Women, Drug use and Imprisonment. Intersectional Approach

Research on women prisoners and drug use is scarce in our context and needs theoretical tools to understand their life paths. In this article, I introduce an intersectional perspective on the experiences of women in prison, with particular focus on drug use. To illustrate this, I draw on the life story of one of the women interviewed in prison, in order to explore the axes of inequality in the lives of women in prison. These are usually presented as accumulated and articulated in complex and diverse ways. The theoretical tool of intersectionality allows us to gain an understanding of the phenomenon of women prisoners who have used drugs. This includes both the structural constraints in which they were embedded and the decisions they made, considering the circumstances of disadvantage in which they were immersed. This is a perspective which has already been intuitively present since the dawn of feminist criminology in the English-speaking world and can now be developed further due to new contributions in this field of gender studies.

From "ecological tourism" to "ecotourism": lexical analysis of an emerging tourism

From ecological tourism to ecotourism: lexical analysis of an emerging tourism. This article deals with the lexicon created in connection with a recent form of tourism: the ecological tourism or ecotourism. The rise of this type of tourism encourages the creation of new concepts and products that are named with new words and expressions with different procedures of formation. From the name itself ecotourism, then expressed as the acronym ecotourism, we analyze the formation of other related words, as well as their formal variation and use. For this, we have worked with a specific corpus of electronic tourist texts and different digital sources and databases.

Visual functioning and health-related quality of life in diabetic patients about to undergo anti-vascular endothelial growth factor treatment for sight-threatening macular edema

Purpose To examine patient-reported outcome (PRO) in a selected group of Swedish patients about to receive anti-vascular endothelial growth factor (VEGF) treatment for diabetic macular edema (DME). Material and methods In this cross-sectional study, 59 patients with diabetes mellitus, who regularly visited the outpatient eye-clinics, were included. Sociodemographic and clinical data were collected and the patients completed PRO measures before starting anti-VEGF treatment. PRO measures assessed eye-specific outcomes (NEI-VFQ-25) and generic health-related quality of life (SF-36). Results The participants consisted of 30 men and 29 women (mean age, 68.5 years); 54 (92 %) patients had type 2 diabetes; Five (9%) patients had moderate or severe visual impairment; 28 (47 %) were classified as having mild visual impairment. Some of the patients reported overall problems in their daily lives, such as with social relationships, as well as problems with impaired sight as a result of reduced distance vision. Conclusions Further studies are needed to investigate PRO factors related to low perceived general health in this patient population. It is important to increase our understanding of such underlying mechanisms to promote improvements in the quality of patient care.

Patient-reported outcomes and visual acuity after 12 months of anti-VEGF-treatment for sight-threatening diabetic macular edema in a real world setting

Aims To examine objective visual acuity measured with ETDRS, retinal thickness (OCT), patient reported outcome and describe levels of glycated hemoglobin and its association with the effects on visual acuity in patients treated with anti-VEGF for visual impairment due to diabetic macular edema (DME) during 12 months in a real world setting. Methods In this cross-sectional study, 58 patients (29 females and 29 males; mean age, 68 years) with type 1 and type 2 diabetes diagnosed with DME were included. Medical data and two questionnaires were collected; an eye-specific (NEI VFQ-25) and a generic health-related quality of life questionnaire (SF-36) were used. Results The total patient group had significantly improved visual acuity and reduced retinal thickness at 4 months and remains at 12 months follow up. Thirty patients had significantly improved visual acuity, and 27 patients had no improved visual acuity at 12 months. The patients with improved visual acuity had significantly improved scores for NEI VFQ-25 subscales including general health, general vision, near activities, distance activities, and composite score, but no significant changes in scores were found in the group without improvements in visual acuity. Conclusions Our study revealed that anti-VEGF treatment improved visual acuity and central retinal thickness as well as patient-reported outcome in real world 12 months after treatment start.

Arbetstidsförkortning och pykisk hälsa : En kvalitativ studie om implementering av kortare arbetsdag

Det rapporteras flitigt i media om att sjukskrivningar pga. av utbrändhet fortsätter att öka under 2000-talet, att människor i Sverige har svårt att få ihop sin tillvaro på ett långsiktigt hållbart sätt. Målet med denna uppsats är att genom en fallstudie undersöka om en reduktion av arbetstiden påverkat arbetstagarens psykiska hälsa positivt. Studien bygger på en enkätundersökning och två uppföljande djupintervjuer riktade mot ett enda företag. Efter att ha sammanställt materialet har uppsatsens författare kunnat dra vissa slutsatser om kopplingen mellan arbetstidsförkortning och förbättrat psykiskt mående.   Resultatet visade att alla respondenter i studien upplevt en betydande positiv förbättring av sin psykiska hälsa och sitt välbefinnande.

Problem solving competency and the mathematical kangaroo

The goal of the study was to investigate differences in how two groups of students activated mathematical competencies in the mathematical kangaroo (MK). The two groups, group 1 and 2, were identified from a sample of 264 students (grade 7, age 13) through high achievement (top 20 %) in only one of the tests: the MK or a curriculum bounded test (CT). Analysis of mathematical competencies showed that the high achievers in the MK, activated the problem solving competency to a greater extent than the high achievers in the CT, when doing the MK. The results indicate the importance of using non-traditional tests in the assessment process of students to be able to find students that might possess good mathematical competencies although they do not show it on curriculum bounded tests.

Mathematically Able but Yet Underachieving in School Mathematics

Teacher observation has shown that some pupils achieve very high on the Kangaroo Competition test (KC) but very low on the Swedish National test in Mathematics (SNM). This study will investigate the number of pupils who have high achievement scores on the KC (top 10%) but low achievement scores on the SNM (bottom 50%). Individual results on the SNM given in grade 6 (age 12) will be compared to results on the KC given in grade 7; concerning approximately 700 individuals. Results will give an example of the quantity of mathematically able pupils who underachieve in School Mathematics in Sweden. Data interpretation will connect this study to international research concerning mathematical abilities and mathematical achievement among mathematically able pupils.

Barns och föräldrars upplevelser av barnsjuksköterskans bemötande inom barnonkologisk omvårdnad : 12 månader efter diagnostillfälle

Varje år drabbas 250-300 barn under 15 år av cancer i Sverige. Tidigare ansågs barncancer nästintill obotligt, men dagens framsteg inom medicin har gjort att allt fler barn överlever sin cancer och perspektivet inom hälso- och sjukvård har därmed ändrats radikalt. När barn drabbas av cancer påverkas hela familjen. I denna kaotiska situation är ett bra bemötande av största vikt. För att kunna ge ett bra bemötande och god omvårdnad till barnet och familjen krävs att barnsjuksköterskan har kompetens och kommunikativ förmåga. Även ett bra samarbete mellan barnsjuksköterskan och familjen är av stor vikt. Syftet med studien var att beskriva barns, två till fem år, och deras föräldrars upplevelser av barnsjuksköterskans bemötande inom barnonkologisk omvårdnad, 12 månader efter diagnostillfället. Studien är en kvalitativ studie med deduktiv ansats, där intervjuerna analyserats med innehållsanalys utifrån Swansons omvårdnadsteori. 12 barn i åldern två till fem år ingick i studien, och föräldrarna medverkade som komplement till barnens deltagande. Resultatet visar att barnsjuksköterskans bemötande har stor betydelse för barns och föräldrars upplevelser och välbefinnande i omvårdnaden. Viktigast för ett bra bemötande var delaktighet, tillgänglighet och kontinuitet, information samt att ha ett barnperspektiv. För att skapa bästa förutsättningarna för ett bra bemötande krävs att barnsjuksköterskan gör barnet och familjen delaktiga i vården, ser barnet som en individ och har kompetens och kunskap. Mer forskning behövs kring hur barn och familjer upplever barnsjuksköterskans bemötande och hur det påverkar deras upplevelser av vården, inte bara inom barnonkologisk omvårdnad utan även generellt inom pediatrisk omvårdnad.

Takaisin luontoon: Jevgeni Zamjatinin romaanin Me ja Lois Lowryn romaanin The Giver vertaileva analyysi ekokriittisestä näkökulmasta.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisina luonto ja luonnollisuus esiintyvät Jevgeni Zamjatinin klassikkodystopiassa Me (1921) ja Lois Lowryn nuorille aikuisille suunnatussa dystopiassa The Giver (1993). Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille luonnon ja luonnollisuuden kirjalliset representaatiot teosten ekokriittisen luennan kautta. Kirjallisuuden ekokriittinen tarkastelu auttaa hahmottamaan ihmisten luontosuhdetta ja luontoon liittyviä asenteita. Tämä puolestaan auttaa ymmärtämään ihmisten luontoon liittyvää toimintaa ja ajalleen tyypillisiä kiistakysymyksiä. Me ja The Giver -dystopiaromaanit sopivat luontoteeman tarkasteluun, koska teokset edustavat oman aikansa käsityksiä luonnosta ja tuovat niitä esille eri tavalla. Dystopiakirjallisuuden nähdään ammentavan aiheita todellisuudesta ja kuvailevan tulevaisuutta, jota tulisi kaikin tavoin välttää. Dystopian keinoin lukijat halutaan tavallisesti saada tietoisiksi vallitsevista ongelmista ja herättää heidät toimimaan. NA-dystopialle ominainen toivon kipinä haastaa klassiselle dystopialle ominaisen toivon puuttumisen. Näiden toisistaan poikkeavien dystopialajien voidaankin nähdä pyrkivän aktivoimaan lukijat poliittiseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen ajatteluun eri keinoin. Analyysissa on käytetty vertailevaa kirjallisuudentutkimusta ja tarkasteltu molempien teosten luontokuvauksia, elottoman ja elollisen luonnon esiintymistä sekä luonnon asemaa totalitaristisessa dystopiayhteiskunnassa. Lisäksi, haastaen ongelmallinen kahtiajako luonnon ja kulttuurin välillä, ihmisyyttä käsitellään osana luontoa, jolloin tarkastelun kohteena on ollut myös ihmisen luonnollisina pidettyjen piirteiden näyttäytyminen, ihmisen eläimellistäminen sekä ihmisen primitiivisyyden ilmentymät analysoitavissa teoksissa. Tutkimus osoitti, että luonto esiintyy molemmissa teoksissa melko samanlaisena: kukistettuna yhteiskunnan sisällä ja kukoistavana sen ulkopuolella. Zamjatinin romaanissa steriili, lasista rakennettu Ainoa Valtio pyrkii sulkemaan luonnon kokonaan valtion ulkopuolelle. The Giverissä luonto näyttäytyy yhteiskunnan sisällä puutarhamaisena, keinotekoisena ja hallittuna, mutta pääosin yhteiskunnasta eristettynä. Molemmissa romaaneissa totalitaristiset valtiot ohjaavat luonnonvoimat uomiinsa ja eristävät ihmiset niin fyysisesti kuin symbolisestikin luonnosta tarkoituksenaan luoda ja ylläpitää täydellinen yhteiskunta. Ihmisluonnolle ominaiset luonnollisina pidetyt piirteet eliminoidaan konfliktien välttämiseksi, jolloin valtio mahdollistaa oman mahtinsa ja yhteiskuntansa jatkuvuuden. Utopiayhteiskunnalle ominainen staattisuus ja ajattomuus sotii luonnolle ominaisen muutoksen ja dynaamisuuden kanssa, jolloin luonnolla ei ole paikkaa ”täydellisessä” utopiayhteiskunnassa.

Autoevaluación mediante la reflexión en la práctica educativa y el pensamiento crítico

El propósito de este estudio consiste en potenciar el proceso de autoevaluación del alumnado mediante la aplicación de la reflexión en la práctica educativa y el pensamiento crítico. Asimismo, con este fin, se diseñó e implementó un documento específico para la autoevaluación. El documento elaborado constaba de tres grandes bloques con subapartados específicos para cada uno de ellos. El primer bloque destinado a la reflexión sobre el proceso de enseñanza- aprendizaje, el segundo relacionado con las fortalezas y debilidades y un tercero vinculado con el pensamiento crítico del proceso de autoevaluación. Los participantes del estudio fueron los alumnos de tercero y cuarto cuso del grado de enfermería y los alumnos del máster de investigación en Ciencias de la enfermería. Los principales resultados obtenidos son: la principal dificultad en el aprendizaje la relacionan con los contenidos teóricos de la asignatura en determinados temas, así mismo generalmente suele coincidir los conocimientos más significativos con aquellos que más grado de dificultad le atribuyen. El 95% de los alumnos puntúan su rendimiento académico con la nota más elevada paradójicamente coinciden en afirmar que no le han dedicado suficiente tiempo debido al exceso de actividades por parte de los profesores.

La réactualisation du testament littéraire et du tombeau poétique dans Testament et Drama Queens de Vickie Gendreau

Le présent mémoire porte sur la réécriture par Vickie Gendreau, auteure québécoise contemporaine, de deux genres funèbres, le testament littéraire et le tombeau poétique. Dans ses deux récits, Testament et Drama Queens, Gendreau met en scène des narratrices qui s'apprêtent à mourir des suites d'une tumeur au cerveau, ce qui soulève plusieurs questions : de quelle manière tisse-t-elle des rapports intertextuels avec les genres évoqués plus haut ? Comment l'appropriation des genres funèbres permet-elle de vaincre l'angoisse associée à la mort proclamée par les médecins ? Comment penser l'écriture du corps et la fictionalisation de soi à l'aune de deux genres datant de l'époque médiévale ou de la Renaissance ? Dans le premier chapitre, nous nous attardons à la construction par Gendreau du testament littéraire dans sa forme médiévale dans Testament et à la reprise dans Drama Queens d'enjeux testamentaires ; l'héritage, la filiation et la transmission. La réécriture permet l'incorporation dans le récit de l'autodérision et de la mise en scène du devenir-cadavre. Dans le second chapitre, nous explorons le tombeau poétique, tant celui de la Renaissance que celui des poètes modernes. Ce faisant, nous abordons les discours de commémoration du défunt et surtout l'appropriation de la commémoration par les deux narratrices, et ultimement par Vickie Gendreau.

La réactualisation du testament littéraire et du tombeau poétique dans Testament et Drama Queens de Vickie Gendreau

Le présent mémoire porte sur la réécriture par Vickie Gendreau, auteure québécoise contemporaine, de deux genres funèbres, le testament littéraire et le tombeau poétique. Dans ses deux récits, Testament et Drama Queens, Gendreau met en scène des narratrices qui s'apprêtent à mourir des suites d'une tumeur au cerveau, ce qui soulève plusieurs questions : de quelle manière tisse-t-elle des rapports intertextuels avec les genres évoqués plus haut ? Comment l'appropriation des genres funèbres permet-elle de vaincre l'angoisse associée à la mort proclamée par les médecins ? Comment penser l'écriture du corps et la fictionalisation de soi à l'aune de deux genres datant de l'époque médiévale ou de la Renaissance ? Dans le premier chapitre, nous nous attardons à la construction par Gendreau du testament littéraire dans sa forme médiévale dans Testament et à la reprise dans Drama Queens d'enjeux testamentaires ; l'héritage, la filiation et la transmission. La réécriture permet l'incorporation dans le récit de l'autodérision et de la mise en scène du devenir-cadavre. Dans le second chapitre, nous explorons le tombeau poétique, tant celui de la Renaissance que celui des poètes modernes. Ce faisant, nous abordons les discours de commémoration du défunt et surtout l'appropriation de la commémoration par les deux narratrices, et ultimement par Vickie Gendreau.

Efectos de una intervención educativa en la promoción de la actividad física, otros comportamientos saludables y los conocimientos para la prevención del cáncer de pulmón en jóvenes del colegio La Merced en Bogotá D.C., Colombia

Introducción: El cáncer de pulmón es el tipo de cáncer más mortal a nivel mundial, al cual se atribuyen una de cada cinco muertes anualmente. El objetivo de este estudio fue determinar los efectos de una intervención educativa en la promoción de la actividad física, otros comportamientos saludables y los conocimientos para la prevención del cáncer de pulmón en jóvenes estudiantes de una institución educativa pública en Bogotá, Colombia. Métodos: Estudio experimental no controlado en 243 estudiantes de sexo femenino (Edad 14±1,5 años). La intervención educativa se desarrolló en tres momentos: una sesión educativa con una duración de 60 minutos acorde a la Guía para la Comunicación Educativa en el Marco del Control del Cáncer, en Colombia. Segundo, se enviaron tres correos electrónicos con información acerca del cáncer pulmonar; finalmente se desarrollaron actividades grupales. Para la toma de datos se utilizaron el cuestionario Cáncer Awareness Measure (CAM) y el Sistema de Vigilancia de Factores de Riesgo del Comportamiento (BRFSS). La evaluación se realizó en un período de seguimiento a 1, 3 y 6 meses post-intervención. Resultados: La intervención educativa incrementó significativamente los conocimientos de las jóvenes sobre los signos de alarma del cáncer pulmonar y los principales factores de riesgo modificables, tales como el consumo de cigarrillo, la exposición al humo del mismo y el sedentarismo, al sexto mes post-intervención. Las mejoras en el cambio comportamental no lograron significancia estadística. Conclusiones: Una intervención educativa mejora los conocimientos acerca de la detección temprana y la prevención del cáncer de pulmón, así como los comportamientos saludables en jóvenes estudiantes en Bogotá, Colombia. Se requiere de estudios controlados aleatorizados.

Impact of gentrification processes in rural landscapes: a methodology for landscape assessment towards sustainable rural development

With an increasing demand for rural resources and land, new challenges are approaching affecting and restructuring the European countryside. While creating opportunities for rural living, it has also opened a discussion on rural gentrification risks. The concept of rural gentrification encircles the influx of new residents leading to an economic upgrade of an area making it unaffordable for local inhabitants to stay in. Rural gentrification occurs in areas perceived as attractive. Paradoxically, in-migrants re-shape their surrounding landscape. Rural gentrification may not only cause displacement of people but also landscape values. Thus, this research aims to understand the twofold role of landscape in rural gentrification theory: as a possible driver to attract residents and as a product shaped by its residents. To understand the potential gentrifiers’ decision process, this research has provided a collection of drivers behind in-migration. Moreover, essential indicators of rural gentrification have been collected from previous studies. Yet, the available indicators do not contain measures to understand related landscape changes. To fill this gap, after analysing established landscape assessment methodologies, evaluating the relevance for assessing gentrification, a new Landscape Assessment approach is proposed. This method introduces a novel approach to capture landscape change caused by gentrification through a historical depth. The measures to study gentrification was applied on Gotland, Sweden. The study showed a population stagnating while the number of properties increased, and housing prices raised. These factors are not indicating positive growth but risks of gentrification. Then, the research applied the proposed Landscape Assessment method for areas exposed to gentrification. Results suggest that landscape change takes place on a local scale and could over time endanger key characteristics. The methodology contributes to a discussion on grasping nuances within the rural context. It has also proven useful for indicating accumulative changes, which is necessary in managing landscape values.