Luottamus alueellisessa yhteistyössä. Case: Etelä-Karjala

Tutkimuksen päätavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää, ovatko Etelä-Karjalan alueella 1990-luvun lopulla ja sen jälkeen toteutetut elinkeinostrategiat auttaneet alueen eri toimijoiden välisen luottamuksen synnyttämisessä ja vahvistamisessa sekä, mikä on luottamuksen nykytila. Keskeisinä alatavoitteina tutkimuksessa on selvittää, ovatko jotkin toimijat vahingoittaneet toimijoiden välistä luottamusta ja millä tavalla sekä selvittää millaisia ongelmia ja esteitä Etelä-Karjalassa on edelleen alueen eri toimijoiden välisen luottamuksen ja yhteistyön rakentumisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Teoriaosassa tarkastellaan luottamusta, yhteistyötä, kumppanuutta, verkostoitumista sekä alueellista yhteistyötä. Empiirisessä osassa tarkastellaan Etelä-Karjalassa toteutettuja elinkeinostrategioita ja kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimustulokset osoittavat, että Etelä-Karjalassa 1990-luvun lopulla ja sen jälkeen toteutetut elinkeinostrategiat ovat synnyttäneet luottamusta alueen eri toimijoiden välille, luottamustaso on korkeampi kuin ennen ja sitä voidaan pitää melko korkeana.

”…siltikään hän ei ollut onnen mies”. Epäonnen käsite ja epäonnen kulttuuriset merkitykset 1200-1300-luvun Islannissa saagan Gísla saga Súrssonar valossa

Pro gradu -tutkielman aiheena on epäonnen käsite ja epäonnen merkitykset 1200-1300-lukujen islantilaisessa kulttuurissa. Päälähteenä on islantilainen vuosien 1200-1250 väliselle ajalle ajoitettu saaga Gísla saga Súrssonar. Saaga luetaan niin sanottuihin islantilaissaagoihin (islendingasögur). Saagan päähenkilön, Gísli Súrinpojan, elämän ja unien kautta hahmotetaan epäonnen kokemusta ja tunnetta sekä epäonnen suhdetta muihin tutkimusajankohdan keskeisiin käsitteisiin, kunniaan, häpeään ja kohtaloon. Tavoitteena on tätä kautta selvittää, mitä epäonni merkitsi 1200-1300-lukujen islantilaisessa kulttuurissa. Tutkimuksessa alkuperäislähdettä luetaan dialogissa muun aikalaiskirjallisuuden kanssa.Aikalaiskirjallisuus koostuu muista islantilaissaagoista, muinaissaagoista (fornaldarsögur) sekä Edda-runoudesta. Lähteitä tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta lähteiden laadullisten ominaisuuksien vuoksi: epäonniset henkilöt ovat käytetyissä alkuperäislähteissä lähes poikkeuksetta miehiä. Epäonnen kokemuksen tulkinnassa keskiössä ovat Gísli Súrinpojan unet ja niiden pohjalta laadittu runous, joiden kautta tulkitaan epäonnen miehen ajattelua ja tunteita Epäonnen tunnemerkityksiä tarkasteltaessa tunteet määritellään nykykäsitteiden kautta. Epäonni liitettiin yksilön pysyvään luonteeseen ja hänen kohtaloonsa, mikä teki epäonnesta peruuttamattoman tilan. Sen seurauksena yksilö joutui yhteisössään marginalisoiduksi, sillä epäonni oli luonteeltaan myös infektoivaa: epäonninen aiheutti vahinkoa muille ihmisille. Yksilö saattoi muuttua epäonniseksi myös altistuttuaan noituudelle tai kirouksille, jolloin yliluonnollisten voimien läsnäolo teki vastaavalla tavalla epäonnesta peruuttamattoman taakan kantajalleen. Epäonnestaan huolimatta yksilö saattoi silti olla maineikas kunnian mies. Tutkimusajankohdan kulttuurissa vallitsivat kuitenkin kahden erilaisen kunnian kulttuurin arvot, myyttiseen todellisuuteen liitetyn herooisen kunnian ja yhteisön määrittelemään kunniaan liittyvät sosiaalisen hyödyn kunnian arvot. Gíslin tapaus osoittaa, että kunnian symboloimien uusien ja vanhojen arvojen ristiriita ja siihen liittyvä epätietoisuus oikeasta ja väärästä on keskeinen osa epäonnen kokemusta. Tämä konflikti liittyi yksilön sisäiseen tilaan, jonka abstraktia sisältöä voitiin kuvata Gíslin konkreettisesti ilmentyvien univaimojen ja niiden vuorottelevan hyvän ja pahan olemuksen kautta. Samalla univaimot kertoivat myös kahdesta erilaisesta kohtalosta, jotka kohtalonuskoisessa kulttuurissa olivat mahdottomuus enneunien peruuttamattoman ja väistämättömästi toteutuvan luonteen vuoksi. Kohtalon epävarmuudesta syntyvä avuttomuus, toivottomuus, ahdistus ja pelko olivat osa epäonnisen kokemusta. Epäonnisuuteen kuuluivat myös ristiriidat yksilölle tärkeiden sidosryhmien kuten sukulaisten kanssa. Teoillaan epäonninen oli rikkonut kulttuurissa vaikuttaneita kiitollisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteita vastaan suhteessa näihin ryhmiin. Tähän rikkomiseen liittyvää epäonnisuuden tunnekokemusta voidaan kutsua syyllisyyden kaltaiseksi tunteeksi kulttuurissa, jossa sanaa tällä käsitteelle ei vielä ollut. Epäonnisena yksilö tiedosti rikkoneensa tabuja ja toimineensa normien vastaisesti. Epäonnisen syyllisyydentunne oli nimenomaan hyvittämätöntä syyllisyyttä; hyvitettynä syyllisyys ei johtanut epäonneen. Epäonni liittyi kuitenkin yksilön luonteeseen niin, että vain tietynlaisella luonteelta ja toimintataipumuksilla varustettu mies saattoi muuttua epäonniseksi. Syyllisyydentunteen lisäksi epäonni oli myös anteeksiannon, armon, hyväksynnän ja siunauksen puuttumista. Odotettu anteeksianto ja siunaus olivat kuitenkin sosiaalista, eivät jumalallista alkuperää. Epäonnisuus ei suoranaisesti liittynyt syntisyyteen, vaikka vastakohtana onnen miehet käyttäytyivätkin hyvän kristityn tavoin tehdessään pyhiinvaellusmatkoja Roomaan.

ANALYSE DISCURSIVE DE L’IDENTITE ET DU VOILE ISLAMIQUE. Étude de cas des étudiantes musulmanes de Montréal

Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään Montrealissa asuvien muslimiopiskelijoiden identiteetin tutkimiseen islamilaisen hunnun kautta. Montrealin suurkaupunkia on vuosien varrella rikastuttanut ja muokannut suuret maahanmuuttajien virrat. Kulttuurien kohdatessa länsimaalaisten nuorten keskuudessa ilmenee usein uusia uskonnollisuuden muotoja. Siksi on olennaista perehtyä nuorten asenteisiin itseä sekä toiseutta kohtaan monikulttuurisessa ympäristössä. Työssä tutkitaankin muslimiopiskelijoiden omakuvan sekä identiteetin rakentumista kielen kautta suhteessa toiseuteen ja jumalaan. Työn teoreettisena lähtökohtana toimii näkökulma identiteetin syntymisestä kielessä sekä vastavuoroisuuden kontekstissa. Tämän diskursiivisen näkökulman mukaan identiteetti ei ole olemassa ihmisessä itsessään, vaan se on kontekstisidonnainen ilmiö, joka muodostuu diskurssissa sekä suhteessa toiseuteen. Lisäksi tutkimuksessa käytetään psykokognitiivista teoriaa representaatioista, sillä se korostaa uskonnollisten representaatioiden erityispiirteitä muihin representaaitoihin nähden. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu viidestä hunnuttautuvan naispuolisen muslimiopiskelijan haastattelusta. Analyysimetodina työssä käytetään diskurssianalyysia, jonka puitteessa identiteetin muodostumista analysoidaan kielen subjektiivisten elementtien sekä muslimiopiskelijoiden diskurssiin tuomien toiseuden ja jumalan äänen kautta. Tutkielman tulokset osoittavat kuinka länsimaalaiset individualistiset arvot, islamin usko sekä jumalan auktoriteettinen asema esiintyvät toisiaan täydentävinä, ei ristiriitaisina ilmiöinä muslimiopiskelijoiden diskurssissa. Auktoriteettinen jumala antaa jokaiselle yksilölle vapaan tahdon päättää ja toimia haluamallaan tavalla. Siksi huivin käytön taustalta löytyy usein henkilökohtaisia motiiveja, joita vahvistamaan haastateltavat lainaavat niin muiden ihmisten kuin jumalan puhetta. Huivin käyttöönottoa on edeltänyt pitkä itsetutkiskeluprosessi – uskon intellektualisointi. Täten korkeakoulussa opiskelevien musliminaisten usko eroaa pitkälti ”automaattisesta” uskosta, sillä se sisältää kyseenalaistamista, harkintaa sekä voimakkaita tunteellisia kokemuksia. Työn tulokset edesauttavat ymmärtämään kulttuurien välistä kommunikaatiota ja toiseutta. Mielekästä olisikin tutkia tarkemmin huivin käytön taustalta löytyviä motivaatioita sekä eihunnuttautuvien musliminaisten asenteita islamilaista huivia kohtaan tietyssä ympäristössä, kuten työpaikoilla tai yliopistolla.

Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa uutta tanssia kulttuurisena ilmiönä. Selvitän minkälaisia uskontokulttuurisia vaikutteita uudessa tanssissa on ja käsittelen myös sitä, millä tavalla tanssi vaikuttaa tanssijan maailmasuhteeseen. Uusi tanssi on nykytanssin kenttään kuuluva tanssimuoto, joka lähestyy tanssia holistisesta näkökulmasta ruumiin ja mielen yhdistävien tekniikoiden avulla. Osoitan työssäni näiden holististen lähestymistapojen yhteyden ns. itämaisiin uskontokulttuurisiin traditioihin ja niiden ruumiintekniikoihin. Lähestyn tanssia uskonnonkaltaisena ilmiönä ja rinnastan tanssin käsitteen uskonnon käsitteeseen. Työni kuuluu uskontotieteellisen ruumiillisuuden tutkimuksen ja tanssin antropologisen tutkimuksen kenttään. Perustavana näkökulmana on uskonnon paikantuminen kulttuuriin ja uskonnon ruumiillinen ulottuvuus. Sekä uskonnon että tanssin perustava sijainti on ihmisen mielen ja ruumiin muodostama kokonaisuus, jonka luonnetta tarkastelen uuden tanssin näkökulmasta. Tutkielmani tärkeimpinä teoreettisina lähteinä ovat tanssiantropologi Judith Lynne Hannan To Dance is Human, A Theory of Nonverbal Communication ja siinä esitettävä kommunikatiivinen teoria tanssista, Cynthia Novackin Sharing the Dance, Contact Improvisation and American Culture sekä filosofi ja tanssintutkija Jaana Parviaisen Tanssi ihmisen eksistenssissä, Filosofinen tutkielma tanssista. Myös monet uskontotieteelliset ruumiillisuudentutkimuksen teokset ovat olleet merkittäviä tutkielman teossa. Keskityn tutkimaan itämaisten ajatusrakenteiden ja niihin liittyvien henkisfyysisten harjoitusmenetelmien vaikutusta uuden tanssin kehitykseen ja siinä käytettäviin holistisiin tekniikoihin, mutta otan yhtä lailla huomioon myös länsimaisen ajattelun ja dualistisen ihmiskäsityksen vaikutukset taidetanssin olemukseen. Johtoajatuksena läpi tutkielman on, että tanssi ei vain heijasta kulttuuria, vaan se on prosessi, jossa kulttuuri tapahtuu ja tulee olevaksi. Päädyn toteamaan, että tanssi vaikuttaa tanssivaan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja uuden tanssin tekniikat pyrkivät tukemaan tätä ihmisen kokonaistumisen prosessia. Uusi tanssi horjuttaa länsimaisen kulttuurin esteettisyyteen ja visuaalisuuteen perustuvaa taidetanssikäsitystä holistisella näkemyksellään, jossa ruumiillisuus nähdään dynaamisena muutosprosessina. Uuden tanssin näkökulmasta liikettä ja todellisuutta tutkitaan jatkuvasti kulttuurin mukana elävästä ja muuttuvasta näkökulmasta.

Turvallista liikkumista tukevat sisäkengät ikäihmisille vanhuskeskusympäristöön

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia sisäkenkiä ikäihmiset käyttävät vanhustenkeskuksessa ja arvioida, millä tavalla he kävelevät. Tutkimus toteutettiin Helsingissä Kustaankartanon vanhustenkeskuksen F1-osastolla maalis-huhtikuussa 2007 osana IKU-pojektia. Tutkimukseen osallistui seitsemän 70 - 94-vuotiasta, itsenäisesti ja ilman apuvälineitä liikkuvaa naisasukasta. Viisi tutkittavista käytti Pirka-sisäkenkiä, yksi sandaaleja ja yksi tohveleita. Tutkimusstrategia oli kvantitatiivis-kvalitatiivinen ja tietoa kerättiin havainnointi- ja arviointilomakkeilla sekä videotallentein. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosenttiosuuksina sekä kävelyn arviointi laadullisena kuvauksena. Lähes kaikilla asukkailla oli ehjä ja terve iho. Melkein kaikilla tutkituista todettiin vaivaisenluu ja levinnyt päkiä. Vasaravarpaita ja kynsimuutoksia havaittiin alle puolella. Ikäihmisten kengistä suurin osa oli pituudeltaan sopivia, eikä kantakapissa ollut muutoksia. Kahdella oli venymisjälkiä kengän kärkiosassa. Kävelyssä oli havaittavissa normaaleja ikääntymiseen liittyviä muutoksia, jotka olivat yksilöllisiä. Osalla asukkaista varvastyöntö oli heikentynyt ja nilkan liikelaajuus koukistussuuntaan oli pienentynyt sekä osalla kävely oli matalaa ja laahaavaa. Osalla ikäihmisistä kengät olivat huonosti kiinnitetty. Kantapään ja kengän kantaosan väliin jäi 1 - 2 cm:n rako, jolloin kengät ei tue jalkaterän toimintoja ja kaatumisriski lisääntyy. Tulosten mukaan ikäihmiset näyttäisivät tarvitsevan ohjausta oikeanlaisten sisäkenkien valinnassa. Kenkien valinnassa keskeistä on huomioida yksilölliset tarpeet, jotta jokainen ikäihminen saa kävellä omille jalkaterille sopivilla kengillä. Pirka-kenkiä olisi hyvä kehittää ikäihmisten tarpeiden mukaisesti. Jalkaterapeutit ja jalkojenhoitajat voivat hyödyntää tutkimustuloksia antaessa ohjeita sisäkenkien valinnassa. Koska osalla asukkaista on jalkaterän etuosan virheasentoja, jotka vaativat leveämmän lestin sekä kärjen muodon naisten malliin, Pirka-kengässä voisi olla naisten koossa kahta erimallista kärkiosaa sekä leveyttä.

Language Flexibility: The Effects of Finnish-Swedish Bilingualism on EFL Acquisition

Tutkielmassa käsitellään vieraan kielen, ts. englannin, oppimista peruskoulussa. Hypoteesina oletetaan, että oppilaat, jotka jo hallitsevat kaksi kieltä, menestyvät paremmin vieraan kielen oppimisessa kuin yksikieliset oppilaat. Tutkielmassa vertaillaan kaksikielisten ja yksikielisten oppilaiden englannin kielen taitoja alakoulun kuudennen luokan päättyessä. Kaksikielisyys voidaan ymmärtää monella tavalla, ja tutkimustulokset kaksikielisyyden vaikutuksista ovat usein olleet ristiriitaisia. Siksi tutkielmassa ensin määritellään kaksikielisyys, sen lajit sekä siihen liittyvää terminologiaa. Lisäksi kuvaillaan Suomen sekä erityisesti Turun kaupungin kaksikielisen väestön tilaa ja oikeuksia sekä keskustellaan aikaisempien tutkimusten perusteella mahdollisista ongelmista ja hyödyistä, joita kaksikielisyyteen liittyy. Kaksikielisyyteen on perinteisesti liittynyt myös paljon ennakkoluuloja, kuten pelko puolikielisyydestä, jotka tieteellisten tutkimusten avulla pyritään kumoamaan. Mahdollisia muita ongelmia, kuten pienempi sanavarasto molemmissa kielissä verrattuna saman ikäisiin yksikielisiin sekä reaktioaikojen piteneminen, kuitenkin esiintyy. Kaksikielisyyden hyötyjä sen sijaan voivat olla mm. luovuus, kyky kielen analyyttiseen tarkasteluun, metalingvististen taitojen kehittyminen ja avoimuus muita kieliä ja kulttuureita kohtaan. Kaikki mainitut edut ja haitat myös vaikuttavat vieraan kielen opinnoissa menestymiseen. Myös mahdollinen positiivinen transferenssi otetaan huomioon. Tutkimuksen empiiristä osaa varten vierailtiin kahdessa turkulaisessa alakoulussa, joiden kuudennen luokan oppilaat suorittivat kaksi englannin kielen tehtävää. Toinen kouluista oli suomenkielinen, jonka oppilaat edustivat yksikielistä vertailuryhmää (n=31). Ruotsinkielinen koulu valittiin edustamaan kaksikielistä ryhmää (n=34), sillä yleensä Suomessa ja kaupungeissa kuten Turussa vähemmistökielen puhujat hallitsevat käytännössä usein myös suomen kielen. Ruotsinkielisen koulun oppilaiden kaksikielisyys varmistettiin kielitaustakyselyllä. Kaksikielisten oppilaiden tulokset molemmissa tehtävissä olivat hieman paremmat kuin yksikielisten. Yksikielisessä ryhmässä myös tulosten keskihajonta oli suurempi. Kaksikieliset näyttivät hallitsevan kielen analyyttisen tarkastelun paremmin sekä tekivät vähemmän kieliopillisia virheitä. Positiivisen transferenssin vaikutus oli myös nähtävissä. Toisaalta heillä oli enemmän oikeinkirjoitusvirheitä vastauksissaan.Merkittäviä eroja ei kuitenkaan englannin kielen oppimisessa voitu todentaa.

Pienitehoisen CHP-laitoksen verkkoonliityntä

Työn tavoitteena on pienitehoisen CHP-laitoksen verkkoonliitynnän suunnittelu. Laitos polttaa Einco Oy:n CFB-kuivurissa (Circulating fluidized-bed) termisesti kuivattua lietettä hönkäkaasujen kanssa Einco Oy:n CTC-reaktorissa (Constant temperature combustion). CFB-kuivuri ja CTC-reaktori on kytketty höyryvoimalaitosprosessiin, jonka turbogeneraattorista saadaan sähköenergiaa. Työssä on tutkittu nykypäivän hajautetun tuotannon pienvoimalaitoksen verkkoonliitynnän suojausvaatimuksia, sähkönlaatuvaatimuksia, suosituksia ja mahdollisen verkonhaltijan ohjeita sekä generaattorilaitteistojen ominaisuuksia. Generaattorilaitteistot ovat vierasmagnetoitu tahtigeneraattori tai itsemagnetoitu tahtigeneraattori, kestomagneettitahtigeneraattori tai verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori. Lisäksi on tarkasteltu ja vertailtu generaattorilaitteistojen verkkoonliitynnässä tarvittavien eri automaatiolaitteiden ominaisuuksia. Verkkoonliitynnät on suunniteltu 400 kW generaattorilaitteistovaihtoehdoille kahdella tavalla: suoraan verkkoon kytkettynä ja taajuusmuuttajalla verkkoon kytkettynä. Työn päätuloksia ovat suunnitellut sähköliittymät sekä suojaus- ja ohjauspiirit, ensiö- ja toisiosuojaukset, toteutustason piirustukset ja automaation toimintaselostus. Lisäksi suunnitelluille automaatiokokoonpanoille on laskettu hankintakustannukset. Taajuusmuuttajan avulla verkkoon kytketty suoravetoturbogeneraattori on todettu teknisesti ja taloudellisesti toimivaksi.

Monikulttuurinen suun terveydenhoitotyö

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista on kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoitotyö. Monikulttuurisuus on lisääntymässä Suomessa, ja eri kulttuurit kohtaavat myös suun terveydenhuollossa. Suomi tarvitsee kulttuuritietoisia suun terveydenhuollon ammattilaisia. Tähän velvoittaa myös Amsterdamin julistus, joka viittaa maahanmuuttajaystävällisten sairaaloiden ja kulttuurisesti pätevien organisaatioiden kehittämiseen . Tämä opinnäytetyö on osa suun terveydenhuollon koulutusohjelman hanketta: Näyttöön perustuvan monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön kehittäminen. Tätä opinnäytetyötä varten on kerätty tietoa eri tietolähteistä ja tietokannoista: Kurre, Linda, Helka, Medici, Cinahl ja Nelli-portaali. Hakusanoina olivat maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, hampaat, suu, ethnical, immigrants, dental multicultural ja transcultural. Lisäksi haimme tietoa monista eri hoito- ja kasvatustieteen kirjoista sekä verkkodokumenteista. Opinnäytetyössämme kuvataan kolmea eri kulttuurisen hoitamisen mallia. Mallien tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia kulttuurisensitiiviseen hoitamiseen suun terveydenhuollossa ja kehittää asiakkaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyömme maahanmuuttaja näkökulma on rajattu kolmeen ulkomaalaisryhmään: somalialaiset, venäläiset ja entisen Jugoslavian maan kansalaiset. Suuhygienistillä on opetusministeriön mukaan taito kohdata tasavertaisesti eri kulttuurista tulevia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä. Kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoitotyö tarkoittaa sitä, että hoitotyöntekijä ymmärtää kulttuurin merkityksen potilaan kokonaishoidossa, pyrkii ihmisen kokonaisvaltaisen hoitoon ja omaa monipuolista tietoa yksilön ja yhteisön olosuhteista. Kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoito on jatkuvaa prosessointia, joka muokkautuu tilanteiden, tietoperustan ja kokemusten kautta. Kulttuurisensitiivisyys sisältää myös halun huolenpitoon, miten ymmärtää, ajatella ja kunnioittaa toista. Jokainen suun terveydenhuollon työntekijä kehittää itselleen oman yksilöllisen kulttuurisen prosessoinnin mallin, jota oma persoona ja maailmankatsomus muovaavat.

Evaluation of Software Development Practices through Error Analysis

This thesis studies evaluation of software development practices through an error analysis. The work presents software development process, software testing, software errors, error classification and software process improvement methods. The practical part of the work presents results from the error analysis of one software process. It also gives improvement ideas for the project. It was noticed that the classification of the error data was inadequate in the project. Because of this it was impossible to use the error data effectively. With the error analysis we were able to show that there were deficiencies in design and analyzing phases, implementation phase and in testing phase. The work gives ideas for improving error classification and for software development practices.

Konversio OBD:n ja sarjaliikenneportin välillä

Tämä insinöörityö on tehty Helsingin ammattikorkeakoululle osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka lopullisena tarkoituksena on lähettää auton OBD-diagnostiikkatiedot langattomasti paikkaan, jossa niitä voidaan analysoida, esimerkiksi autohuoltamolle. OBD2 (On-Board-Diagnostics II) on autoissa toimiva diagnostiikkajärjestelmä, joka tutkii auton eri osa-alueita, tallentaa tietoja näistä alueista ja ilmoittaa, jos jokin on vialla. Järjestelmä on nykyään laajalti käytössä. Ensimmäiset toteutukset OBD:stä nähtiin 80-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Sitä seuraava toteutus OBD2 otettiin käyttöön 1996. EODB (European On Board Diagnostics) otettiin käyttöön Euroopassa vuonna 2001. Se on käytännössä sama kuin OBD2, mutta siihen on tehty muutamia muutoksia, jotka tekevät siitä paremmin sopivan Eurooppaan. Tässä insinöörityössä tutkitaan, kuinka tapahtuu konversio OBD-rajapinnan ja sarjaliikenneportin välillä. Tätä konversiota valittiin suorittamaan edullinen AGV2055-piirisarjaan perustuva OBD2-adapterin rakennussarja, joka kytketään tietokoneen sarjaliikenneporttiin. Tässä työssä perehdytään adapterin kokoamiseen ja tutustutaan sen toimintaan. Lisäksi kokeillaan kolmea eri ohjelmaa (yksi avoimen lähdekoodin ja kaksi kaupallista) suoritta-maan tulkkaamista ajoneuvon ja tietokoneen välillä.

Comparison of application frameworks designed to support application extensibility

Reusability has become more popular factor in modern software engineering. This is mainly because object-orientation has brought methods that allow reusing more easily. Today more and more application developer thinks how they can reuse already existing applications in their work. If the developer wants to use existing components outside the current project, he can use design patterns, class libraries or frameworks. These provide solution for specific or general problems that has been already encountered. Application frameworks are collection of classes that provides base for the developer. Application frameworks are mostly implementation phase tools, but can also be used in application design. The main purpose of the frameworks is separate domain specific functionalities from the application specific. Usually the frameworks are divided into two categories: black and white box. Difference between those categories is the way the reuse is done. The application frameworks provide properties that can be examined and compared between different frameworks. These properties are: extensibility, reusability, modularity and scalability. These examine how framework will handle different platforms, changes in framework, increasing demand for resources, etc. Generally application frameworks do have these properties in good level. When comparing general purpose framework and more specific purpose framework, the main difference can be located in reusability of frameworks. It is mainly because the framework designed to specific domain can have constraints from external systems and resources. With general purpose framework these are set by the application developed based on the framework.

Balanced Scorecardin tuottama lisäarvo strategian implementoinnissa

The objective of this study was to define the benefits of using the Balanced Scorecard in strategy implementation in general and evaluate its suitability and potential benefits for a case organization. In the theoretical part of the study, a framework for the benefits of using the Balanced Scorecard in strategy implementation was constructed on the basis of several earlier studies. The framework was also used to assist in the evaluation in the empirical part of the study. The case organization was one business area of a Finnish industrial corporation. The study was carried out before implementing the Balanced Scorecard in the case organization. This study revealed that the Balanced Scorecard can generally benefit the strategy implementation in several ways. It could also be applied to the case organization. The potential benefits that the system can bring to the case organization are to assist standardizing operating methods, to intensify communication and steering and to concretize goal-setting and tracking. Some specific demands were also revealed for the implementation of the Balanced Scorecard.

Stock and Bond Market Integration: Evidence from Russian Financial Markets

Minimizing the risks of an investment portfolio but not in the favour of expected returns is one of the key interests of an investor. Typically, portfolio diversification is achieved using two main strategies: investing in different classes of assets thought to have little or negative correlations or investing in similar classes of assets in multiple markets through international diversification. This study investigates integration of the Russian financial markets in the time period of January 1, 2003 to December 28, 2007 using daily data. The aim is to test the intra-country and cross-country integration of the Russian stock and bond markets between seven countries. Our test methodology for the short-run dynamics testing is the vector autoregressive model (VAR) and for the long-run cointegration testing we use the Johansen cointegration test which is an extension to VAR. The empirical results of this study show that the Russian stock and bond markets are not integrated in the long-run either at intra-country or cross-country level which means that the markets are relatively segmented. The short-run dynamics are also relatively low. This implies a presence of potential gains from diversification.

Adaptive MCMC methods with applications in environmental and geophysical models

This work presents new, efficient Markov chain Monte Carlo (MCMC) simulation methods for statistical analysis in various modelling applications. When using MCMC methods, the model is simulated repeatedly to explore the probability distribution describing the uncertainties in model parameters and predictions. In adaptive MCMC methods based on the Metropolis-Hastings algorithm, the proposal distribution needed by the algorithm learns from the target distribution as the simulation proceeds. Adaptive MCMC methods have been subject of intensive research lately, as they open a way for essentially easier use of the methodology. The lack of user-friendly computer programs has been a main obstacle for wider acceptance of the methods. This work provides two new adaptive MCMC methods: DRAM and AARJ. The DRAM method has been built especially to work in high dimensional and non-linear problems. The AARJ method is an extension to DRAM for model selection problems, where the mathematical formulation of the model is uncertain and we want simultaneously to fit several different models to the same observations. The methods were developed while keeping in mind the needs of modelling applications typical in environmental sciences. The development work has been pursued while working with several application projects. The applications presented in this work are: a winter time oxygen concentration model for Lake Tuusulanjärvi and adaptive control of the aerator; a nutrition model for Lake Pyhäjärvi and lake management planning; validation of the algorithms of the GOMOS ozone remote sensing instrument on board the Envisat satellite of European Space Agency and the study of the effects of aerosol model selection on the GOMOS algorithm.

Keskuspankkien ohjauskorkojen muutosten vaikutus markkinakorkoihin Euroopassa 1990-2007

Keskuspankit vastaavat maidensa rahapolitiikasta ja niiden tärkein väline tehtyjen rahapoliittisten päätösten toteuttamisessa on ohjauskorko, jonka muutoksilla vaikutetaan pankkeihin ja markkinakorkoihin ja sitä kautta koko talouteen yleisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan keskuspankkien ohjauskorkojen muutosten vaikutuksia markkinakorkoihin Euroopassa aikaperiodeilla 1990– 1998 ja 1999–2007. Ensimmäisellä periodilla 1990–1998 tutkitaan viiden nykyään euroalueeseen kuuluvan maan markkinakorkojen ja toisella periodilla euroalueen yhteisien Eonia- ja Euriborkorkojen reaktioita ohjauskoron muutoksiin. Lisäksi kummallakin periodilla tarkastellaan myös neljän euroalueen ulkopuolisen Euroopan maan sekä vertailumaiden Yhdysvaltojen ja Japanin markkinakorkojen muutoksia. Markkinakorkojen reaktioita tutkitaan viidellä eri maturiteetilla kuutena eri aikaintervallilla ohjauskoron muutosten julkistamishetkinä.