Charles de Gaulle, la conquête de l'histoire : exposition, 16 juin-14 octobre 1990, Bibliothèque nationale, [Paris] / [catalogue rédigé par Michèle Le Pavec-Dorsemaine ; préf. d'Emmanuel Le Roy Ladurie]

[Exposition. Paris, Bibliothèque nationale. 1990]

Legitimoinnin loppu? : populaarimusiikin historiankirjoituksen murros

Suomen Etnomusikologisen Seuran 30-vuotisjuhlaseminaarissa pidetty alustus

Vepsäläisten naisten uskonto voi hyvin 1990-luvun Venäjällä

Kirja-arvio

Suomalaisen musiikkiteollisuuden arvojärjestelmä

Työn tavoitteena on kuvailla suomalaisen musiikkiteollisuuden toimialan rakennetta määrittelemällä alan arvojärjestelmä. Ensin tutkitaan minkälainen kuvailutapa sopii musiikkiteollisuuden arvojärjestelmän esittämiseen. Toisena analysoidaan Suomen musiikkitoimialan nykytilannetta sekä kehitystä. Kolmantena tarkastellaan, millaisista toiminnoista musiikkiteollisuuden verkosto koostuu ja millainen se on toimintaympäristönä. Työssä esitetään toimialan arvonmuodostumisen mallintamiseen Parolinin (1999) arvojärjestelmän sekä arvoverkon käsitteet. Arvojärjestelmä koostuu tietyn tarjooman tuottamiseen tarvittavista toiminnoista sekä niiden välisistä suhteista. Tätä soveltaen kootaan musiikkiteollisuuden kulutustoimintojoukko, sekä näihin vastaavat tuotantotoiminnot, jotka edelleen jakaantuvat kolmeen perustoimintoon sekä joukkoon tukitoimintoja. Tämän pohjalta esitetään toimialan arvojärjestelmä, josta mallinnetaan tarkemmin tallenne- ja ohjelmatuotannon arvoverkot. Suomalaisen musiikkiteollisuuden tilaa ja ajankohtaisia suuntauksiaanalysoidaan arvoketjun toiminnoittain jäsenneltynä. Alan verkostoa toimintaympäristönä tarkastellaan rakenteellisesta näkökulmasta. Musiikkiteollisuus on vahvasti verkostomainen toimiala. Verkosto on epämuodollinen ja rakentuu toimijoidenvälisistä sosiaalisista suhteista.

Johtajan onnistumista edesauttavat ominaisuudet ja suomalaisen johtamiskulttuurin erityispiirteet

Tutkimuksen tarkoituksena oli kertoa sekä ominaisuuksista, jotka edesauttavat johtajaa onnistumaan että suomalaisen johtamiskulttuurin erityispiirteistä. Tutkimuksessa käytiin läpi tuloksellisille johtajille tyypillisiä ominaisuuksia, jotka auttavat johtajia saavuttamaan tavoitteensa. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin selkoa suomalaisista erityispiirteistä, joita on johtajan huomioitava johtaessaan suomalaisia. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostui kahden jääkiekkovalmentajan ja kahden yritysjohtajan kirjoista. Tutkimuksen tulokset tukivat monilta osin aikaisempaa tutkimusta. Tuloksellisen johtajan ominaisuudet ja suomalaiset erityispiirteet nousivat teksteistä vahvasti esille. Tuloksellisen johtajan ominaisuudet eivät takaa johtajien onnistumista, jos he eivät ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Tämän vuoksi johtajan on menestyäkseen Suomessa tärkeätä tietää, miten suomalaisten kanssa tulisi menetellä.

Allianssit metsä- ja ICT -sektoreilla vuosina 1990-2005 - globaalin kehityksen analyysi

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella metsä- ja ICT-sektorin allianssien kehitystä vuosina 1990-2005. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, voidaanko osoittaa yhteys allianssien ja yrityksen taloudellisen menestymisen välillä. Yhteyden testaamissa käytetään lineaarista regressiota. Aineisto perustuu SDC Platinum -tietokannasta haettuihin allianssitietoihin sekä Thomson One Banker -tietokannan tilinpäätöstietoihin, jotka koskevat 70 liikevaihdoltaan maailman suurinta metsäyritystä ja 43 liikevaihdoltaanmaailman suurinta ICT-yritystä. Hypoteesit vahvistuivat osittain. Toimialan kehitysvaihetta ja alliansseja koskevat hypoteesit vahvistuivat kahta lukuun ottamatta, eli toimialan luonne ja kehitysvaihe vaikuttavat allianssimääriin ja -laatuun. Allianssien ja taloudellisen menestymisen yhteyttä koskevat hypoteesit vahvistuivat osittain. Testauksessa löydettiin positiivinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys allianssien ja liikevaihdon välillä sekä sijoitetunpääoman tuoton väliltä. Allianssien yhteismäärä vaikutti positiivisesti liikevaihdon kasvuprosenttiin ICT- ja yhdistelmäaineistossa. Uusien allianssien osuus vaikutti positiivisesti vain sijoitetun pääoman tuottoon. Strategisten allianssien osalta saatiin vain ristiriitaisia tuloksia. Metsäaineistossa ne vaikuttivat negatiivisesti liikevaihdon kasvuun, mutta yhdistelmäaineistossa löydettiin positiivinen yhteys. Liiketuottoprosentin ja allianssien välillä ei voitu osoittaa lainkaan yhteyttä.

La mise en place du régime institutionnel de l'aménagement du territoire en Suisse entre 1960 et 1990

Partant du double constat (1) de l?accroissement quasi exponentiel de la pression anthropique sur les ressources naturelles depuis près d?un siècle (Pfister 1996) et (2) de l?incapacité des politiques environnementales contemporaines à envisager les questions de régulation des rela- tions entre les sociétés humaines et leur environnement naturel sous l?angle de ce problème de plus en plus urgent de la surexploitation des ressources naturelles, ce travail de thèse de doc- torat propose de mettre en oeuvre un nouveau cadre d?analyse élaboré dans le cadre d?une recherche collective portant sur les {t régimes institutionnels de ressources naturelles >:.l. Ce ca- dre conceptuel est le produit d?une rencontre entre deux disciplines ayant contribué, chacune à sa manière, à l?analyse de la régulation des usages sociaux de l?environnement et des ressour- ces naturelles que sont : (1) l?économie institutionnelle des ressources naturelles et (2) l?analyse des politiques publiques de l?environnement. Il se fonde sur deux postulats que sont : (1) la nécessité - si l?on entend rendre compre de ma- nière pertinente et exhaustive de l?ensemble des enjeux liés aux usages humains de l?environnement naturel - de combiner les instruments d?analyse de ces deux disciplines dans le cadre d?une nouvelle conceptualisation formalisée sous le terme de H régime institutionnei de ressources naturelles », et (2) la nécessité de dépasser la conception t< sectorielle >) des politiques environnementales et de relire la réalité sous l?angle non plus de la gestion des émissions, mais de la gestion des ressources naturelles. Par régime institutionnel, on entend la combinaison d?une part, de l?ensemble des politiques publiques régulant les usages d?exploitation et de protection d?une ressource naturelle et d?autre part, l?ensemble des droits de propriété (propriété formelle, droits de disposition et droits d?usages) s?appliquant à cette même ressource. Reprenant cet acquis commun (Knoepfel, Kissling-Naef, Varone 2001) et constatant que, eil l?état actuel de son développement, ce cadre conceptuel des régimes institutionnels n?est encore essentiellement que heuristique et statique, ma thèse a pour ambition de rendre celui-ci plus dynamique de manière à accroître sa capacité explicative. L?objectif de ce travail consiste donc à contribuer à l?élaboration d?une théorie des changements de régime et dc leurs effets. Pour ce faire, ce travail a pour ambition de répondre aux trois questions suivantes : 1. Pourquoi (déclencheurs) et comment (dynamique) les RIRN se transforment-ils dans le temps ? 2. Quels sont les effets de ces changements sur les usages et l?état de la ressource naturelle régulée ? 3. Quels enseignements peut-on tirer de la connaissance de ces processus en vue de la constitution de régimes institutionnels garantissant une gestion durable des ressources naturelles ?