Opiksi ja Huviksi suomalaista elokuvahistoriaa

Teemanumero 1/2012: Arkisto. Esittelyssä Opiksi ja Huviksi -osakeyhtiön arkisto.

Arkistojen kätköistä : Valentin Vaalan ensimmäinen Siltalan pehtoori

Teemanumero 1/2012: Arkisto.

Elävien kuolleiden sielunelämä

Kirjallisuusarvostelu

Kategorisointi tutkimuksen kohteena

Kirjallisuusarvostelu

Tavaramerkin suoja-alan laajuus Suomessa ja Kiinassa

Tutkielman tarkoituksena on perehtyä siihen, kuinka laajasti tavaramerkin haltija voi kieltää toista elinkeinoharjoittajaa käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä, kun sitä käytetään samoissa, samankaltaisissa tai jopa täysin erilaisissa tavaroissa tai palveluissa. Merkin haltijan kielto-oikeuden laajuuteen paneudutaan tutkimalla ensiksi EU:n tavaramerkkidirektiiviä ja Suomen tavaramerkkilakia ja oikeuskäytäntöjä. Tämän jälkeen tutkitaan, kuinka laaja kielto-oikeus merkin haltijalla on Kiinassa. Pääasiallinen tutkimusmetodi on lainopillinen, mutta myös oikeusvertailua tehdään Suomen ja Kiinan välillä. Tavaramerkin suojaamisessa on Suomessa selkeästi havaittavissa Chicagon koulukunnan teorian hyväksyminen, joka tavaramerkkioikeuteen sovellettuna korostaa merkin haltijan laajaa suojaa. Teorian mukaan tavaramerkin brandiksi luomiseen liittyviä investointeja pitää suojata ja estää sen ansioton hyödyntäminen. Päinvastaista teoriaa edustaa Harvardin koulukunta, jonka teorian piirteitä on havaittavissa Kiinan tavaramerkkioikeudessa. Se korostaa tavaramerkin kapeaa suojaa. Sallimalla kilpailijoiden jäljitellä tunnettua tavaramerkkiä parannetaan kilpailijan asemaa markkinoilla. Toisaalta ulkomaiset merkin haltijat kohtaavat Kiinassa myös paljon ei-tavaramerkkioikeudellisia ongelmia, jotka vaikeuttavat tavaramerkin suojaamista Kiinan markkinoilla.

Beauty for Sale - An Empirical Study of Appearance-Related Consumption in Finland

This study examines appearance-related consumption in Finland. The theoretical portion discusses appearance-related consumption, on one hand from a consumer culture perspective, as both a possibility and responsibility for everyone; and on the other hand, from the point of view of behaviour and attitudes associated with sociodemographic and lifestyle-related factors. The empirical part of the study concentrates on the following aspects: 1) Finns’ appearance-related consumption patterns, attitudes towards appearance-related consumption and attending to one’s looks through consumption, as well as general changes in consumption patterns and attitudes; 2) gender differences in attitudes and consumption patterns, and their possible changes over time, and; 3) other differences among population groups in attitudes and consumption patterns, and their possible changes over time. The following dissertation utilises data from seven different nationally representative surveys. Data include Finnish Household Budget surveys from 1998 (N=4 359), 2001 (N=5 495) and 2006 (N=4 007), as well as, The Everyday Life and Well-being Survey (N=908) collected in 2011, and Finland 1999 (N=2 417), Finland 2004 (N=3 574) and Finland 2009 (N=1 202) surveys. The study indicates that Finns’ relationship to appearance-related consumption is, generally, somewhat inconsistent. In Finland, a significant share of a household’s total spending, around the EU average, is allocated to products and services related to appearance. In addition, at an attitudinal level, physical appearance is important to most Finnish consumers. However, in many respects, these attitudes reflect a certain reservation towards appearance-related consumption practices. The number of those consumers who see themselves as truly dedicated to attending to their looks through consumption is quite small, whereas the amount of those willing to take a reserved or even negative attitude towards appearance-related consumption is clearly higher. Attitudes towards attending to one’s looks and the importance of appearance-related consumption had not changed during the past decade. Study shows that at present, appearance-related consumption is a form of consumption that is particularly important to women, younger consumers, people with middle or higher income, and those with normal weight. Gender is in the key role when explaining appearance-related consumption and contrary to common belief, gender differences seem to have stayed quite stable. The results also indicate that, to some extent, differences between younger and older age groups might be diminishing.

Pyramidit, pyhät raamit. Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta

Tutkielma käsittelee suomalaisen kuvataiteilijan, kirjailijan ja originellin kansallisromantikon Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemyksiä suomen kielestä ja suomalaisten historiasta. Wettenhovi-Aspan mukaan maailman kaikki kielet polveutuivat suomen kielestä, joka nykymuodossaan oli kaikista kielistä lähimpänä raamatullista alkukieltä. Tämän Wettenhovi-Aspa osoitti 1910–1930-luvulla julkaisemissaan tutkimuksissa mielikuvituksellisilla etymologioilla, joilla hän kykeni selittämään vaikkapa eurooppalaiset paikannimet suomen kielestä polveutuviksi. Tutkielman pääasiallisina lähteinä ovat Wettenhovi-Aspan julkaistut kirjoitukset, kirjat ja artikkelit. Tutkielman lähdeaineistona on käytetty myös aikalaiskirjallisuutta, kirjeitä ja päiväkirjoja sekä Turun yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmiin kuuluvaa Sigurd Wettenhovi-Aspan käsikirjoituskokoelmaa. Wettenhovi-Aspan kielihistoriallisiin käsityksiin kytkeytyi hänen käsityksensä Suomen kansan historiasta. Hänen mukaansa muun muassa muinaisen Egyptin korkeakulttuuri oli suomalainen. Wettenhovi-Aspan tavoitteena oli rakentaa suomalaisille suuri menneisyys. Tutkielmassa tarkastellaan myös hänen suhdettaan kirjailija August Strindbergiin (1849– 1912), joka tahollaan etsi maailman alkukieltä hepreasta. Strindberg ja hänen tutkimuksensa vaikuttivat suuresti Wettenhovi-Aspaan ja he kävivät 1910-luvulla keskustelua maailman kielten alkuperästä sekä kirjeitse että lehtien palstoilla. Wettenhovi-Aspan tutkimukset liittyivät aatehistoriallisesti menneiden vuosisatojen tiedonkäsityksiin, esimerkiksi Ruotsin suurvaltakauden gööttiläiseen historiankirjoitukseen. Toisaalta historiallinen tieto oli hänelle myös väline esittää poliittisia vaatimuksia nykyhetkessä. Hän perusteli suomalaisten suurella menneisyydellä esimerkiksi suomenkielisen valtionyliopiston tarvetta. Samoilla argumenteilla hän hyökkäsi pangermanistisia suomenruotsalaisia ylioppilaita vastaan 1915, kun nämä korostivat suomenruotsalaisen kulttuurin ylivertaisuutta suomalaiseen nähden. Tutkielmassa käsitellään sekä Wettenhovi- Aspan näkemysten historiallisia edeltäjiä että hänen historiapolitiikkaansa oman aikansa kontekstissa. Hänen näkemyksissään ilmeni myös yhteyksiä teosofiaan ja 1930-luvulla hänet liitettiin julkisuudessa myös kansallissosialistisen Saksan arjalaista alkuperää etsineeseen tutkimukseen. Tutkielmassa valaistaan niitä keskusteluja, joihin Wettenhovi-Aspa teksteillään osallistui. Wettenhovi-Aspa toteutti renessanssiajalta periytyviä originellitaitelijan ja yleisneron myyttejä, hän oli eksentrikko jolla oli oikeus toimia ”kummallisesti” – yksilönä poliittisen, taiteellisen ja tieteellisen toiminnan kentässä näitä yhdistäen. Wettenhovi-Aspaa voisi luonnehtia mikrohistorian termein tyypilliseksi poikkeukseksi, henkilöksi, joka toimi aikansa yhteiskunnallisen rationaliteetin ulkopuolella, mutta kuitenkin monella tapaa saman yhteiskunnan ajatusmaailman tuottamana.

Hoivatyön myyttejä purkamassa

Kirjallisuusarvostelu

Sattuu joka sopukkaan

Kirjallisuusarvostelu