701 resultados para Vuorikoski, Marjo: Opettajan vaiettu valta


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Marjo Kuuselan esitys FinELibin aineistopäivässä 22.4.2013 Helsingissä.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Entisaikojen avoimet ranta-alueet ovat nykyisin harvinainen näky. Laiduntavat eläimet eivät enää pidä rantakasvillisuutta matalana, eikä kasvillisuutta niitetä karjan talvirehuksi. Tiheät rantaruovikot ovat vallanneet entiset laidunalueet ja yhä kauemmas pakenevaa rantaviivaa vastaan taistellaan ruoppauksin. Vapaa-ajanasutusalueita luonnehtivatkin paikoin viivasuoraan kaivetut veneväylät ja niiden väliset ruovikkoa ja koivua kasvavat läjitysmassasaarekkeet. Monet aikaisemmin hyvinkin tavalliset avoimien rantaniittyjen linnut ovat kadonneet, sillä korkeissa ruovikoissa pärjäävät enää vain muutamat ruovikkojen lintulajit. Suomalainen rantaluonto ja -maisema tarvitsevat laajamittaisia hoitotoimenpiteitä, jotta kehityssuunta voidaan kääntää. Vesistöihin tulevaa ravinnevalumaa tulee estää ja ravinteiden poiskeruuta – kuten rantaruovikoiden korjuuta – puolestaan edistää. Umpeutuneita ranta-alueita olisi hyvä kunnostaa joko niittämällä tai laiduntamalla takaisin rantaniityiksi. Ranta-alueiden ruoppauksessa tulee olla yhteiset pelisäännöt, jotta rantamaisema pysyy kaikille avoimena ja kauniina. Tässä julkaisussa käsitellään monipuolisesti ranta-alueiden hoitoa sekä annetaan käytännön vinkkejä sopivan hoitomenetelmän valintaan. Suomalaisista rantamaisemista kannattaa pitää huolta – yhdessä.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Arabikevään levitessä Syyriaan vuonna 2011 ajateltiin, että samoin kuin Tunisiassa ja Egyptissä, valta vaihtuisi Syyriassakin kohtuullisen rauhanomaisella tavalla. Niin ei tapahtunut, koska Syyrian geostrateginen asema ja liittolaisuussuhteet poikkeavat em. maihin verrattuna. Syyria kuuluu Iranin johtamaan shiia-akseliin. Osittain Iranin avulla al-Assad onkin voinut jatkaa yli kaksi vuotta presidenttinä sisällissodasta huolimatta. Nykyistä hallintoa tukevat myös Kiina ja Venäjä, kun taas valtaosa muista ulkovalloista tukee oppositiota.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Venäläiset ovat eurooppalainen sivistyskansa, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla maailman kohtaloihin. Kommunismin kukistuttua ja Neuvostoliiton hajottua venäläiset joutuivat hämmennyksen tilaan. Kansakunnan uusi nousu alkoi maantieteellisestä, sivistykselliseltä ja historialliselta pohjalta. Länsimaille oli yllätys, ettei Venäjä seurannut läntisiä demokraattisia esikuvia, vaan lähti luomaan uutta yhteiskuntaa omaa tietään kulkien. Valtion johtoon astuivat turvallisuusmiehet, jotka määrittelivät Venäjän kehitysstrategiat ja poliittiset tavoitteet. Heidän mukaansa Venäjän federaatio on imperiumi, eikä se alistu muiden johdettavaksi. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmaa. Venäjän pyrkimyksenä on kohota yhdeksi tärkeäksi maailmanpolitiikan keskukseksi ja haastaa muiden vaikuttajien kuten EU:n, Kiinan, Japanin ja Intian kanssa Yhdysvaltojen johtoasema. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteiskunnan voimavarojen keskittämistä. Vuodesta 1996 lähtien poliittinen valta on keskitetty tiukasti presidentille ja hänen johtamalleen hallintokoneistolle. Vladimir Putinin johdolla yhteiskunta vakautettiin autoritaariseen tyyliin. Vuosina 2008–2012 muodollisena, joskin vaaleilla valittuna, presidenttinä oli Putinin luottomies Dmitri Medvedev. Tuolloin todellisena Venäjän johtajana toimi pääministeri Putin. Medvedevin nelivuotiskauden päätyttyä Putin jatkaa valtion johdossa presidenttinä. Taloudelliset edellytykset harjoitetulle politiikalle ovat Venäjällä itsellään. Maa on maailman ainoa suurvalta, joka on riippumaton ulkomaisista energia- ja raaka-ainelähteistä, ja vuodesta 2002 vuoden 2008 lopulle jatkunut energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on tukenut Venäjän talouskehitystä. Lisääntyneillä tuloilla on voitu monipuolisesti kehittää yhteiskuntaa, ja väestön enemmistö on tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan. Venäjä selvisi nopeasti vuonna 2009 maailmaa kuristaneesta taloudellisesta kriisistä ja pääsi jälleen kasvu-uralla. Suurena ongelmana on vientiteollisuuden yksipuolinen painottuminen energia- ja raaka-ainesektoreille, jolloin talous on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Suurten valtion omistamien yhtiöiden hallitsema elinkeinoelämä ei myöskään ole omiaan edistämään yrittäjyyttä, joka on kaiken innovatiivisuuden perusedellytys. Valtiojohtoinen autoritaarisuus ei ole tyydyttänyt kaikkia, mutta vanhaan venäläiseen tyyliin protestit on tukahdutettu, ja ulkomaisille arvostelijoille venäläiset ovat kertoneet kehittävänsä venäläistä, ”ohjattua” demokratiaa. Imperiumille erittäin tärkeän instrumentin muodostavat vahvat asevoimat, ja valtiojohtoinen autoritaarinen talouselämä antaa mahdollisuudet niiden kehittämiselle. Asevoimien kehityksen esteenä ei ole niinkään talous, vaan teknologinen ja innovatiivinen jälkeenjääneisyys. Vuonna 2003 käynnistetty asevoimien reformi on lähtenyt liikkeelle ja sen tuloksia oli havaittavissa elokuussa 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa, joka päättyi Venäjän aseille voitokkaasti. Tuolloin kuitenkin todettiin asevoimien tekninen ja taktinen jälkeenjääneisyys, mikä johti asevoimien ja niitä tukevan teollisuuden uudistamiseen tähtäävien uudelleenjärjestelyiden kiirehtimiseen ja kehittämiseen.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksessa käsitellään turkulaisten isien käsityksiä peruskoulusta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, kuten kouluvalinnasta ja koulumarkkinoista. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään isien mielipiteitä ja ajatuksia suomalaisesta peruskoulusta ja kouluvalinnasta, kouluvalinnan merkityksestä ja lähikouluperiaatteesta sekä nykypäivänä vahvasti esillä olevista koulumarkkinoista. Tutkimuksen aineisto perustuu 11 isän haastatteluun. Teemahaastattelut tehtiin hanketta varten luodun haastattelurungon mukaisesti. Isät näkevät yleissivistyksen ja perustietojen ja taitojen hankkimisen koulutuksen tärkeimpinä tehtävinä. Perusopetuksen tasapuolisuutta pidetään tärkeänä,mutta oppilaiden tasapäistämistä ei. Yksikään isistä ei pidä peruskoulutusta nykyisellään liian vaativana, mikä osaltaan selittyy isien omien lasten hyvällä koulumenestyksellä. Haastatellut isät kannattavat sitä, että lahjakkaammat lapset saavat koulussa lisätehtäviä ja haasteita. Eritasoisten oppijoiden ei tulisi olla eri luokissa, vaan opettajan ammattitaitoon kuuluu osata huomioida kaikki oppilaat ja tukea heitä heidän tarvitsemallaan tavalla. Haastateltavien lapsista yhteensä yhdeksän lasta yhdestätoista haki yläkouluun painotetulle luokalle. Syitä lähikoulun valinnalle olivat muun muassa alakoulussa aloitetun painotetun opetuksen jatkuminen omassa lähikoulussa, koulun hyvä maine ja se, että vanhempi sisarus tai sisarukset kävivät samaa koulua. Turkulaisten koulujen painotettu opetus sai myös kritiikkiä. Painotetun opetuksen tarjontaa pidettiin yksipuolisena liikuntaan lukuun ottamatta. Myös painotetun aineen vähäisyyttä opetussuunnitelmassa kritisoitiin. Osa isistä kannattaa huippukouluja, mutta ei pidä niitä tarpeelliseksi vielä peruskoulutasolla. Vapaammat koulumarkkinat nähdään väylänä avoimempaan koulutusjärjestelmään. Isät eivät nähneet tällaisesta tilanteesta syntyvän niinkään kilpailua, vaan perheillä olisi tällöin enemmän mahdollisuuksia valita lapselle koulu heidän omien lähtökohtiensa kautta. Pääsääntöisesti maahanmuuttajaoppilaiden integroitumista normaaliin perusopetukseen pidettiin hyvänä. Lasten sukupuoli nousi myös haastatteluissa esille erityisesti maininnoilla poikien murrosiän haasteellisuudesta ja sen ajoittumisesta kouluvalinnan kanssa samaan aikaan. Opettajien tärkeä rooli nousi tämänkin aiheen kohdalla vahvasti esiin.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän päivän työelämä on hektistä ja muutoksia tapahtuu koko ajan. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia kykyjä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Pystyäkseen vastaamaan vaatimuksiin ja innostuakseen työstään työntekijä tarvitsee hyvän työmotivaation. Tämän tutkimuksen pääongelma on ”Mistä työntekijöiden työmotivaatio koostuu ja miten sitä voidaan edistää ikäjohtamisen ja alaistaitojen avulla case-organisaatiossa?” Ongelmaan pyritään löytämään vastaus selvittämällä mitä ikäjohtaminen on, miten se esiintyy kohdeorganisaatiossa ja miten alaistaitoja käyttämällä voidaan vaikuttaa esimies-alaissuhteeseen ja sen myötä ikäjohtamiseen. Lisäksi työssä esitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden päätökseen siirtyä eläkkeelle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Porterin & Milesin työmotivaatioteoriaan pohjautuvaa teemahaastattelua. Teoria auttaa hahmottamaan työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja ymmärtämään niiden vaikutuksia kokonaisuuteen. Erillisenä aihealueena motivaatioteorian ulkopuolelta käsiteltiin haastateltavien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluja tehtiin kymmenen, viisi vanhainkodin ja viisi kotihoidon työntekijöille. Haastattelujen mukaan ikääntyneiden vanhuspalvelutyöntekijöiden työmotivaatio oli hyvällä tasolla. He olivat hyvin sitoutuneita työhönsä ja työ oli heille tärkeä elämänsisältö. Eniten työntekijöitä motivoi asiakkaat ja heiltä saatu palaute, työpaikan ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus. Näistä asiakkaiden kanssa työskentely mainittiin tärkeimpänä tekijänä, jonka takia haastateltavat jaksoivat työtä tehdä. Parannettavaa löydettiin esimiehen ja alaisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä tiedonkulusta. Organisaatiossa käytettiin joitakin ikäjohtamisen työkaluja, kuten ikäohjelmaa, mutta haastateltavien mielestä ikätietoisuutta voisi hyödyntää vielä paremmin esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisessa. Alaistaitojen käyttö oli ikääntyneillä työntekijöillä monipuolista, mutta esimies-alaissuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Työntekijät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työhönsä, vaikka toimintakyvyn säilyminen huolestutti lähes kaikkia työntekijöitä. Toimintakyky olikin tärkein eläkepäätökseen vaikuttava tekijä vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että on tärkeää pyrkiä tukemaan henkilöstön työmotivaatiota vahvistamalla siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ja vähentämällä kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että työmotivaatioon positiivisesti vaikuttamalla voidaan mahdollistaa työntekijöiden tuloksellinen toiminta ja mielenkiinnon säilyminen työtä kohtaan. Näillä tekijöillä puolestaan näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työntekijän päätökseen jatkaa työssään normaalia eläkeikää pidempään.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän tutkielman aiheena on lukion pitkän matematiikan syventävän kurssin laatiminen. Kurssi muodostuu algebrallisista käsitteistä lähtien joukko-opista. Tarkoituksena on tarkastella algebraan liittyviä määritelmiä ja tehtäviä erikoisesti matemaattisen kielentämisen näkökulmasta. Ryhmäteorian opiskelu on pitkän matematiikan lukio-opiskelijalle uusi ja abstrakti asia, joten teoriaa lähestytään kevyesti mahdollisia jatko-opintoja matematiikan parissa silmällä pitäen. Tutkielman alussa tarkastellaan matemaattisen kielentämisen taustaa ja sen vaikutusta opiskelijan ja opettajan näkökulmasta. Tällöin matemaattisen kielentämisen käsite tulee lukijalle tutuksi ennen varsinaista teorian käsittelyä. Erikoisesti harjoitustehtävissä matemaattinen kielentäminen konkretisoituu. Uutta asiaa opiskeltaessa on tärkeää käyttää erilaisia havainnollistuskeinoja.Tässä tutkielmassa kuvat ja matemaattista kielentämistä sisältävät harjoitustehtävät auttavat lisäämään ymmärrystä. Myös soveltavat laskuesimerkit tavallisesta arkielämästä motivoivat opiskelijaa. Tutkielman loppuun on koottu kaikkia lukuja käsittävä loppukoe ja sen ratkaisut. Tämä mallikoe on opettajalle suuntaa antava. Myös kaikki harjoitustehtävät ja esimerkit ovat helposti muokattavissa. Perustehtävien lisäksi jokaisen luvun lopussa on soveltavia ja haastaviakin tehtäviä.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Ukrainan on itsenäistymisestään vuodesta 1991 lähtien ollut vaikea rakentaa pitkäjänteistä ulkopolitiikkaa. Maan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on suuntautunut voimakkaammin milloin itään milloin länteen. Presidentti Janukovytšin aikana vuodesta 2010 lähtien Ukraina on menettänyt otettaan demokratiasta kohti autoritarismia. Janukovytš on keskittynyt lisäämään presidenttikautenaan omaa valtaansa Ukrainassa. Ulkopolitiikka Venäjää sekä Euroopan unionia kohtaan on ollut lähinnä ristiriitaista. Tavoitteena on ollut hyötyä molemmista osapuolista niin, ettei oma valta-asema kotimaassa kärsisi. Euroopan unioni on yrittänyt naapuruuspolitiikallaan levittää Ukrainaan oikeusvaltion periaatetta ja demokratiaa tavoitteena vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. EU:n vaikutusvalta ei ole ollut riittävä Ukrainan integroimiseen ja se on epäonnistunut tavoitteissaan. Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteet osana maan suurvaltasuvereniteetin puolustamista ohjaavat Venäjän toimintaa Ukrainaa kohtaan. Venäjän näkemys sille etuoikeutetuista intressipiireistä, omien kansalaisten suojelemisesta myös maan rajojen ulkopuolella sekä moninapaisen maailmanjärjestyksen luomisesta ovat periaatteet, jotka Venäjän mukaan oikeuttavat sen vaikuttamaan myös Ukrainan sisäisiin asioihin. Ukraina on kuitenkin pyrkinyt saavuttamaan vapauden ulkopoliittisissa valinnoissaan ja kyennyt käyttämään itsemääräämisoikeuttaan omien etujensa ajamiseen, mitä Venäjän on ollut vaikea hyväksyä. Tutkimuksessa tarkastellaan Ukrainan voimavaroja, Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittisia dokumentteja ja toiminnan painotuksia sekä Ukrainan ulkopolitiikkaan vaikuttavien keskeisimpien tekijöiden eli EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen tavoitteita Ukrainaa kohtaan. Tutkimuksessa huomioidaan myös Naton vaikutus. Tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan poliittisen realismin ja osittain klassisen geopolitiikan kansainvälisten suhteiden teorian näkökulmasta. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistona käytetään Ukrainan turvallisuuspoliittisia virallisdokumentteja, valtionjohdon puheita, Ukrainaa koskettavaa tutkimuskirjallisuutta ja lehdistöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Ukrainan turvallisuusorientaation tulevaisuutta. Ukrainan turvallisuusorientaatiossa korostuu Ukrainan pyrkimys olla itsenäinen, muista riippumaton valtio ja oman turvallisuuden takaaja. Valtionjohdon sisäpolitiikan intressit painottuvat Ukrainan ulkopolitiikassa. Yhteistyön syventäminen EU:n ja yhteistyö Venäjän kanssa ovat tärkeitä, kunhan se ei ole eliitin etujen vastaista.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Varusmiesten fyysisen kunnon on osoitettu heikentyneen viimeisten vuosikymmenten aikana selkeästi. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja liikuntamotivaation synnyttäminen varusmiespalveluksessa ovat tulevaisuudessa haaste Puolustusvoimille. Liikuntakoulutuksen tavoitteena on tuottaa fyysisesti toimintakykyistä reserviä ja synnyttää varusmiehissä pysyvä liikuntakipinä. Liikuntamotivaation synnyttämisessä positiivisella hyvinvointia tukevalla motivaatioilmastolla on keskeinen merkitys. Tämän luonteeltaan kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 91.kadettikurssin sotatieteiden maisterien suunnistuksen opetustaitoja motivaatioilmaston näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen pääongelmana oli: Minkälaiset ovat 91. kadettikurssin sotatieteiden maisterien suunnistuksen opetustaidot motivaatioilmaston näkökulmasta? Tutkijan hypoteesi tutkimusongelmaan oli, että kadettien opetustaidot ovat vajaita ja tästä syystä koulutuksiin syntyy usein kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehille järjestetyistä suunnistuksen opetusharjoituksista. Tutkimushenkilöinä oli viisi vapaaehtoista 91. kadettikurssin kadettia, joista kukin järjesti kaksi opetusharjoitusta. Havainnointiaineiston määräksi muodostui kymmenen harjoitusta (n=10). Tulokset osoittivat, että kadettien suunnistuksen opetuksessa muodostuu hyvin tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto. Monet opetuksessa esiintyvät elementit tukevat tehtäväsuuntautuneisuutta. Kadettien suunnistuksen opetustaidot ovat hyvällä tasolla ja mahdollistavat koulutuksessa monipuolisten ja vaihtelevien tehtävien tarjoamisen. Opettajan rooli kadeteilla oli suunnistuskoulutuksessa hyvin hallitseva. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kadettien koulutusta liikuntakouluttajina voidaan kehittää lisäämällä opetussuunnitelmiin ratamestarikoulutus ja motivaatioilmaston muokkaamista käsittelevä opintojakso.