Into the Spotlight: Bringing Transparency, Consistency, and Efficiency to the Division of Appeals and Hearings

Currently, the Division of Appeals and Hearings of the South Carolina Department of Health and Human Services has no specific presence on the agency's website to provide information or to allow for the electronic submission of appeals. This project's focus was developing an online presence for the Division on SCDHHS' website. The page will make the Division's procedures publicly available to beneficiaries, providers, and agency program staff who attend hearings. Additionally, parties will have a secure online portal through which they can file appeals and upload supporting documentation, reducing the need to send appeals via first class mail. The online appeal portal will further the agency' s goal of reducing paper.

A study of the role of a technology-enhanced learning implementation group in mediating an institutional VLE minimum standards policy

Recent years have seen a focus on responding to student expectations in higher education. As a result, a number of technology-enhanced learning (TEL) policies have stipulated a requirement for a minimum virtual learning environment (VLE) standard to provide a consistent student experience. This paper offers insight into an under-researched area of such a VLE standard policy development using a case study of one university. With reference to the implementation staircase model, this study takes cue from the view that an institutional VLE template can affect lower levels directly, sidestepping the chain in the implementation staircase. The Group's activity whose remit is to design and develop a VLE template, therefore, becomes significant. The study, drawing on activity theory, explores the mediating role of such a Group. Factors of success and sources of tension are analysed to understand the interaction between the individuals and the collective agency of Group members. The paper identifies implications to practice for similar TEL development projects. Success factors identified demonstrated the importance of good project management principles, establishing clear rules and division of labour for TEL development groups. One key finding is that Group members are needed to draw on both different and shared mediating artefacts, supporting the conclusion that the nature of the group's composition and the situated expertise of its members are crucial for project success. The paper's theoretical contribution is an enhanced representation of a TEL policy implementation staircase.

Satisfaction with housework: Examining the paradox

This paper examines men's and women's levels of satisfaction with the domestic division of labour. In most households women continue to undertake the bulk of childcare and housework duties and consequently spend significantly greater amounts of time on domestic labour than men. Men report high levels of satisfaction with these arrangements, but surprisingly we find that almost half of our sample of women also report satisfaction with these arrangements. This finding has been reported in studies from several countries. Our paper attempts to explain this apparent paradox. Using data from a recent national survey in Australia we explore gender differences in levels of satisfaction with the domestic division of labour and examine women's levels of satisfaction with household work arrangements in relation to a number of factors such as labour force attachment, attitudes to Sender roles and husbands' participation in domestic labour. Our findings raise implications for the meaning of equity within the household.

Are societal changes new? Questions or trends and future perceptions on knowledge-based economy

With the emergence of a global division of labour, the internationalisation of markets and cultures, the growing power of supranational organisations and the spread of new information technologies to every field of life, it starts to appear a different kind of society, different from the industrial society, and called by many as ‘the knowledge-based economy’, emphasizing the importance of information and knowledge in many areas of work and organisation of societies. Despite the common trends of evolution, these transformations do not necessarily produce a convergence of national and regional social and economic structures, but a diversity of realities emerging from the relations between economic and political context on one hand and the companies and their strategies on the other. In this sense, which future can we expect to the knowledge economy? How can we measure it and why is it important? This paper will present some results from the European project WORKS – Work organisation and restructuring in the knowledge society (6th Framework Programme), focusing the future visions and possible future trends in different countries, sectors and industries, given empirical evidences of the case studies applied in several European countries, underling the importance of foresight exercises to design policies, prevent uncontrolled risks and anticipate alternatives, leading to different ‘knowledge economies’ and not to the ‘knowled

Colombian international trade from a physical perspective: towards an ecologial "Prebisch Thesis"

Prebisch's approach to economic development was based on the notion that there is an international historical division of labour. Peripheral countries are specialized in exporting primary goods while centre countries export industrial goods. The Terms of trade for peripheral countries tend to deteriorate. This approach can be extendend to ecological issues. The international Centre-Periphery division does not only involve the monetary exchange of goods and capital, but also the physical exchange in which Southern countries provide materials and energy so that Northern countries can develop their socioconomic metabolism. This metabolism process is guaranteed through cheap prices for primary goods. This paper aims to apply and extend Prebisch's thought on unequal exchange, both monetary and ecological, in relation to colombian trade in the period 1970-2002, using material flow analysis.

Avaluació alternativa de l'assignatura "Geografia Humana" en el context de l'Espai Europeu d'Educació Superior

Aquest projecte ha aplicat algunes noves metodologies docents que seran imprescindibles per a la integració en l'EEES i, en particular, sistemes d'avaluació alternatius que puguin formar la base d'un sistema d'avaluació continuada per als continguts i adquisició d'habilitats que fins ara s'han aplegat en l'assignatura "Geografia Humana" de la llicenciatura de Geografia de la Universitat de Barcelona. A partir de la reflexió conjunta entre els membres de l’equip integrant del projecte sobre les competències i continguts que es desitja que adquireixi l'estudiant s'han dissenyat un conjunt de recursos per a l’avaluació: 1. exercicis individuals, destinats a valorar la capacitat d’estructurar idees, expressió escrita i gràfica, presentació etc. 2. treballs en equip, destinats a fomentar l’esperit de divisió del treball i de cooperació entre els estudiants i a mostrar el guany individual del treball col·lectiu. 3. proves objectives (tipus test), destinades a valorar l’adquisició de conceptes i de continguts bàsics. 4. preguntes d'autoavaluació, amb la finalitat que l’estudiant pugui fer el seu propi seguiment de l’adquisició de Coneixements. 5. qüestionaris d’autovaloració dels exercicis individuals i dels treballs en equip, amb l’objectiu que els alumnes reflexionin sobre el treball realitzat i que serveixin de base per a contrastar amb la valoració del professor. L’objectiu final és que l’estudiant pugui ser avaluat de manera contínua en el portafoli que recull el treball acumulat al llarg del curs. Tot i que el projecte s’ha basat en l’ús de l’eina dels “dossiers electrònics” de la UB, en el futur immediat els resultats obtinguts passaran a integrar-se en el Campus Virtual de la UB que utilitza la plataforma Moodle, les posibilitats tècniques de la qual permetran afegir una dimensió cooperativa més gran al treball avaluable (accés al treball dels grups, cooperació en la construcció de bases de dades, wikis editades pel conjunt de la classe etc.)

Eusociality and cooperation

The evolution of eusociality, here defined as the emergence of societies with reproductive division of labour and cooperative brood care, was first seen as a challenge to Darwin's theory of evolution by natural selection. Why should individuals permanently forgo direct reproduction to help other individuals to reproduce? Kin selection, the indirect transmission of genes through relatives, is the key process explaining the evolution of permanently nonreproductive helpers. However, in some taxa helpers delay reproduction until a breeding opportunity becomes available. Overall, eusociality evolved when ecological conditions promote stable associations of related individuals that benefit from jointly exploiting and defending common resources. High levels of cooperation and robust mechanisms of division of labour are found in many animal societies. However, conflicts among individuals are still frequent when group members that are not genetically identical compete over reproduction or resource allocation.

Eusociality and cooperation.

The evolution of eusociality, here defined as the emergence of societies with reproductive division of labour and cooperative brood care, was first seen as a challenge to Darwin's theory of evolution by natural selection. Why should individuals permanently forgo direct reproduction to help other individuals to reproduce? Kin selection, the indirect transmission of genes through relatives, is the key process explaining the evolution of permanently nonreproductive helpers. However, in some taxa helpers delay reproduction until a breeding opportunity becomes available. Overall, eusociality evolved when ecological conditions promote stable associations of related individuals that benefit from jointly exploiting and defending common resources. High levels of cooperation and robust mechanisms of division of labour are found in many animal societies. However, conflicts among individuals are still frequent when group members that are not genetically identical compete over reproduction or resource allocation.

Choisir une carrière, faire carrière: les femmes médecins en France et en Grande-Bretagne

Cet article propose d'analyser les processus de construction de la ségrégation sexuée des professions dans une perspective comparative. Une étude comparative des carrières professionnelles et familiales des femmes médecins en France et en Grande-Bretagne permet de démontrer que, bien que la distribution des hommes et des femmes au sein de la profession médicale paraisse, à première vue, assez divergente, les processus de répartition sexuée entre les différentes positions au sein de la profession sont globalement identiques dans les deux pays. Ainsi, les résultats de cette recherche laissent penser que la structure sexuée de la profession médicale reste relativement peu changée par l'augmentation récente des taux de féminisation. Cette conclusion nous amène à inscrire notre travail dans le cadre des débats sociologiques récents sur l'analyse théorique des processus de reproduction de la division sexuelle du travail et de la ségrégation sexuée des emplois en Europe. This article proposes to analyse the process of the development of gendered segregation in a comparative perspective. A comparative study of the professional and family careers of women doctors in France and Britain makes it possible to show that, although at first sight the distribution of women and men in the medical profession seems rather different, the processes of gendered allocation between the different positions within the profession is generally the same in the two countries. The results of this research lead us to think that the gendered structure of the medical profession has been changed relatively little by the recent increase in the rate of feminisation. These conclusion leads us to situate our work within the framework of the recent sociological discussion of the theoretical analysis of the process of reproduction of the sexual division of labour and the gendered segregation of employment in Europe.

Virtuaalinen hankinta ja varastonhallinta metsäteollisuuden palveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella virtuaalisen hankinnan ja varastonhallinnan mahdollisuuksia metsäteollisuuden palveluyrityksessä, jolla on toimipisteitä usealla paikkakunnalla. Virtuaalisella hankinnalla ja varastonhallinnalla tarkoitetaan tässä työssä fyysisestä paikasta riippumatonta hankintatoimintaa ja varastonhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin organisoinnin teorian avulla, millaisia mahdollisuuksia tai ongelmia voi ilmetä, mikäli hankinta ja varastojen hallinta suoritetaan toiselta paikkakunnalta. Tutkimuksen teoriaosa käsitteli hankintatoiminnan organisointia ja keskittämisen ja hajauttamisen valintaa sekä yhteishankintaa. Lisäksi käsiteltiin hankinnassa käytettävää informaatioteknologiaa ja erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla virtuaalinen hankinta on mahdollista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin yrityksen hankintaorganisaatiota ja työnjakoa sekä hankinnan ja varastoinnin prosesseja paikkakunnittain. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että täydellisen hankintojen keskittämisen sijaan, yritykselle parempi vaihtoehto on hankintojen keskitetty koordinointi.

How institutions shaped the last major evolutionary transition to large-scale human societies.

What drove the transition from small-scale human societies centred on kinship and personal exchange, to large-scale societies comprising cooperation and division of labour among untold numbers of unrelated individuals? We propose that the unique human capacity to negotiate institutional rules that coordinate social actions was a key driver of this transition. By creating institutions, humans have been able to move from the default 'Hobbesian' rules of the 'game of life', determined by physical/environmental constraints, into self-created rules of social organization where cooperation can be individually advantageous even in large groups of unrelated individuals. Examples include rules of food sharing in hunter-gatherers, rules for the usage of irrigation systems in agriculturalists, property rights and systems for sharing reputation between mediaeval traders. Successful institutions create rules of interaction that are self-enforcing, providing direct benefits both to individuals that follow them, and to individuals that sanction rule breakers. Forming institutions requires shared intentionality, language and other cognitive abilities largely absent in other primates. We explain how cooperative breeding likely selected for these abilities early in the Homo lineage. This allowed anatomically modern humans to create institutions that transformed the self-reliance of our primate ancestors into the division of labour of large-scale human social organization.

Ikääntyvät työelämässä. Päihittääkö nuoruus ja koulutus aikuisuuden ja kokemuksen?

The Ageing in Working Life. Do Adolescence and Schooling Beat Adulthood and Experience? This study examines the changes in the work and the work organisations of employees in the fields of health care and retail trade who have turned 45 and their experience of change. In addition, the question of how ageing employees experience their status in post-modern working life is explored. Attention is also focused on the choices and decisions connected with staying at work and retiring. These views are examined in relation to professions and professional cultures. Thematic interviews (N=98) were used to gather the material. The effects of the market liberalistic turn in welfare policy are clearly seen in the everyday work of the health care professions. These changes were examined from the point of view of managing by outcomes and quality assurance, multi-professional cooperation, flexibility in the division of labour, and the spread of market-like procedures. The discourse of those in involved retail trade was dominated by extremely tight global market competition and control of outcomes, and by the structural changes taking place in the retail trade sector. This change discourse was to a large extent a reaction to those changes in the functional environment which were experienced as negative and to the conflict between their own professional identity and professional ethics on the one hand, and their functional environment on the other. There were also obstacles connected with professional culture: defending one's own station and power, guarding the 'frontier', showed up in attitudes towards new management and organisation models or towards structural and functional reforms. The deep structures of professional culture and the mindset of the actors change much more slowly than the functional practices of organisations. For those in a supervisory position, the loss of power due to becoming part of a chain or because of the introduction of a team organisation model was not an easy thing to accept. The nurses and others in related fields felt that they were forced to do work that was below their level of training and professional skill. For sales personnel and those who did assisting work in health care, power and the possibility of having an influence were not so important, as long as they were able to do their work in their own way and were trusted. This view is often completely forgotten, for example, in various organisation models in which power and the possibility of having an influence entwined with power are taken for granted as being clearly positive and desired aspects of job satisfaction. Up to date professional skills were experienced as being important from the point of view of professional identity and self-worth. Thus, training can be understood as a moral obligation, which in turn is intertwined with professional ideology. In the rhetoric of adult education, an adult is expected to be an active player who will seek training again and again if working life so requires. The dark side of this ideology, which leads to feelings of guilt, was apparent in the thoughts of the respondents. Am I never good enough at my job; why must I continually strive for better, additional qualifications? The majority of the respondents evaluated their expertise as being at quite a high level. This self-confidence did not extend to applying for a job. Job recruitment was seen as a situation in which age discrimination reached its peak. The interviewees were unanimous about the idea that society favours the young. Especially among those in the retail trade sector, there was a feeling that it would be difficult, if not impossible, to find a new job of the same level or a permanent post if they were made redundant. Age discrimination was also apparent in the retail trade field in the form of older employees being retired against their will or transferred to other tasks. It was felt that ruthless forced retirement of older workers was part of the personnel policy of some organisations. The importance of one's outward appearance was connected with the theme of discrimination. This phenomenon is described using the concept of the double standard of ageing in feminist research. An ageing woman is relegated to an inferior position due to both her age and her sex. A culture that would both make possible and allow various types of choices regardless of age, which is described as being characteristic of the post-modern era, does not seem to be very topical in the practice of working life. It is important for employees that the management and the personnel policy that is being implemented makes them feel like both their contribution and they as individuals are appreciated, that their opinions are listened to and that they are noticed as persons. The interviewees hoped for gratitude and a concern for the well-being of employees that shows in everyday life. They valued training and activities aimed at maintaining their work ability, but thought that better coping at work and a pleasant working environment cannot be achieved through such measures as along as the foundation is 'in a mess'. Development of the quality of working life is the only thing that can improve job satisfaction and get people to remain in the work force longer than at present. There should be a sufficient number of properly trained employees at the work place. It was important to the respondents that they be able to stay on their job to the end with honour, since compromising with their own quality standards or acting contrary to their ideal self-image in terms of professional ethics would strike a blow to their professional self-esteem. They called for the development of various types of workplace flexibility, and felt that they have the right to a lightened workload and to early retirement. Early retirement was even seen as an altruistic deed: it would free up a place for younger workers. Thoughts of retirements were explained by familiar factors such as health and finances, life situation, the enticement of free-time, as well as by various factors related to work. It is very important to ageing employees that their work has meaningful content. The values related to self-fulfilment are felt to be of great importance, and if they cannot be realised at work, the respondents wanted more free time, either through retirement or in the form of flexibility in working life.

Liikkuvien työkoneiden valmistettavuuden kehittäminen teollisessa liiketoimintaverkostossa

Diplomityön tavoitteena oli kehittää Pilomac – konsernin päähankkijayrityksien tuotteiden valmistettavuutta yhteistyössä yrityksien suunnitteluosastojen ja teräsrakenteita valmistavien toimittajayrityksien kanssa. Päähankkija-yritysten, Junttan Oy:n ja Logset Oy:n, osavalmistusten ulkoistamisen myötä toimittajasuhteet ovat vähitellen muuttumassa verkostomaiseen toimintatapaan. Täten on tärkeää muuttaa ja kehittää tuotteiden valmistettavuuden mahdollistavat toimintamallit vastaamaan uutta toimintatapaa. Keskeinen perusmenetelmä valmistettavuuden huomioimisessa on suunnittelun ja valmistuksen välisen tuotekehitysyhteistyön syventäminen rinnakkaissuunnitteluksi, (CE). Verkostokumppaneiden välinen yhteistyö perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja molempia osapuolia hyödyttävään jatkuvaan kehitystyöhön. Verkostomainen toimintatapa mahdollistaa luontevasti tuotteen suunnittelu- ja kehitysvastuiden jaottelun yritysten ydinosaamisen mukaan. Onnistuneen työnjaon myötä resurssit lisääntyvät ja valmistusteknologiat, suunnittelu ja laatu kehittyvät ja monipuolistuvat. Työn aihetta tutkittiin soveltavassa osassa benchmarkingin, nykytilakuvauksien sekä toimittajaverkoston analysoinnin avulla. Toimittajaverkoston analysointi tehtiin laajan verkostokumppanikyselyn avulla, josta selvisi Junttan Oy:n toimittajaverkoston resurssit ja kyvykkyys. Kyselyssä selvitettiin myös nykyisten toimittajien näkemyksiä valmistettavuuden kehittämisestä, kumppaneille asetettavista yhteistyövaatimuksista sekä näiden toimintamallien vaikutuksista tuotteiden kilpailukyvyn parantumiseen. Työn tuloksena selvisivät osa-alueet, joita Junttan Oy:n kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa enemmän sekä toimintamallit, jotka mahdollistavat tuotteiden valmistettavuuden jatkuvan kehittämisen.

Henkilökohtainen on poliittista. Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975–2005

Henkilökohtainen on poliittista Tutkimuksessa tarkastellaan tiedotusvälineissä käytyä neuvottelua miesten ja naisten mahdollisuuksista osallistua politiikkaan sekä siinä ilmenevää suomalaisen poliittisen julkisuuden muutosta. Tutkimuksen materiaalin muodostavat Anna-lehdessä vuosina 1975–2005 julkaistut 339 poliitikkojen henkilökuvaa, joita eritellään laadullisen tekstianalyysin keinoin. Politiikan sukupuolittunut työnjako Poliitikkojen henkilökuvat ovat Anna-lehdessä olleet henkilöhaastatteluja tai poliitikon haastatteluita yhdessä puolisonsa tai perheensä kanssa. Tutkittuna ajanjaksona Annassa on julkaistu selvästi enemmän naispoliitikkojen kuin miespoliitikkojen henkilökuvia. Poliitikkojen haastatteluissa neuvottellaan siitä, keillä on oikeus toimia politiikassa ja millaista politiikkaa miehet ja naiset voivat tehdä. Vaikka Annassa ilmestyneissä poliitikkojen henkilökuvissa on eri aikoina vastattu näihin kysymyksiin erilaisin tavoin, sukupuolittunut jako miesten yhteiskunnalliseen ja naisten yksityiseen tilaan säilyy teksteissä läpi koko tarkastellun 30 vuoden ajanjakson. Sukupuolittunut jako yhteiskunnalliseen ja yksityiseen ilmenee henkilökuvissa siten, että miehet esitetään toimimassa politiikassa vaivattomasti ja luonnollisesti, mutta naisten kuvataan ponnistelevan sen eteen, että he kykenisivät osallistumaan politiikkaan. Naispoliitikkojen henkilökuvissa toistuva kysymys on, millä edellytyksin tai millaisin rajoituksin naiset ovat voineet toimia politiikassa. Miehet edustavat poliitikon normia ja naiset poikkeusta normista. Poliitikkojen parisuhde- ja perhehaastatteluissa puolestaan käsitellään kysymystä sukupuolten välisestä työnjaosta perheessä. Kirjoituksissa toistuvat kysymykset siitä, millainen tulisi olla poliitikon ja hänen puolisonsa välinen työnjako, tulisiko miespoliitikon vaimon osallistua pyyteettömästi puolison uran tukemiseen tai millä tavoin naispoliitikon puolison tulisi suhtautua vaimonsa aikaa vievään poliittiseen uraan. Naispoliitikkojen haasteita Annan julkaisemat naispoliitikkojen henkilökuvat osoittavat sekä naisten poliittiseen osallistumiseen liittyviä ongelmia että joukon erilaisia ratkaisuja niihin. Naisten ruumiillisuus on näistä haasteista keskeisin. 1970-luvun Annassa ilmestyneissä naispoliitikkojen haastatteluissa käsiteltiin toistuvasti sitä, millä tavoin politiikassa työskentelevät naiset pukeutuvat, syövät ja lepäävät. 1980-luvulla Anna pyrki tekemään naisruumiista voimavaran osoittamalla, että naisten ”luonteva” taipumus hoivaamiseen teki heistä erityisen sopivia politiikan ”pehmeiden” asioiden puolestapuhujina, kuten rauhantyön ja sosiaalisektorin asioiden hoitajina. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa julkaistuissa teksteissä luotiin naisten poliittista yhteisöllisyyttä korostamalla heidän kokemaansa ruumiillisuuteen perustuvaa sortoa, esimerkiksi ulkonäköön liittyviä epäasiallisia huomautuksia. 2000-luvulla naispoliitikkojen henkilökuvissa vakuutettiin, että naisen ikääntyminen ei heikennä hänen kykyään tehdä politiikkaa. Samana aikakautena julkaistuissa nuorehkojen naispoliitikkojen henkilökuvissa ruumiillisuuteen otettiin toinen näkökulma. Niissä naisruumiin väitetty sopimattomuus poliittiseen työhön ratkaistiin korostamalla, että haastatellut naiset kontrolloivat ruumistaan täydellisesti. Toinen naispoliitikkojen poliittista osallistumista uhkaavana tai häiritsevänä esitetty seikka Annassa on ollut yksityiselämä. Lehden mukaan kodin, puolison ja lasten yhdistäminen menestyksekkääseen poliittiseen uraan on ollut erityisen vaikeaa. 1980-luvun loppuun saakka henkilökuviin rakennettiin asetelma, jossa naispoliitikkojen tuli valita työn tai perheen välillä. Vuosituhannen taitteessa Anna otti yksityiselämän ja julkisen elämän väliseen ristiriitaan uuden näkökulman: lehti alkoi esittää, että lapset ovat naispoliitikkojen työelämän voimavara. Kirjoitusten mukaan tehokkaat nuoret naispoliitikot kykenivät halutessaan olemaan sekä ”pullantuoksuisia” äitejä että menestyviä poliitikkoja. Samalla kirjoitukset kuitenkin epäsuorasti osoittivat, ettei yksityisen ja julkisen elämän ristiriita kadonnut naispoliitikkojen kuvauksista: se vain muutti muotoaan ja sai uuden ratkaisun. Miespoliitikkojen luontevana esitetty asiantuntemus Annassa julkaistut miespoliitikkojen haastattelut ovat läpi tutkitun ajanjakson uusintaneet mielikuvaa yhteiskunnallisesta tilasta miehille luontaisesti sopivana ympäristönä. Niissä puhutaan politiikasta ikään kuin se olisi ainoastaan miesten hallitsema elämänpiiri. Poliitikka näyttäytyy miesten välisen kamppailun ja veljeyden kenttänä. Henkilökuvissa miespoliitikot pyrkivät kukistamaan vastustajansa, mutta samalla menestys miesten maailmassa edellyttää muiden miesten hyväksyntää. Henkilökuvissa rakennetaan vahvasti käsitystä miespoliitikoista yhteiskunnallisina asiantuntijoina. Kirjoituksissa heille annetaan tilaa ja mahdollisuuden käsitellä ajankohtaisia poliittisia ongelmia, kuten esimerkiksi terveydenhuollon tilaa tai yleissivistyksen tasoa Suomessa. Ero Annan julkaisemiin naispoliitikkojen haastatteluihin on selvä. Niiden joukossa vuosina 1975–2005 ei ole sellaisia kirjoituksia, joissa naispoliitikolla olisi itsestäänselvästi asiantuntemusta tai arvovaltaa käsitellä koko kansakuntaa askarruttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Henkilökohtainen on poliittista Annan julkaisemat poliittikkojen henkilökuvat osoittavat, millä tavoin henkilökohtaisiksi mielletyt asiat ovat muuttuneet poliittisiksi. Kärjistäen voi sanoa, että 1970-luvun puolivälissä Suomessa oli vallalla mielikuva, jossa vastakkain asettuivat miesten politiikka ja naisten yksityiselämä. Kolmessakymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut. 1980-luvun alussa Anna argumentoi, että naisten kokemus arkielämästä ja lasten kasvattamisesta antoi heille sellaista asiantuntemusta, jota tulisi hyödyntää myös politiikassa. Annan mukaan miesten hallitseva asema politiikassa oli johtanut tilanteeseen, jossa huomattava osa kansasta ei saanut ääntään politiikassa kuuluviin. 2000-luvulle tultaessa on mahdollista nähdä, että politiikkaan on muodostunut naisille sopivana nähty toiminnan sektori, johon kuuluvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus-, ympäristö- ja kulttuuripolitiikka sekä kansainvälinen kehitysyhteistyö. Verrattuna 1970-luvun puolivälin tilanteeseen naiset osallistuvat luontevasti huomattavaan osaan suomalaista politiikkaa. Sukupuolittunut yhteiskunnallinen jakolinja ei kulje enää politiikan ja yksityiselämän välillä, vaan politiikan sisällä. Samalla käsitys politiikasta on muuttunut. Hyvinvointivaltion ja valtion sosiaalisektoriin liittyvien vastuiden laajentuminen on johtanut tilanteeseen, jossa naisille sopiviksi miellettyjen poliittisten osaamisalueiden määrä on kasvanut. On myös puhuttu politiikan intimisaatiosta, jolla tarkoitetaan, että valtioiden poliittisen toiminnan piiri on tullut yhä lähemmäs ihmisten henkilökohtaista elämää. Naisten aikaisempaa laajempi poliittinen osallistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman keskustelua aiheista, jotka koetaan hyvin henkilökohtaisiksi: ruumiin ja politiikan suhteesta, yksityiselämän ja julkisen elämän suhteesta tai arkielämän kokemusten suhteesta poliittiseen osallistumiseen. Näin henkilökohtainen ja poliittinen ovat olleet jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Annan henkilökuvat kertovat muutoksesta, jossa yksityiselämän tapahtumat ovat tulleet kiinteäksi osaksi politiikan julkisuutta. Yksityiselämän julkisuus on ollut poliitikoille sekä mahdollisuus että haaste. Yhtäältä yksityiselämän julkisuus on tarjonnut miespoliitikoille oivallisen keinon tuoda esille henkilökohtaisensa elämänsä myönteisiä puolia, esimerkiksi omistautumista perheelle. Naispoliitikoille yksityiselämän tuleminen julkiseksi on tarjonnut keinon haastaa ja kyseenalaistaa niitä arvoja, joiden mukaan nainen ei voi onnistuneesti yhdistää menestystä työ- ja perhe-elämässä. Samalla poliittisen julkisuuden muutos on merkinnyt sitä, että yksityiselämästä on tullut poliitikoille myös rasite. Julkisuudessa ei tehdä selkeää rajaa yksityisen ja julkisen elämän välillä, vaan henkilökohtaisen elämän valinnoista ja tapahtumista on tullut erottamaton osa poliitikkojen julkisuuskuvaa. Annan julkaisemien poliitikkojen henkilökuvien analyysi osoittaa, että poliitikot symboloivat yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Poliitikot eivät ole vain ihmisiä ansioineen ja puutteineen, vaan heidän saamansa julkisuuden kautta keskustellaan suuremmista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten naisten oikeudesta osallistua politiikkaa tai sukupuolten välisestä työnjaosta yhteiskunnassa. Annassa ilmestyneet poliitikkojen henkilökuvat ovat olleet osa prosessia, jossa suomalainen sukupuolittunut työnjako on neuvoteltu merkittävältä osaltaan uuteen muotoon. Naiset ovat saaneet vastuulleen olennaisen osan suomalaista politiikkaa samalla kun politiikan sisältö on myös muuttunut. Julkisuudessa näkyvien poliitikkojen henkilökohtaisen elämän valinnat asettuvat kontekstiinsa osana neuvotteluprosessia, jossa mietitään ja kyseenlaistetaan yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Tässäkin mielessä henkilökohtaisesta on tullut poliittista.