Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.

The outtermost or the fartheste parte of the Easterne Sea eastwardly, the which lyeth inclosed with in the coastes of East Finland, Rusland, & Lyffland, and wherein lye the Narve and Wyburgh the twoo furthermost places or marchante townes of the whole Easterne Navigation, with all the circumstances of the situation, the isles and Swedish rockes called Schares

Janamittakaavat: Englishe leagues 20 in a degree ; Spanische leagues 17 1/2 in a degree ; Dutche leagues 15 in a degree.

Taller Más allá del arte urbano en Zipaquirá

Programas, proyectos y red de portales

Taller Más allá del arte urbano en Zipaquirá

Programas, proyectos y red de portales

Taller Más allá del arte urbano en Zipaquirá

Programas, proyectos y red de portales

Taller Más allá del arte urbano en Zipaquirá

Programas, proyectos y red de portales

Taller Más allá del arte urbano en Zipaquirá

Programas, proyectos y red de portales

Cortical and autonomic modulation of attentional control /

Whereas the role of the anterior cingulate cortex (ACC) in cognitive control has received considerable attention, much less work has been done on the role of the ACC in autonomic regulation. Its connections through the vagus nerve to the sinoatrial node of the heart are thought to exert modulatory control over cardiovascular arousal. Therefore, ACC is not only responsible for the implementation of cognitive control, but also for the dynamic regulation of cardiovascular activity that characterizes healthy heart rate and adaptive behaviour. However, cognitive control and autonomic regulation are rarely examined together. Moreover, those studies that have examined the role of phasic vagal cardiac control in conjunction with cognitive performance have produced mixed results, finding relations for specific age groups and types of tasks but not consistently. So, while autonomic regulatory control appears to support effective cognitive performance under some conditions, it is not presently clear just what factors contribute to these relations. The goal of the present study was, therefore, to examine the relations between autonomic arousal, neural responsivity, and cognitive performance in the context of a task that required ACC support. Participants completed a primary inhibitory control task with a working memory load embedded. Pre-test cardiovascular measures were obtained, and ontask ERPs associated with response control (N2/P3) and error-related processes (ERN/Pe) were analyzed. Results indicated that response inhibition was unrelated to phasic vagal cardiac control, as indexed by respiratory sinus arrhythmia (RSA). However, higher resting RSA was associated with larger ERN ampUtude for the highest working memory load condition. This finding suggests that those individuals with greater autonomic regulatory control exhibited more robust ACC error-related responses on the most challenging task condition. On the other hand, exploratory analyses with rate pressure product (RPP), a measure of sympathetic arousal, indicated that higher pre-test RPP (i.e., more sympathetic influence) was associated with more errors on "catch" NoGo trials, i.e., NoGo trials that simultaneously followed other NoGo trials, and consequently, reqviired enhanced response control. Higher pre-test RPP was also associated with smaller amplitude ERNs for all three working memory loads and smaller ampUtude P3s for the low and medium working memory load conditions. Thus, higher pretest sympathetic arousal was associated with poorer performance on more demanding "catch" NoGo trials and less robust ACC-related electrocortical responses. The findings firom the present study highlight tiie interdependence of electrocortical and cardiovascular processes. While higher pre-test parasympathetic control seemed to relate to more robust ACC error-related responses, higher pre-test sympathetic arousal resulted in poorer inhibitory control performance and smaller ACC-generated electrocortical responses. Furthermore, these results provide a base from which to explore the relation between ACC and neuro/cardiac responses in older adults who may display greater variance due to the vulnerabihty of these systems to the normal aging process.

The impact of scheduling on the implementation of the new Ontario curriculum: teachers' perceptions /

This qualitative study explored secondary teachers' perceptions of scheduling in relation to pedagogy, curriculum, and observation of student learning. Its objective was to determine the best way to organize the scheduling for the delivery of Ontario's new 4-year curriculum. Six participants were chosen. Two were teaching in a semestered timetable, 1 in a traditional timetable, and 3 had experience in both schedules. Participants related a pressure cooker "lived experience" with weaker students in the semester system experiencing a particularly harsh environment. The inadequate amount of time for review in content-heavy courses, gap scheduling problems, catch-up difficulties for students missing classes, and the fast pace of semestering are identified as factors negatively impacting on these students. Government testing adds to the pressure by shifting teachers' time and attention in the classroom from deeper learning to a superficial coverage of material, from curriculum as lived to curriculum as text to be covered. Scheduling choice should be available in public education to accommodate the needs of all students. Curriculum guidelines need to be revamped to reflect the content that teachers believe is necessary for a successful course delivery. Applied level courses need to be developed for students who are not academically inferior but learn differently.

Forsaking all others: towards a new model of nationalism utilizing the case study of former Yugoslavia

Many people would like to believe that nationalism is a thing of the past, a dinosaur belonging to some bygone, uncivilized era. Such a belief is not borne out by recent history, however. Nationalism occupies the political forum with as much force as ever. Yet, in many ways, it remains a mystery to us. The purpose of this study is to explore individual motivations involved in the rise of nationalism, in addition to the role of structural factors. The linkage employed in this exploration is the psychosocial phenomenon of self-identity, including emotions and self-esteem. We demonstrate how individual, socially-constructed self-identity accounts for why some people embrace nationalism while others eschew it. The methodology employed was theoretical and historical analyses of secondary sources and indepth interviews with subjects who had some connection with former Yugoslavia, the country utilized to test the new model. Our analyses yielded the result that current conceptualizations of nationalism from an exclusively macro or micro perspective are unsatisfactory; we require a more comprehensive approach wherein the two perspectives are integrated. Such an integration necessitates a bridge: hence, our new model, which rests on the psychosocial premise, offers a more useful conceptual tool for the understanding of nationalism. We conclude that nationalism is first and foremost a matter relating to individual social self-identity which takes place within a particular context where oppositional forces emerge from structural factors and our membership in a particular group becomes paramount.