Rvssiae, Moscoviae et Tartariae descriptio. Auctore Antonio Ienkensono Anglo, edita Londini anno 1562. [et] dedicata illustriss: d. Henrico Sÿdneo Wallie praesidi.

Kartussin alla privilegiomerkintä: Cum priuilegio.

Viran arkeologiaa

Kirjallisuusarvostelu

Fresh meat quality of pigs fed diets with different fatty acid profiles and supplemented with red wine solids

Abstract Three groups of pigs were fed three different diets, namely a diet rich in saturated fatty acids (palm oil-based, PO), a polyunsaturated fatty acid (PUFA)-rich diet (corn oil-based, CO), and a PUFA-rich diet (corn oil-based) supplemented with red wine solids (RWS), which was added to the diet (CO+RWS) in order to assess the protective effect on the oxidative status of the pork meat. The addition of corn oil favourably modulates the FAs profile of the backfat, and to a lesser extent of the intramuscular fat of semimembranosus muscle, without causing adverse effects on the meat quality or on its oxidative stability. Moreover, these parameters were not affected by the addition of the RWS in the CO+RWS diet.

Form(s)-of-life: agamben's reading of Wittgenstein and the potential uses of a notion

Giorgio Agamben and Ludwig Wittgenstein seem to have very little in common: the former is concerned with traditional ontological issues while the latter was interested in logics and ordinary language, avoiding metaphysical issues as something we cannot speak about. However, both share a crucial notion for their philosophical projects: form of life. In this paper, I try to show that, despite their different approaches and goals, form of life is for both a crucial notion for thinking ethics and life in-common. Addressing human existence in its constitutive relation to language, this notion deconstructs traditional dichotomies like bios and zoé, the cultural and the biological, enabling both authors to think of a life which cannot be separated from its forms, recognizing the commonality of logos as the specific trait of human existence. Through an analogical reading between both theoretical frameworks, I suggest that the notion of form-of-life, elaborated by Wittgenstein to address human production of meaning, becomes the key notion in Agamben's affirmative thinking since it enables us to consider the common ontologically in its relation to Human potentialities and to foresee a new, common use of the world and ourselves.

Poikkeustila uuskolonialismin välineenä. (Post-)foucault’lainen valta-analyysi Yhdysvaltain tuottamista poikkeustiloista 9/11 jälkeisenä aikana.

Tutkielmassa käsitellään Yhdysvaltain 9/11 jälkeistä ulkopolitiikkaa Giorgio Agambenin esittelemän poikkeustilan käsitteen valossa. Pyrkimys on tarkastella sitä, millä tavalla Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa uuskolonialismissaan sekä terrorisminvastaisessa sodassaan. Lisäksi uuskolonialismin oikeuttamisessa käytetyt poikkeustilan maantieteelliset mielikuvat ovat kiinnostuksen kohteena. Näiden tavoitteiden tukena käsitellään uuskolonialismissa käytettyjä vallan ja hallinnan muotoja. Michel Foucault’n valtakäsitys toimii Agambenin valtakäsityksen parina, sitä täydentäen ja kyseenalaistaen. Aineistoa on lähestytty Agambenin ja Foucault’n tuotannon pohjalta luodun valta-analyysin keinoin. Tukena on käytetty Peter Milleriin ja Nikolas Roseen sekä Mitchell Deaniin pohjaavaa hallintamentaliteetin teoriaa. Tutkielman kolmitasoisessa lähestymistavassa metatasona on Yhdysvaltain harjoittama uuskolonialismi, makrotasona terrorisminvastainen sota ja mikrotasona konkreettinen leiriesimerkki, Guántanamo Bay. Aineistona on käytetty Kansakunnan tila -puheita, Yhdysvaltain hallintoelinten virallisia dokumentteja sekä YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteja ja kannanottoja. Analyysin tuloksena väitetään, että Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa hallinnan teknologiana ensisijaisesti normalisoidakseen poikkeuksellisia yksilöitä. Poikkeustilan avulla pyritään hallitsemaan uusliberalistiselle hallinnalle ominaisia määritelmiä pakenevaa modernia yhteiskuntaa. Keskeisenä hallintamentaliteetin rationaliteettina eli päämääränä nousee esiin rauhaisa ja vakaa, Yhdysvaltain arvot omaksunut maailma. Päämäärän tavoittelemisessa hyödynnetään poikkeustilan lisäksi erilaisia biovallan ja suvereenin vallan mekanismeja. Thanatovaltaa, kuoleman valtaa, hyödynnetään erityisesti leireillä. Poikkeuksellisia subjekteja normalisoidaan kurinpidollisin menetelmin, ja subjekteja tuotetaan keskeisesti desubjektivaation mekanismein. Tiedon ja vallan välinen dialektiikka on keskeinen väline hallinnassa. Poikkeustila on virtuaalinen hallinnan teknologia, joka voi materialisoituessaan tuottaa leirin minne tahansa, milloin tahansa. Poikkeustilaan liitettävät maantieteelliset mielikuvat suosivat mielikuvia vaarallisesta, vaikeasti paikannettavasta, poikkeuksellisesta vihollisesta. Näin suvereeni varaa mahdollisuuden lokalisoida vihollisen – ja poikkeustilan – maantieteellisesti minne tahansa, tarpeidensa mukaan.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1919/12/07 (Numéro 1511).

Le Petit journal illustré

1921/02/20 (Numéro 1574).

Voyage autour du monde exécuté pendant les années 1836 et 1837 sur la corvette "la Bonite"...

Comprend : Zoologie, par MM. Eydoux et Souleyet... ; Zoologie

L'Écho de Paris

1888/05/11 (Numéro 1511).

L'Écho de Paris

1888/07/13 (Numéro 1574).

[Le château de Bry-sur-Marne, propriété du baron de Vinck]

Collectionneur : Gilles, Albert (1873-1959)