De äldres upplevelser i samband med en förändrad boendesituation : En litteraturstudie

Syftet med denna litteraturstudie var att beskriva de äldre personernas upplevelser i samband med en förändrad boendesituation. Studien genomfördes som en litteraturstudie. Artiklar publicerade mellan åren 2000-2011 söktes i databaserna Cinahl och Scopus. Resultat: Att flytta till särskilt boende var en stor omställning för den äldre personen. De äldre kände sorg över att lämna sitt tidigare liv, men hade behov av att känna trygghet. Aktiviteter saknades inte men behov av samtal med personal var stort. Slutsats: Personalen måste se hela människan med deras egen livshistoria och att erbjuda en individanpassad omvårdnad samt ha förståelse för samtalets betydelse för den äldre personen.

Sjuksköterskestudenters skattade upplevelser av lärandemiljön före och efter inrättandet av Kompetenscentrum

Bakgrund: Under senare år har allt fler kliniska träningscentra för färdighetsträning etablerats för att möjliggöra en trygg och säker lärandemiljö med simuleringsmöjligheter för studerande och personal. Klinisk färdighetsträning är en viktig del i sjuksköterskeutbildningen vid Högskolan Dalarna (HDa) där lärandemiljön på Kompetenscentrum (KC) kan bidra till en förbättring av lärandemiljön i den kliniska färdighetsutbildningen. Syfte: Syftet med denna studie var att undersöka sjuksköterskestudenters upplevelser via skattning av lärandemiljön för klinisk färdighetsutbildning före och efter inrättandet av Kompetenscentrum. Metod: Studien genomfördes som en enkätundersökning med kvasiexperimentell design. Enkätens baserades på Saarikoski och Leino-Kilpis mätinstrument CLES där frågeställningar om lärandemiljön modifierades med hjälp av Delphimetoden utifrån de tre olika dimensionerna: utbildningsmiljö, relation och lärarens roll. Mätningen före inrättandet genomfördes under hösten 2010 och mätningen efter inrättandet genomfördes hösten 2011. Totalt ingick 266 sjuksköterskestudenter i studien varav 198 (74 %) besvarade enkäten. Resultat: Sjuksköterskestudenter skattade upplevelsen av lärandemiljön mer positiv efter inrättandet av Kompetenscentrum där resultatet visar en signifikant högre skattning i 8 de av de 16 frågorna. Sjuksköterskestudenterna skattade att de upplever att utbildningsmiljön är mer verklighetstrogen, de är mer nöjda med färdighetsträningen samt att den inspirerar dem till att arbeta som sjuksköterska. Att relationen mellan dem och läraren bygger på respekt och att det är en mer positiv atmosfären under färdighetsträningen. Däremot påvisades ingen signifikant skillnad i studenternas upplevelse av den kliniska lärarens roll. Slutsats: Det är uppenbart att lärandemiljö har betydelse för sjuksköterskestudentens integration av såväl teoretiska som praktiska kunskaper vilket medför att färdigheterna förbättras och ger en bra grund för arbetet som sjuksköterska. Strategier bör vidtas för att vidmakthålla och utveckla lärandemiljön på KC samt fokusera ytterligare på integrering av teori och praktik.

Assessment of splanchnic blood flow using magnetic resonance imaging

BACKGROUND AND AIMS: The splanchnic circulation has an important function in the body under both physiological and pathophysiological conditions. Despite its importance, no reliable noninvasive procedures for estimating splanchnic circulation have been established. The aim of this study was to evaluate MRI as a tool for assessing intra-abdominal blood flows of the aorta, portal vein (VPO) and the major intestinal and hepatic vessels. METHODS: In nine healthy volunteers, the proximal aorta (AOP) and distal abdominal aorta (AOD), superior mesenteric artery (SAM), celiac trunk (CTR), hepatic arteries (common and proper hepatic arteries, AHC and AHP, respectively), and VPO were localized on contrast-enhanced magnetic resonance angiography images. Volumetric flow was measured using a two-dimensional cine echocardiogram-gated phase contrast technique. Measurements were taken before and 30 min after continuous intravenous infusion of somatostatin (250 microg/h) and were independently evaluated by two investigators. RESULTS: Blood flow measured by MRI in the VPO, SAM, AOP, AHP, and CTR significantly decreased after drug infusion. Flows in the AOD and AHC showed a tendency to decrease (P>0.05). Interrater agreement on flows in MRI was very good for large vessels (VPO, AOP, and AOD), with a concordance correlation coefficient of 0.94, as well as for smaller vessels such as the CTR, AHC, AHP, and SAM (concordance correlation coefficient =0.78). CONCLUSION: Somatostatin-induced blood flow changes in the splanchnic region were reliably detected by MRI. MRI may be useful for the noninvasive assessment of blood flow changes in the splanchnic region.

A continent revealed - The European Geotraverse - Link to Atlas of compiled data

The continent of Europe has a complex geological history of successive tectonic events. Over several thousand million years these have formed the present day configuration of major tectonic provinces. A Continent Revealed unravels this history by presenting and interpreting the results of the European Geotraverse (EGT) a unique study of the continent of Europe and the first comprehensive cross section of continental lithosphere. This illustrated book has been put together by key workers in the EGT project. It uses the wealth of information yielded by the ten years of experiments, study centres and workshops to provide a concise and thought provoking account of the geological processes that created the European continent. It provides a summary of the European Geotraverse, and at the same time a starting point for further work.

EULAR revised recommendations for the management of fibromyalgia

Funding The project was funded by EULAR.

Motivation and Vocabulary Breadth in CLIL and EFL Contexts. Different age, Same Time of Exposure

Numerous studies have found a positive connection between learners’ motivation towards foreign language and foreign language achievement. The present study examines the role of motivation in receptive vocabulary breadth (size) of two groups of Spanish learners of different ages, but all with 734 hours of instruction in English as a Foreign Language (EFL): a CLIL (Content and Language Integrated Learning) group in primary education and a non-CLIL (or EFL) group in secondary education. Most students in both groups were found to be highly motivated. The primary CLIL group slightly overcame the secondary non-CLIL group with respect to the mean general motivation but this is a non-significant difference. The secondary group surpass significantly the primary group in receptive vocabulary size. No relationship between the receptive vocabulary knowledge and general motivation is found in the primary CLIL group. On the other hand, a positive significant connection, although a very small one, is identified for the secondary non-CLIL group. We will discuss on the type of test, the age of students and the type of instruction as variables that could be influencing the results.

Telemuumeja ja Tutunalleja: Alluusioiden kääntämisestä lasten kuvakirjoissa kieliparissa suomi-saksa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan modifioitujen erisnimi-alluusioiden kääntämistä lasten kuvakirjoissa kieliparissa suomi-saksa. Sekä alluusioiden että lasten kuvakirjojen kääntämistä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän, ja tiettävästi lasten kuvakirjoissa esiintyvien alluusioiden kääntämisen tutkimusta ei ole tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käännösstrategioita kuvakirjojen kääntämisessä käytetään siirrettäessä alluusioita kohdekulttuuriin. Lisäksi tutkimusaineistossa esiintyviä strategioita kuvaamaan luodaan malli, joka ilmentää modifioitujen erisnimi-alluusioiden kääntämiseen soveltuvia käännösstrategioita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on erityisesti Riitta Oittisen näkemykset lasten kuvakirjojen kääntämisestä sekä Ritva Leppihalmeen näkemykset alluusioiden kääntämisestä. Oittinen korostaa kolmea kuvakirjojen kääntämiseen suuresti vaikuttavaa tekijää: kuvan ja sanan vuorovaikutusta, ääneen lukemista sekä kääntäjän ja yhteiskunnan lapsikäsitystä. Nämä näkökulmat yhdessä Leppihalmeen esittämien erisnimi-alluusioiden käännösstrategioiden kanssa ovat olennaisessa osassa aineiston analyysissa. Tutkimuksen materiaalina on kaikki saksannetut Tatu ja Patu -teokset (Havukainen & Toivonen) sekä niiden suomenkieliset lähtötekstit, joita analysoidaan käännösvertailu-metodin avulla. Aineisto on rajattu kuvituksen detaljiteksteissä esiintyviin modifioituihin erisnimi-alluusioihin eli modifioituihin implisiittisiin viittauksiin tunnetuiksi oletettuihin vakiintuneisiin erisnimikäsitteisiin. Tutkimus rajautuu nimenomaan kuvituksen teksteihin teosten kuvitukseen fokusoivan luonteen vuoksi. Varsinaisen analyysin ulkopuolelle jäävät visuaaliset alluusiot sekä tekstit, jotka kääntäjä on jättänyt koskemattomiksi. Tutkimuksen keskeisenä hypoteesina on, että lähtötekstin sanaleikkimäiset alluusiot ovat siinä määrin kulttuuri- ja kielispesifejä, ettei niitä voi liiemmin hyödyntää käännöksessä. Tutkimuksessa löytyi neljä yläryhmää modifioitujen erisnimi-alluusioiden käännösstrategioille: (1) alluusion ja nimen säilyttäminen, (2) alluusion säilyttäminen, nimen korvaaminen, (3) alluusion korvaaminen sanaleikin säilyttämiseksi ja (4) poisjätöt. Keskeisimpinä tutkimustuloksina ilmeni, että lähtöalluusioita oli hyödynnetty oletettua useammin. Lisäksi poisjättöä ilmeni kuitenkin selvästi muita strategioita enemmän. Modifiointikeinon ja käännösstrategian välillä ei havaittu yhteyttä, mutta kuvan ja sanan vuorovaikutuksen havaittiin vaikuttavan strategian valintaan. Lisäksi tiettyjen strategioiden havaittiin muuttavan tai säilyttävän kuvan ja sanan välisen vuorovaikutussuhteen toisia strategioita useammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lähtöalluusion erisnimen kansainvälisyys vaikuttaa käännösstrategian valintaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että kääntäjä on suurelta osin täyttänyt lähtötekstin modifioitujen alluusioiden luomat hermeneuttiset aukot kohdeyleisön puolesta, mikä viittaa muun muassa siihen, että hän on pitänyt merkityksen välittämistä tärkeämpänä kuin sanaleikkien säilymistä.

Síntomas y factores ergonómicos asociados con trastornos musculoesqueléticos (TME) en una población de trabajadores administrativos de una empresa de servicios, 2015

Introducción. Los Trastornos Musculoesqueléticos (TME) son lesiones de músculos, tendones, nervios y articulaciones que tienen como principal síntoma el dolor y se presentan con gran frecuencia en trabajos que requieren una actividad física importante o como consecuencia de malas posturas sostenidas durante largos periodos de tiempo. Objetivo: Determinar la prevalencia de síntomas osteomusculares y su asociación con factores ergonómicos en una población de trabajadores administrativos de una empresa de servicios en Bogotá, Colombia, en el año 2015. Método: Se realizó un estudio de corte transversal. Se analizaron datos secundarios correspondientes a una base de datos de una población de 450 trabajadores pertenecientes al área administrativa de una empresa de servicios, de los cuales se incluyeron 150 registros que tenían la información completa de las variables del estudio. Se tuvieron en cuenta variables sociodemográficas, ocupacionales y la presencia de síntomas osteomusculares. Incluyó también el registro de condiciones de la estación de trabajo recolectada mediante inspecciones de puestos de trabajo (registro fotográfico y formato estandarizado para condiciones observadas). Se realizó un análisis descriptivo considerando las medidas de tendencia central para las variables cuantitativas y distribución de frecuencias para las variables cualitativas. Resultados: Predominó el género femenino (56%) dentro de la población estudiada, con una edad media para ambos géneros de 35 años (75%), (DS ± 7.0). El síntoma más frecuentemente reportado fue el dolor en cuello (17%) seguido por dolor en muñeca (11%) y dolor lumbar (8.7%). Del total de los trabajadores evaluados, el 80% correspondió al cargo ejecutivo, que reúne funciones administrativas especializadas complejas y/o de supervisión directa. De la población femenina objeto de estudio el 76% se desempeñaban en el cargo ejecutivo. Las condiciones ergonómicas por mejorar de mayor frecuencia fueron altura y distancia de la pantalla (42%) y cables sueltos (30%). La frecuencia de síntomas fue más alta en el rango de edad de 31 a 45 años. Conclusiones: En este estudio se encontró que los síntomas osteomusculares más frecuentes se ubicaron en el segmento axial (cuello y región lumbar) y en mano y que las condiciones de altura y distancia de la pantalla y cables sueltos presentaron las frecuencias más altas de condiciones por mejorar. Se hace necesaria la implementación de programas de prevención de TME, la vigilancia de casos y la intervención de las condiciones de los puestos de trabajo. Se debe promover la identificación y promoción de conductas saludables dentro del ámbito laboral y la prevención de condiciones que favorezcan la aparición del riesgo biomecánico.

Prevalencia de síntomas relacionados con desórdenes musculo esqueléticos en trabajadores de una empresa dedicada a la venta y distribución de medicamentos y equipos médicos - Colombia, 2015.

Introducción: Los Desórdenes Musculo-Esqueléticos (DME) tienen origen multifactorial. En Colombia corresponden al principal grupo diagnóstico en procesos relacionados con la determinación de origen y pérdida de capacidad laboral. Objetivo: Determinar la relación entre síntomas musculo-esqueléticos y factores relacionados con la carga física en trabajadores de una empresa dedicada a la venta y distribución de medicamentos y equipos médicos, Bogotá (Colombia), en el año 2015. Materiales y Métodos: Estudio de corte transversal en 235 trabajadores. Se incluyeron variables sociodemográficas, ocupacionales y las relacionadas con los síntomas musculoesqueléticos y carga física. Se utilizó en cuestionario ERGOPAR. Para el análisis se utilizó la Prueba Exacta de Fisher, el Odds Ratio (OR) con el Intervalo de Confianza (IC) del 95%. Se realizó el análisis Multivariado con Regresión Logística Binaria. Resultados: La prevalencia de síntomas relacionados con DME fue de 79,2%, siendo más prevalente en cuello, hombros y columna dorsal (48,1%), seguido por columna lumbar (35,3%). Se encontró una asociación entre síntomas en cuello, hombros y/o columna dorsal con el sexo femenino (p=0,005, OR=2,33, 95%IC: 1,2-4,2); adoptar postura bípeda menos de 30 minutos (p=0,004, OR=3,34, 95%IC: 1,4-7,6); adoptar postura cabeza/cuello inclinado hacia delante entre 30 minutos y 2 horas (p=0,007, OR=3,25, 95%IC :1,3-7,7) y en columna lumbar con adoptar postura espalda/tronco hacia delante entre 30 minutos y 2 horas (p=0,001, OR=4,27, 95%IC: 1,7-10,3); y la antigüedad en el cargo entre 1 y 5 años (p=0,009, OR=3,47, 95%IC: 1,3-8,8). Conclusión: Las posturas bípedas con y sin desplazamiento, inclinaciones de tronco y cabeza, transporte manual de cargas, sexo femenino, antigüedad en el cargo y edad están asociadas conjuntamente al riesgo para presentar DME.

The italian translation of allusive jokes from three american sitcoms: A focus group analysis

The translation of allusions has presented an issue for translators, in a trend that has seen a shift in translation studies to a more culture-oriented perspective. “Allusion” is defined by doctor Ritva Leppihalme as a culture-bound element that is expected to convey a meaning that goes beyond the mere words used and can only be accurately translated through knowledge of both the source and target culture. Allusions in comedy, and more specifically, allusive jokes, can pose an additional challenge to translators, since failing to translate them in a satisfactory way, can lead to unfunny and puzzling results that completely miss the original comedic value of the allusion itself. For the purposes of this dissertation, an experiment, based on the one done by doctor Ritva Leppihalme, was conducted: a focus group consisting of eight people from different socio-demographic groups was asked to discuss three comedic scenes, translated in Italian, containing an allusive joke, from three different American sitcoms: Community, The Office, and Superstore. The purpose of this research was to find the best and most effective strategies, according to the average Italian viewer, to translate in Italian allusive jokes from the American culture and the English language. The participants were asked to state if they understood the translated joke, and if they did, to rate how funny they found it, and to discuss among themselves on possible reasons for their responses, and on possible alternative solutions. The results seem to indicate that the best course of action involves choices that stray from a literal translation of the words used, by changing items that need a deeper knowledge of the source culture to be understood and therefore cause hilarity, with items more familiar to the target culture. The worst possible solutions seem to be ones that focus on the literal translation of the words used without considering the cultural and situational context of the allusion.