Nurse Competence of Graduating Nursing Students

The competence of graduating nursing students is an important issue in health care as it is related to professional standards, patient safety and the quality of nursing care. Many changes in health care lead to increased demand with respect to nurses’ competence as well the number of nurses. The purpose of this empirical study was to i) describe the nurse competence areas of nursing students in Europe, ii) evaluate the nurse competence of graduating nursing students, iii) identify factors related to the nurse competence, and to iv) assess the congruence between graduating nursing students’ self-assessments and their mentors’ assessments of students’ nurse competence. The study was carried out in two phases: descriptive phase and evaluation phase. The descriptive phase focused on describing the nurse competence areas of nursing students in Europe with the help of a literature review (n=10 empirical studies and n=4 additional documents). Thematic analysis was used as the analysis method. In the evaluation phase, the nurse competence with particular focus on nursing skills of graduating nursing students (n=154) was assessed. In addition, factors related to the nurse competence were examined. Also, the congruence between graduating nursing students’ self-assessments and their mentors’ assessments of students’ nurse competence was evaluated by comparing graduating nursing students’ self-assessments with the assessments by their mentors (n=42) in the final clinical placement in four university hospitals. Descriptive statistics and inferential statistics were used to analyse the data. Based on the results, the nurse competence of nursing students in Europe consists of nine main competence areas: (1) professional/ethical values and practice, (2) nursing skills and interventions, (3) communication and interpersonal skills, (4) knowledge and cognitive ability, (5) assessment and improving quality in nursing, (6) professional development, (7) leadership, management and teamwork, (8) teaching and supervision, and (9) research utilization. Graduating nursing students self-assessed their nurse competence as good. However, when graduating nursing students’ nurse competence was assessed by their mentors, the results were poorer. Readiness for practice based on nurse education, pedagogical atmosphere on the ward, supervisory relationship between student and mentor and being in paid work in health care at the moment of the study were the most significant factors related to the nurse competence. Conclusions: Nurse competence can be evaluated with a scale based on self-assessment, but other evaluation methods could be used alongside to ensure that nurse competence can be completed and evaluated critically. Practical implications are presented for nurse education and nursing practice. In future, longitudinal research is needed in order to understand the development of nurse competence during nurse education and the transition process from a nursing student to a professional nurse.

Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla : Uusiutuva energiapolitiikka

Eurooppalaisessa energiapolitiikassa päästökauppa ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen sähköntuotannossa on nähty keskeisiksi keinoiksi edistää globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Käytännön tasolla näiden kahden tavoitteen rinnakkaiset ohjausmekanismit ovat kuitenkin johtaneet konflikteihin, joiden vaikutukset tulevat esiin satunnaisesti vaihtelevan uusiutuvan energian määrän noustessa huomattavan suureksi olemassa olevissa sähköjärjestelmissä, jotka ovat rakentuneet nykyiseen muotoonsa toisenlaisten paradigmojen vallitessa. Erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppa on jäänyt kansallisten, usein satunnaisesti vaihtelevan aurinko- ja tuulisähkön lisäämiseen tähtäävien kohdennettujen teknologiatukien jalkoihin. Tuloksena on ollut esimerkiksi hiilen kannattavuuden paraneminen sähköntuotannossa suhteessa ilmaston kannalta huomattavasti edullisempaan kaasuun sekä sähkön vähittäishinnan voimakas nousu, joka heikentää kuluttajien ostovoimaa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Tämän raportin keskeiset havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Päästökauppa on saatava toimivaksi, jotta hintaohjauksen kautta syntyy kannustin kustannustehokkaaseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Jos on tarvetta vielä nopeampaan hiilen käytön vähentämiseen, allokatiivisesti parhaimpana keinona on silloin käytettävä koordinoidusti toteutettua hiiliverotusta. 2. Investointeja sähkönsiirtoverkkoihin on lisättävä, jotta sähköä voidaan tuottaa siellä, missä se kulloinkin on kustannustehokkainta. Tämä koskee niin uusiutuvaa energiaa kuin perinteistäkin sähköntuotantoa. 3. Markkinahäiriöitä aiheuttavista ja päästövaikutuksiltaan usein haitallisista kansallisista tukijärjestelmistä tulee luopua. Tämä koskee niin perinteisiä kuin uusiutuviakin energiamuotoja. 4. Kaikilta energiamuodoilta tulee jatkossa edellyttää joko tuotantolaitosten joustavaa käyttöä tai vaihtoehtoisesti osallistumista sähköjärjestelmän joustavuuden lisäämisen kustannuksiin. 5. Yhteiseurooppalaisten energiamarkkinoiden, energiaunionin, syntyä tulee edistää, jotta varmistetaan sähköntuotantoon ja jakeluun käytettävien resurssien kohdentuminen sinne, missä se on kokonaistaloudellisesti tehokkainta eli toteuttaa parhaiten taloudellisuuden ja vähäpäästöisyyden idean. 6. Tukijärjestelmiä voidaan tarvittaessa käyttää teknologioiden ja innovaatioiden saamiseen markkinoille, mutta tällöin niiden on oltava kestoltaan lyhytaikaisia. Investointien arvioinneissa ja rahoitusjärjestelmissä on otettava nykyistä monipuolisemmin huomioon ilmastoon ja päästöihin liittyviä kustannus-hyöty -aspekteja. 7. Tarvitaan monipuolisempi analyysikehikko, jonka avulla eri sähköntuotantomuotojen kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan keskenään. Tämän avulla voidaan kattavasti tunnistaa sellaisen säätökykyisen joustavan sähköntuotannon arvo, jolla on keskeinen rooli huolehdittaessa energian saannin varmuudesta ja energiajärjestelmän luotettavasta toiminnasta.

Lounaissuomalaisten murrekäsityksiä

Tutkimus käsittelee tavallisten kielenkäyttäjien käsityksiä suomen murteista. Se kuuluu kansanlingvistiikan alaan, tarkemmin sanottuna kansandialektologiaan. Kansandialektologia on Suomessa vielä melko nuori tutkimussuuntaus, eikä lounaismurteiden alueelta ole juuri tutkimusta aiheesta. Kansanlingvistiikka (folk linguistics) tutkii tavallisten kielenkäyttäjien, ei-kielitieteilijöiden (non-linguist) käsityksiä, mielteitä ja havaintoja kielestä. Ajatuksena on päästä käsiksi siihen, miten tavalliset ihmiset kokevat esimerkiksi kielen variaation. Kansandialektologiassa näkökulma on murteissa ja niihin liittyvissä käsityksissä. Tutkimusta varten on haastateltu yhteensä kahdeksaatoista lounaissuomalaista informanttia, jotka kuuluvat kahteen eri ryhmään, nuoriin aikuisiin ja keski-ikäisiin. Kaikki informantit ovat joko kotoisin Naantalista tai asuneet siellä pitkiä aikoja. Naantali on Turun naapurikaupunki. Haastatteluiden ytimen muodostivat mielikuvakarttatehtävä ja avoimet kysymykset, jotka liittyivät esimerkiksi murteiden esteettisyyden ja yleiskielisyyden arviointiin. Naantalilaiset nuoret aikuiset ja keski-ikäiset piirsivät suomen murrealueita yhteensä keskimäärin seitsemän. Suomen päämurrealueita on kahdeksan, joten informantit olivat kohtuullisen tietoisia eri murrealueista. Lähes jokaiseen karttaan piirrettiin Lapin, Savon ja Turun murteiden alueet. Myös Pohjanmaan murre ja Stadin slangi mainittiin useimmissa kartoissa. Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset osasivat mainita eri murteiden piirteitä melko tasapuolisesti. Keski-ikäiset tunsivat jonkin verran enemmän erilaisia murrematkimuksia ja -sanoja. Murteiden esteettisyyden arvioinnissa keski-ikäisten ja nuorten aikuisten välillä oli jonkin verran erimielisyyttä, mutta tietyt alueet erottuivat silti vastauksissa. Aiemmissa tutkimuksissa monesti rumimmaksi murteeksi valikoitunut Turun murre herätti ajatuksia sekä kauniin että ruman murteen ollessa puheena. Lopulta Turun seudun puhekieli oli sekä toiseksi kaunein että toiseksi rumin suomen puhekieli. Rumimmaksi informantit valitsivat Helsingin seudun puhekielen, kauneimmaksi itämurteet. Yleiskielisimpänä alueena informantit pitivät Keski-Suomea. Kaikille informanteille murteet olivat positiivinen asia. Useimmat ajattelivat murteiden kuitenkin vähitellen katoavan tai ainakin huomattavasti sekoittuvan tai lieventyvän.

Terveydenhoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillinen osaaminen

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat terveydenhoitajan työnkuvaan ja lisäävät vaatimuksia myös terveydenhoitajakoulutusta kohtaan. Koulutuksen tulisi vastata työelämän tarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista terveydenhoitotyön eri osaamisalueilla sekä niiden vastaavuudesta käytännön terveydenhoitotyön kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin terveydenhoitajilta, jotka olivat valmistuneet vuonna 2010 tai sen jälkeen ja joilla oli 1kk - 3 vuotta työkokemusta terveydenhoitajan työstä. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2014, tätä tutkimusta varten laaditun sähköisen kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostui 99 terveydenhoitajan (vastausprosentti 33) vastauksista. Tutkimusaineiston määrällinen osuus analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 22 -tietokoneohjelmalla epäparametristen testien avulla ja laadullinen aineisto induktiivisella sisällön analyysillä. Terveydenhoitajat arvioivat koulutuksessa saavutetut valmiudet eri terveydenhoitotyön osaamisalueilla keskinkertaisiksi. Parhaat valmiudet terveydenhoitajat arvioivat saaneensa eettiseen toimintaan terveydenhoitotyössä. Heikoimmat valmiudet he arvioivat saaneensa yhteiskunnalliseen ja monikulttuuriseen terveydenhoitotyöhön. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista arvioi koulutuksessaan saavuttamaansa ammatillisen osaamisen vastanneen hyvin terveydenhoitotyön vaatimuksia. Toisaalta koulutuksen koettiin olevan liian teoreettinen ja koulutuksen sisällön toivottiin painottuvan nykyistä enemmän terveydenhoitotyöhön. Koulutuksen koettiin kuitenkin antavan hyvän perustan terveydenhoitajana toimimiselle. Työn koettiin opettavan ammattiin parhaiten ja tämän vuoksi terveydenhoitajat toivoivat lisää harjoittelua koulutukseen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulutuksessa saavutettu ammatillisen osaamisen taso oli keskinkertainen. Koulutuksessa tulisi käyttää sellaisia opetusmenetelmiä, jotka kehittävät opiskelijoiden itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja mahdollistavat paremmat valmiudet vastata yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tarpeisiin. Tulevaisuudessa voidaan miettiä, voiko koulutusta painottaa opiskelijan kiinnostuksen mukaan vai onko ratkaisu erikoistumisopinnoissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ammattikorkeakouluissa terveydenhoitajakoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä kehitettäessä.

Varhaisen stressin vaikutukset lasten aivojen kehitykseen

Stressi saa elimistössä aikaan monia muutoksia, jotka näkyvät muun muassa eri elinjärjestelmien aktivoitumisena stressivasteiden herätessä puolustamaan kehoa mahdollista uhkaa vastaan. Stressin vaikutukset yksilöön alkavat jo kohdussa ja jatkuvat läpi elämän. Raskauden aikaisen ja jälkeisen stressin asema tutkimusten kohteena onkin vahvistunut ja samalla on paljastunut yhteyksiä myöhemmän iän sairastavuuden lisääntymiseen. Raskausajan ja syntymän jälkeisen varhaisen stressin vaikutuksia aivojen kehitykseen tutkitaan soveltamalla erilaisia MRI-kuvantamistekniikoita, joilla saadaan tarkasti tietoa mahdollisista muutoksista aivojen harmaassa ja valkeassa aineessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuoda esille kuvantamismenetelmän haasteita ja mahdollisuuksia sekä uusimpia tutkimustuloksia kriittisesti tarkasteltuina. Työssä keskitytään lähinnä löydöksiin mantelitumakkeen, aivoturson, aivokuoren ja valkean aineen radastojen alueilla. Tarkastelussa on myös mm. ainutlaatuinen äiti-lapsi-vuorovaikutus, joka näyttäisi olevan avainasemassa stressin aiheuttamille muutoksille lasten aivojen kehityksessä. Aineistona on käytetty lähinnä aiheeseen liittyviä kansainvälisissä julkaisusarjoissa julkaistuja prospektiivisista ja retrospektiivisistä eläin- ja ihmistutkimuksista laadittuja artikkeleita, jotka on haettu PubMed –viitetietokannasta. Varhaisen stressin vaikutukset lasten aivojen kehitykseen ovat oleellisia selvittää, jotta voidaan paremmin varautua stressistä mahdollisesti seuraaviin kehityksellisiin ja terveydellisiin ongelmiin. MRI-kuvaustekniikat antavat yksityiskohtaista tietoa kehittyvien aivojen rakenteesta ja soveltuvat turvallisuutensa ja nopean kehityksensä ansiosta näiden mekanismien tutkimiseen.

Siirtohinnoittelun kehitys ja tulevaisuus vuosien 1994–2014 ammattilehtikirjoitusten perusteella

Pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten siirtohinnoittelun kehitys näkyy ammattikirjoituksissa 20 vuoden aikana sekä mihin suuntaan siirtohinnoittelu on kehittymässä tulevaisuudessa. Mitkä ovat siirtohinnoittelun riskit ja edut tutkimusaineiston perusteella ja minkälaisista näkökulmista siirtohinnoittelusta on 20 vuoden aikana kirjoitettu. Artikkeleista pyritään löytämään, minkälaisia eroja on suomalaisen ja kansainvälisen kirjoittelun väliltä. Tämä on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa on sisällönanalyysin mukaisesti luokittelua, teemoittelua sekä vertailua. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta lehdestä Verotus, Tilintarkastus-lehti, nykyään Balanssi ja The Accounting Review. Lehdistä on kerätty siirtohinnoittelua käsittelevät artikkelit 20 vuoden ajalta. Tutkimustulosten perusteella näkyy siirtohinnoittelun kehitys sekä kuinka aiheesta on tullut entistä keskeisempi. Siirtohinnoittelu on nyt merkittävässä roolissa kansainvälisessä verotuksessa. Haasteena nähdään markkinaehtoisen hinnan asettaminen oikeaan arvoon. Tärkeänä luokkana nousi siirtohinnoittelun kehittäminen. Myös valtioiden uhka siitä, että siirtohinnoittelun kautta verovaroja siirtyy toisiin valtioihin, oli yksi esiin noussut teema. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että siirtohinnoittelu on problemaattinen verotuksen aihe, koska selkeää suoraa siirtohintaa ei aina pystytä antamaan tuotteelle, palvelulle tai rahoitukselle, vaan hinta on veteen piirretty viiva. Siirtohinnoittelua pidetään uhkana valtioiden veropohjan rappeutumiselle, jos sen avulla siirretään varoja alemman verotuksen valtioihin. Konsernit toimivat entistä laajemmin eri valtioissa, joten niiden tavoitteena on suunnitella eri konsernin osien tulosta. Tulevaisuudessa on paljon kehityskohtia ja tarpeita siirtohinnoittelun alueella. Kehitykseen vaikuttavat valtioiden yhteisöveropoliittiset päätökset sekä valtioiden omat lainsäädännöt sekä valtioiden sitoutuminen OECD:n säännöksiin, joiden avulla pyritään yhtenäisiin toimintamalleihin. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa kansainvälisemmäksi sekä vielä syvemmin voisi miettiä myös kehityksen suuntia ja niiden vaikutuksia.

Sähköpostista sosiaaliseen mediaan - sosiaalisen median strategia muoviteollisuusalan yritykselle

Sosiaalinen media on muuttanut markkinointia vuorovaikutteisuudella, avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Siksi yritysten kannattaa miettiä kuinka ja miksi lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan. Tutkimusta asiasta on rajallisesti ja siksi tässä työssä rakennetaan sosiaalisen media strategia muoviteollisuusalan yritykselle. Työn empiirisessä osuudessa sosiaalisen median strategisia tavoitteita kysyttiin Uponorin johdolta sähköpostikyselyllä. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Lisäksi kartoitettiin Uponorin henkilökunnalle tehdyn verkkopohjaisen lähtötila-analyysin avulla sosiaalisen median käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä yrityksissä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella myönteinen suhtautuminen voi edistää sosiaalisen median käyttöönottoa yrityksissä. Toisaalta tutkimuksessa ei voitu osoittaa, että yrityskulttuuriset tekijät estäisivät sosiaalisen median käyttöönottoa. Sosiaalisen median strategia rakennettiin teorian ja kyselyiden tulosten perusteella. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä lisääntyy, joten jatkotutkimusta tarvitaan sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityskontekstissa myös ulkoisten sidosryhmien osalta.

Elinkautisvankien sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki ja elämänhallinta

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida elinkautisvankien sosiaalisia verkostoja, sosiaalista tukea ja elämänhallinnan eli koherenssin tunnetta vankilaympäristössä. Tarkoituksena oli kartoittaen ja kuvaillen tutkia kyseisten tekijöiden sisältöjä ja merkityksiä tutkittavien subjektiivisesta näkökulmasta käsin. Toisaalta myös sosiaalisten verkostojen, sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen mahdollisien yhteyksien tutkiminen kuului tutkimuksen päätavoitteisiin. Tutkimusstrategialtaan kyseessä oli monitapaustutkimus. Tutkimuksen kolmentoista (N = 13) tapauksen eli osanottajan sosiaalisia verkostoja tutkittiin Klefbeckin työryhmän kehittämällä verkostokartalla. Sosiaalista tukea lähestyttiin sen itsenäisen merkityksen ohella myös Weissin sosiaalisen yhteisyyden näkökulmasta Social Provision Scale-mittaria käyttäen. Tutkittavien elämänhallinnan tunnetta mitattiin Antonovskyn 13-osaisella koherenssin tunteen mittarilla. Tutkimukseen sisältyi myös erityisesti tutkittavien verkostokartan ympärille rakentuva teemahaastattelu. Tässä tutkimuksessa siis käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Laadullisen tutkimusosion analyysi toteutettiin lähinnä kvantifioinnilla sekä teemoittelulla ja määrällisessä osiossa hyödynnettiin tilastollisia analyysejä SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat tutkittavien olleen heterogeeninen joukko, mutta kaiken kaikkiaan heidän sosiaaliset verkostonsa olivat pieniä. Sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen suhteen noin puolella tutkittavista meni hyvin ja toisella puolella huonommin. Tutkimustulokset tukivat osittain tutkimushypoteesia sosiaalisten verkostojen yhteydestä sosiaaliseen tukeen, johon myös tutkittavien koherenssin tunne oli yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen tärkeästä aihealueesta ja tutkimus tuottikin arvokasta tietoa sekä yksilönäkökulmasta että koko yhteiskunnan kannalta. Laajemmilla otannoilla suoritettavat tämän aihealueen lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeellisia.