Using software metrics to increase efficiency in product creation

Opinnäytetyö etsii korrelaatiota ohjelmistomittauksella saavutettujen tulosten ja ohjelmasta löytyneiden virheiden väliltä. Työssä käytetään koeryhmänä jo olemassaolevia ohjelmistoja. Työ tutkii olisiko ohjelmistomittareita käyttämällä ollut mahdollista paikallistaa ohjelmistojen ongelmakohdat ja näin saada arvokasta tietoa ohjelmistokehitykseen. Mittausta voitaisiin käyttää resurssien parempaan kohdentamiseen koodikatselmuksissa, koodi-integraatiossa, systeemitestauksessa ja aikataulutuksessa. Mittaamisen avulla nämä tehtävät saisivat enemmän tietoa resurssien kohdistamiseen. Koeryhmänä käytetään erilaisia ohjelmistotuotteita. Yhteistä näille kaikille tuotteille on niiden peräkkäiset julkaisut. Uutta julkaisua tehtäessä, edellistä julkaisua käytetään pohjana, jonka päällekehitetään uutta lähdekoodia. Tämän takia ohjelmistomittauksessa pitää pystyä erottelemaan edellisen julkaisun lähdekoodi uudesta lähdekoodista. Työssä käytettävät ohjelmistomittarit ovat yleisiä ja ohjelmistotekniikassalaajasti käytettyjä mittaamaan erilaisia lähdekoodin ominaisuuksia, joiden arvellaan vaikuttavan virhealttiuteen. Tämän työn tarkoitus on tutkia näiden ohjelmistomittareiden käytettävyyttä koeryhmänä toimivissa ohjelmistoympäristöissä. Käytännön osuus työstä onnistui löytämään korrelaation joidenkinohjelmistomittareiden ja virheiden väliltä, samalla kuin toiset ohjelmistomittarit eivät antaneet vakuuttavia tuloksia. Ohjelmistomittareita käyttämällä näyttää olevan mahdollista tunnistaa virhealttiit kohdat ohjelmasta ja siten parantaa ohjelmistokehityksen tehokkuutta. Ohjelmistomittareiden käyttö tuotekehityksessäon perusteltavaa ja niiden avulla mahdollisesti pystyttäisiin vaikuttamaan ohjelmiston laatuun tulevissa julkaisuissa.

Investments and value creation Case pulp and paper industry

Tämä tutkimus analysoi 49 sellu- ja paperiteollisuusyrityksen investointistrategioiden ja yrityksen arvon välistä yhteyttä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Teoriaosa luo katsauksen arvonmääritysmenetelmiin ja investointien vaikutuksesta yrityksen arvoon ja arvonluontiin. Empiirinen osa on sekä kuvaileva, että selittävä. Yrityksen arvon kehittyminen mitataan vuosittain lisäarvomallilla (EVA®). Toteutetussa analyysissa yritykset on ryhmiteltyjoko liiketoimintaorientaation tai maantieteellisen alueen mukaan. Yritysten investointistrategiat jaoteltiin kasvumallin mukaisesti T&K:hon käyttöomaisuusinvestointeihin ja yritysostoihin. Kasvumallin tulokset ovat raportoitu yritystasolla. Tulokset osoittavat, että harvat sellu- ja paperiteollisuusyritykset ovetpystyneet arvonluontiin. Arvonluonti riippuu merkittävästi talouden suhdanteista. Yritysten investointistrategiat ovat olleet hyvin identtisiä tarkastelujaksonaikana ja alan suurimpien yritysten investointistrategiat kuvaavat hyvin koko toimialan kehitystä. Pienempien yritysten investointistrategiat eroavat valtavirran toimista. Jatkoanalyysi osoitti, että investoinnit käyttöomaisuuteen parantavat kannattavuutta, mitattuna EBITDA-%:lla ja yritysostot heikentävät sitä. Mitattaessa arvonluontia EVA®:lla käyttöomaisuusinvestoinneilla on positiivinen vaikutus arvonluontiin, kun taas yritysostot tuhoavat arvoa. Havainnot tukevat aikaisempia empiirisiä tutkimustuloksia.

Sidosryhmien odotukset voittoa tavoittelemattomalle kehitysyhtiölle. Case: Lappeenranta Innovation Oy

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sidosryhmät odottivat voittoa tavoittelemattomalta case-yritykseltä Lappeenranta Innovation Oy:ltä sen perustamisen yhteydessä ja reilun vuoden toiminnan jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös niitä kehittämisehdotuksia, joita sidosryhmillä on yritykselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus jasen aineisto koostuu dokumenteista, mediateksteistä ja haastatteluista. Menetelminä on käytetty teemoittelua ja diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi alkuvaiheen odotuskokonaisuutta: 1) yrittäjien auttaminen; 2) tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen; 3) rahoituksen hakeminen; 4) public-private -yhteistyön kehittäminen; 5) Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja6) verkostojen luominen. Reilun vuoden toiminnan jälkeen odotukset ovat muuttuneet jonkin verran: public-private-yhteistyön odotuksen merkitys on kasvanut ja uutena odotuksena on tullut IP-oikeuksien suojaaminen. Kehittämisehdotuksia tutkimuksessa löytyi 10 eri toiminta-alueelta: yritys-kehitys; rahoitus; Venäjä-yhteistyö; verkostot; maakunnallisuus; toiminnan laajuus; yhteistyö sidosryhmien kanssa; tiedottaminen, asioista kertominen, selkeys; fokusointi ja priorisointi; sisäisen toiminnan kehittäminen ja hallituksen rakenne.

Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.

Conflict-based Method for Conceptual Process Synthesis

The changing business environment demands that chemical industrial processes be designed such that they enable the attainment of multi-objective requirements and the enhancement of innovativedesign activities. The requirements and key issues for conceptual process synthesis have changed and are no longer those of conventional process design; there is an increased emphasis on innovative research to develop new concepts, novel techniques and processes. A central issue, how to enhance the creativity of the design process, requires further research into methodologies. The thesis presentsa conflict-based methodology for conceptual process synthesis. The motivation of the work is to support decision-making in design and synthesis and to enhance the creativity of design activities. It deals with the multi-objective requirements and combinatorially complex nature of process synthesis. The work is carriedout based on a new concept and design paradigm adapted from Theory of InventiveProblem Solving methodology (TRIZ). TRIZ is claimed to be a `systematic creativity' framework thanks to its knowledge based and evolutionary-directed nature. The conflict concept, when applied to process synthesis, throws new lights on design problems and activities. The conflict model is proposed as a way of describing design problems and handling design information. The design tasks are represented as groups of conflicts and conflict table is built as the design tool. The general design paradigm is formulated to handle conflicts in both the early and detailed design stages. The methodology developed reflects the conflict nature of process design and synthesis. The method is implemented and verified through case studies of distillation system design, reactor/separator network design and waste minimization. Handling the various levels of conflicts evolve possible design alternatives in a systematic procedure which consists of establishing an efficient and compact solution space for the detailed design stage. The approach also provides the information to bridge the gap between the application of qualitative knowledge in the early stage and quantitative techniques in the detailed design stage. Enhancement of creativity is realized through the better understanding of the design problems gained from the conflict concept and in the improvement in engineering design practice via the systematic nature of the approach.

Modeling and measuring organizational renewal capability

Globalization and new information technologies mean that organizations have to face world-wide competition in rapidly transforming, unpredictable environments, and thus the ability to constantly generate novel and improved products, services and processes has become quintessential for organizational success. Performance in turbulent environments is, above all, influenced by the organization's capability for renewal. Renewal capability consists of the ability of the organization to replicate, adapt, develop and change its assets, capabilities and strategies. An organization with a high renewal capability can sustain its current success factors while at the same time building new strengths for the future. This capability does not only mean that the organization is able to respond to today's challenges and to keep up with the changes in its environment, but also that it can actas a forerunner by creating innovations, both at the tactical and strategic levels of operation and thereby change the rules of the market. However, even though it is widely agreed that the dynamic capability for continuous learning, development and renewal is a major source of competitive advantage, there is no widely shared view on how organizational renewal capability should be defined, and the field is characterized by a plethora of concepts and definitions. Furthermore,there is a lack of methods for systematically assessing organizational renewal capability. The dissertation aims to bridge these gaps in the existing research by constructing an integrative theoretical framework for organizational renewal capability and by presenting a method for modeling and measuring this capability. The viability of the measurement tool is demonstrated in several contexts, andthe framework is also applied to assess renewal in inter-organizational networks. In this dissertation, organizational renewal capability is examined by drawing on three complimentary theoretical perspectives: knowledge management, strategic management and intellectual capital. The knowledge management perspective considers knowledge as inherently social and activity-based, and focuses on the organizational processes associated with its application and development. Within this framework, organizational renewal capability is understood as the capacity for flexible knowledge integration and creation. The strategic management perspective, on the other hand, approaches knowledge in organizations from the standpoint of its implications for the creation of competitive advantage. In this approach, organizational renewal is framed as the dynamic capability of firms. The intellectual capital perspective is focused on exploring how intangible assets can be measured, reported and communicated. From this vantage point, renewal capability is comprehended as the dynamic dimension of intellectual capital, which consists of the capability to maintain, modify and create knowledge assets. Each of the perspectives significantly contributes to the understanding of organizationalrenewal capability, and the integrative approach presented in this dissertationcontributes to the individual perspectives as well as to the understanding of organizational renewal capability as a whole.

Evolution of Genetic Techniques: Past, Present, and Beyond.

Genetics is the study of heredity, which means the study of genes and factors related to all aspects of genes. The scientific history of genetics began with the works of Gregor Mendel in the mid-19th century. Prior to Mendel, genetics was primarily theoretical whilst, after Mendel, the science of genetics was broadened to include experimental genetics. Developments in all fields of genetics and genetic technology in the first half of the 20th century provided a basis for the later developments. In the second half of the 20th century, the molecular background of genetics has become more understandable. Rapid technological advancements, followed by the completion of Human Genome Project, have contributed a great deal to the knowledge of genetic factors and their impact on human life and diseases. Currently, more than 1800 disease genes have been identified, more than 2000 genetic tests have become available, and in conjunction with this at least 350 biotechnology-based products have been released onto the market. Novel technologies, particularly next generation sequencing, have dramatically accelerated the pace of biological research, while at the same time increasing expectations. In this paper, a brief summary of genetic history with short explanations of most popular genetic techniques is given.

Micronization of Pharmaceuticals and Food Ingredients using Supercritical Fluid Techniques

Micronization techniques based on supercritical fluids (SCFs) are promising for the production of particles with controlled size and distribution. The interest of the pharmaceutical field in the development of SCF techniques is increasing due to the need for clean processes, reduced consumption of energy, and to their several possible applications. The food field is still far from the application of SCF micronization techniques, but there is increasing interest mainly for the processing of products with high added value. The aim of this study is to use SCF micronization techniques for the production of particles of pharmaceuticals and food ingredients with controlled particle size and morphology, and to look at their production on semi-industrial scale. The results obtained are also used to understand the processes from the perspective of broader application within the pharmaceutical and food industries. Certain pharmaceuticals, a biopolymer and a food ingredient have been tested using supercritical antisolvent micronization (SAS) or supercritical assisted atomization (SAA) techniques. The reproducibility of the SAS technique has been studied using physically different apparatuses and on both laboratory and semi-industrial scale. Moreover, a comparison between semi-continuous and batch mode has been performed. The behaviour of the system during the SAS process has been observed using a windowed precipitation vessel. The micronized powders have been characterized by particle size and distribution, morphology and crystallinity. Several analyses have been performed to verify if the SCF process modified the structure of the compound or caused degradation or contamination of the product. The different powder morphologies obtained have been linked to the position of the process operating point with respect to the vapour-liquid equilibrium (VLE) of the systems studied, that is, mainly to the position of the mixture critical point (MCP) of the mixture. Spherical micro, submicro- and nanoparticles, expanded microparticles (balloons) and crystals were obtained by SAS. The obtained particles were amorphous or with different degrees of crystallinity and, in some cases, had different pseudo-polymorphic or polymorphic forms. A compound that could not be processed using SAS was micronized by SAA, and amorphous particles were obtained, stable in vials at room temperature. The SCF micronization techniques studied proved to be effective and versatile for the production of particles for several uses. Furthermore, the findings of this study and the acquired knowledge of the proposed processes can allow a more conscious application of SCF techniques to obtain products with the desired characteristics and enable the use of their principles for broader applications.

A proposal to establish indicators for the evaluation of municipal councils' socio-cultural policies

How can municipal sociocultural policies stimulate and promote community empowerment, civic creativity or social cohesion? What objectives should be proposed at the municipal level to promote processes of sociocultural community development? How can we identify local needs in order to stimulate community development processes? In response to these questions, our paper proposes a creative solution: indicators to evaluate sociocultural policies. The proposal will enable us to obtain information about our own reality and, at the same time, contribute to producing changes and to outlining possible de intervention strategies for local administrations. The proposal describes a system of creative, flexible and rigourous indicators intended for municipal technicians and politicians interested in evaluating their sociocultural actions and strategies. We present the result of a research process whose methods included validation of the indicators by experts and technicians in or related to sociocultural community development, and the application of this system based on a case study of a Spanish municipality. Among the proposed indicators specific consideration is given to the support of local creators and the promotion of civic creativity, as well as the use, the creation and the articulation of sociocultural activities as strategies to contribute to cultural and civic diversity

Ramp-up Predictability - Designing and Prototyping Ramp-up Predictability concept for new product creation

Diplomityön tavoitteena on tutkia ja kehittää menetelmä tuotekehitysprojektin ajalliselle ennustamiselle tuotteen siirtyessä tuotekehityksestä massatuotantoon. Ajallisen ennustamisen merkitys korostuu mitä lähemmäksi uuden tuotteen massatuotannon aloittaminen (ramp-up) tulee, koska strategiset päätökset koskien mm. uusia tuotantolinjoja, materiaalien- ja komponenttien tilaamisia sekä vahvistus asiakastoimitusten aloittamista täytyy tehdä jo paljon aikaisemmin.Työ aloitetaan tutkimalla rinnakkaista insinöörityötä (concurrent engineering) sekä suoritusten mittaamista (performance measurement), joiden sisältämistä ajattelumalleista, työkaluista ja tekniikoista hahmottuivat ajallisen ennustettavuuden onnistumisen edellytykset. Näitä olivat suunnitellun tuotteen ja tuotekehitysprosessin laatu sekä resurssien ja tiimien kompetenssit. Toisaalta ajalliseen ennustettavuuteen vaikuttavat myös projektien riippuvuudet ulkoisista toimittajista ja heidän aikatauluistaan.Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Bradford L. Goldense:n luomaa mallia tuotekehityksen proaktiiviseksi mittaamiseksi sekä sovelletaan W. Edward Deming:in jatkuvan parantamisen silmukkaa. Työssä kehitetään Ramp-up Predictability konsepti, joka koostuu keskipitkän ja pitkän aikavälin ennustamisesta. Työhön ei kuulunut mallin käyttöönotto ja seuranta.Toimenpide ehdotuksena esitetään lisätutkimusta mittareiden keskinäisestä korrelaatioista ja niiden luotettavuudesta sekä mallien tarjoamista mahdollisuuksista muille tulosyksiköille.

Innovaatiojohtaminen suunnittelutoimistossa

Työn tavoitteena oli tutkia konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmän innovatiivisuutta sekä sitä, onko johdon asettamia innovatiivisuuden tavoitteita saavutettu. Tavoitteena oli myös laatia innovaatiojohtamisen malli sekä antaa toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia. Tutkimuksen teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja siinä selvitettiin, mitä innovatiivisuus merkitsee yrityksille, mitkä asiat vaikuttavat organisaation innovatiivisuuteen ja mitä innovaatiojohtamisessa tulee ottaa huomioon. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin case-analyysinä, ja se toteutettiin linjajohdon henkilöhaastattelujen, ja henkilöstölle tehtyjen kyselyjen avulla. Innovaatio on idean toimeenpano käytännössä, markkinoille saatettu toteutus tai uusittu prosessi. Jos innovaatioiden avulla saavutetaan radikaalia parannusta, niin kaizen-filosofia on pienin askelin tehtävää jatkuvaa parantamista. Yritysten innovatiivisuuteen vaikuttaa sekä kovia että pehmeitä asioita. Kovia asioita ovat mm. strategia, organisaation rakenne ja järjestelmät. Pehmeitä asioita taas ovat mm. yhteiset arvot, osaaminen, henkilöstö ja johtamistyyli. Kaikki edellä mainitut asiat tulee huomioida innovatiivisuuden kehittämisessä. Yritysten tietopääoma syntyy kyvystä käyttää hyväksi aineetonta pääomaa, joka on mm. dataa, informaatiota, immateriaalioikeuksia, osaamista, motivaatiota ja sitoutumista. Tutkitun konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmällä on johdon asettamat innovatiivisuustavoitteet. Yrityksessä on valtavasti irrallista tietoa. Henkilöstön osaaminen ja motivaatio ovat korkeata luokkaa. Yritykselle on määritelty strategia, mutta sen jalkauttaminen henkilöstölle ei ole ollut tehokasta. Tutkitulla yrityksellä on monia innovatiivisuuteen kannustavia järjestelmiä. Järjestelmien käyttö on vain pienen ryhmän käytössä. Yrityksen innovatiivisuuspotentiaali on valtava. Toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina esitetään yritykselle innovaatiojohtamisen mallia. Esitetyssä mallissa määritellään mm. innovaatiojohtamisen vastuut uudelleen. Innovaatioprosessi määritellään kokonaisvaltaisena asiana. Nykyisten järjestelmien käyttö laajennetaan koko henkilöstön käytettäväksi

Development of a Business Model that Supports Mobile Value-Added Services Market Creation in Emerging Countries

Tutkielman tavoitteena on luoda liiketoimintamalli, joka tukee langattomien matkaviestintäpalveluiden markkinoiden luomista kehittyvillä markkinoilla. Teoreettinen osa tarkastelee langattomien matkaviestintäpalveluiden liiketoimintamallin kehittämisen tärkeimpiä elementtejä CIS maissa. Teoreettisen kappaleen tuloksena saadaan puitteet, jonka avulla liiketoimintamalli matkaviestintäpalveluille voidaan kehittää. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu case tutkimuksena, jonka tavoitteena on ollut langattomien matkaviestintäpalvelujen markkinoiden luominen CIS maissa. Pääasiallinen empiirisen tiedon lähde on ollut teemahaastattelut. Tuloksena saatuja empiirisen osan tietoja verrataan teoriakappaleen vastaaviin tuloksiin Tulokset osoittavat, että radikaalin korkean teknologian innovaation markkinoiden luominen on hidas prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä yritykseltä. Markkinoiden, teknologian ja strategian epävarmuustekijät tuovat epävarmuutta kehittyvälle toimialalle ja markkinoille, joka vaikeuttaa liiketoimintamallin kehittämistä. Tärkein tekijä on palvelujen markkinointi ennemmin kuin teknologian. Avain kyvykkyys markkinoiden luomisessa on oppiminen, ei tietäminen.

On cumulant techniques in speech processing

This paper analyzes applications of cumulant analysis in speech processing. A special focus is made on different second-order statistics. A dominant role is played by an integral representation for cumulants by means of integrals involving cyclic products of kernels.

Liikeidean kehittäminen case; videoneuvotteluna toteutettava opetus

Tutkielman aihealue kuuluu liikeidean kehittämisen kenttään. Tutkielmassa on teoreettinen ja empiirinen osa. Teoreettisen viitekehyksen alussa käsitellään tietoyhteiskuntaa eri näkökulmista käsin. Lisäksi on käsitelty videoneuvotteluna toteutettua opetusta ja videoneuvottelutekniikkaa sekä pohdittu etäopetuskäsitteen suhdetta videoneuvotteluvälitteiseen opetukseen. Koska tutkielmassa on innovatiivinen ote, on lähdeaineiston avulla käsitelty myös innovaatioita. Liikeidean kehittämisen tueksi on selvennetty toiminta-ajatuksen ja liikeidean käsitteitä. Empiirinen osa rakentuu kyselytutkimuksen tulosten esittelyn sekä liikeidean kehittämisen ympärille. Empiirisen osan päätavoite on kehittää liikeideaa yritykselle, joka välittäisi erityisasiantuntijatason opetusta videoneuvottelujärjestelmien kautta. Liikeidean kehittämisen tueksi ja sen testaamiseksi on suoritettu sähköpostin avulla kyselytutkimus valitussa asiakaskohderyhmässä. Kyselytutkimuksen perusteella videoneuvottelujärjestelmien kautta välitettävälle erityisasiantuntemukselle on kysyntää. Videoneuvotteluna toteutettavaan opetukseen on mahdollista rakentaa moniulotteisesti asiakkaiden arvostamaa lisäarvoa. Liikeidean toteutuksen onnistumisen kannalta kriittisen tärkeitä tekijöitä ovat oikean asiakaskohderyhmän valitseminen, koulutussuunnittelu sekä markkinoinnin onnistuminen Erittäin kriittinen tekijä on erityisasiantuntijoiden "sisäänosto".

User-driven community-based service development

This final thesis project was carried out in the Industrial Management department of University of Applied Sciences Stadia for Forum Virium Helsinki. The purpose of this study was to answer to the question of how companies can use online customer community of co-creation in service development and what is the value gained from it. The paper combines a range of recently published theoretical works and ongoing customer community case development. The study aims to provide new information and action approaches to new service developers that may increase the success of the community building process. The paper also outlines the benefits of the use of online customer community and offers practical suggestions for maximizing the value gained from the community in service development projects. The concepts and suggestions introduced in the study appear to have notable new possibilities to the service development process but they have to be further tested empirically. This paper describes the online consumer community of co-creation to an important organizational process of innovation management suggesting that it possesses a great value to business. Online customer communities offer a potential of improving the success of new services or products enabling early, penetrable market entry and creating sustainable competitive advantage.