaboration et la communication d'informations qui concernent les interactions des organisations avec la société et l'environnement. Avec ces informations les entreprises sont en mesure de prendre des décisions visant à atteindre les objectifs sociaux et environnementaux de l'organisation et de documenter les bénéfices et coûts de ces actions. Dès le début, la thèse se concentre sur les caractéristiques des systèmes de contrôle de gestion environnementale au sein des entreprises. Le premier chapitre passe en revue la littérature existante et révèle des aspects inexplorés. Pour ce faire, le travail suggère le développement de nouvelles théories ainsi que l'utilisation de méthodes appropriées. Ces dernières doivent permettre d'aborder empiriquement de nouveaux aspects des systèmes de contrôle environnemental et faciliter la compréhension sur l'utilisation de ces pratiques. Considérant l'importance des systèmes de contrôle pour influencer le comportement des individus au sein des organisations, la suite du travail se concentre sur le fonctionnement des contrats de rémunération des employées liées aux résultats de la RSE. Plus particulièrement, le deuxième chapitre examine les facteurs qui influencent la décision des entreprises d'assigner des objectifs environnementaux aux employées. L'analyse empirique d'un échantillon d'entreprises internationales montre que les entreprises sont susceptibles d'utiliser des mécanismes incitatifs écologiques pour augmenter l'efficacité des contrats ainsi que pour répondre aux influences sociales. Finalement, le troisième chapitre analyse l'efficacité des contrats de rémunération des dirigeants liés aux résultats de la RSE. L'analyse empirique d'un échantillon de sociétés américaines indique que le choix de l'entreprise de lier la rémunération des dirigeants à des objectifs de la RSE favorise la performance RSE de l'organisation.

Yhteiskuntavastuuraporttien ulkoinen varmentaminen

Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia miten suomalaiset suuret pörssiyritykset ulkoisesti varmentavat yhteiskuntavastuuraporttinsa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia miten yritykset arvioivat varmentamisen vaikuttavan raporttien luotettavuuteen. Työn teorian muodosti kansainväliset ja kotimaiset kirjat ja artikkelit. Empiirinen aineisto kerättiin yritysten yhteiskuntavastuuraporteista, yritysten internetsivuilta ja haastatteluilla. Teemahaastatteluja tehtiin neljälle yrityksen edustajalle ja kahdelle tilintarkastusyhteisön ulkoi-selle varmentajalle. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja kuvaileva. Yhteiskuntavastuun huomioiminen ja siitä raportoiminen on yleistynyt Suomessa ja maailmalla 2000-luvulla. Yritykset koetaan tänä päivänä merkittäviksi tekijöiksi yhteiskunnassa ja näin ollen yrityksiltä vaaditaan vastuullista ja ehdottoman luotettavaa toimintaa. Vastuun kantamista vaa-ditaan erityisesti kansainvälisiltä yrityksiltä. Sidosryhmät odottavat yritysten yhteiskuntavastuuraporttien tarjoavan luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Luotettavuuden ja uskottavuuden lisäämiseksi, jotkut yritykset ovat alkaneet käyttää yhteiskuntavastuuraporttien ulkoista varmennusta. Ulkoisella varmentamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa kolmas riip-pumaton taho varmentaa yrityksen ei-taloudellisen raportin.

Energiayhtiöiden ympäristöraportointi – Erilaiset yritykset raportoijina

Yleinen kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on nousemassa, ja yritysten sidosryhmät kaipaavat enemmän tietoa yritysten toimista ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Erityisesti tiedon tarve on kasvanut aloilla, joilla yritystoiminnalla on paljon ympäristövaikutuksia. Yhä useammat yritykset raportoivatkin ympäristövastuusta yhteiskuntavastuun osana. Raportointi on kuitenkin laadultaan ja kattavuudeltaan vaihtelevaa ja yleisesti riittämätöntä ja puolueellista. Tämä pro gradu- tutkielman tarkoituksena on kuvata mahdollisimman kattavasti kuuden Suomessa toimivan energiayhtiön ympäristöraportointia. Tutkimuksessa pyritään myös löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä raportointiin liittyen, ja tutkimaan niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytetään sekä laadullista, että määrällistä analyysiä. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2006–2008 ympäristöraportoinnista. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että raportointi ympäristöasioista on varsin eri tasolla erilaisissa energiayhtiöissä. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta aiheesta: ympäristöraportoinnin laatua ja kattavuutta selittäviä tekijöitä ovat yrityksen koko ja toimialue, yhtiömuoto sekä sidosryhmäsuhteet. Pienten, paikallisten ja erityisesti osuuskuntamuotoisten yritysten ympäristöraportointia kannattaisi kehittää, sillä niillä olisi paljon hyvää kerrottavaa. Korkeatasoinen yhteiskuntavastuuraportointi antaa yritykselle kilpailuedun lisäksi myös muita sisäisiä ja ulkoisia hyötyjä.

Yhteiskuntavastuu puheen tuotteena : yritysten ja kansalaisaktivistien perusteluissa esiintyvät yhteiset arvot

Abstract: Corporate social responsibility as the product of talk : shared values present in the arguments of business and civil activists

Guia temàtica Biblioteca ETSAB: Arquitectura i societat

Postprint (author’s final draft)