Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Verkkokeskustelu asiantuntijuuden kehittämisessä : Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutusohjelman verkkokeskustelut dialogi-teorian näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli dialogi-teorian näkökulmasta tarkastella verkkokeskusteluissa tapahtuvaa asiantuntijuuden kehittämistä. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on lähinnä keskustelunanalyyttinen ja siinä keskitytään pääasiallisesti verkkokeskustelujen dialogisen rakenteen ja etenemisen selvittämiseen.Dialogia keskustelumuotona käsittelevät teoriat sekä dialogin kehittymistä kuvaava neljän keskustelukentän teoria muodostavat tutkimuksen teoriataustan. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä keskustelukentissä asiantuntijuuden kehittäminen tapahtuu verkkokeskusteluissa? 2. Miten siirtyminen keskustelukenttien välillä tapahtuu? 3. Mitä dialogisia toimintatapoja verkkokeskusteluissa esiintyy? 4. Miten dialogin symmetria toteutuu verkkokeskusteluissa? 5. Minkälaisia tiimienvälisiä eroja verkkokeskusteluissa esiintyy keskustelukenttien, dialogisten toimintatapojen, dialogin symmetrian suhteen? Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä rakennettiin aikaisempien verkossa tapahtuvan dialogin tutkimiseen käytettyjen menetelmien sekä dialogin kehittymistä kuvaavan keskustelukenttäteorian pohjalle. Tutkimuksen aineisto kerättiin johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluvista verkkokeskusteluista. Tutkimushenkilöt olivat sivistystoimenjohtajia, opetuspäälliköitä ja rehtoreita (12 naista,12 miestä). Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 10 keskustelua, jotka sisälsivät 340 viestiä. Verkkokeskustelut jakautuivat koko koulutusryhmän keskusteluihin sekä koulutusryhmästä muodostettujen neljän eri tiiminkeskusteluihin. Tulokset osoittavat, että dialogin kehittymisen kannalta verkkokeskusteluissa eniten ongelmia aiheuttavat keskustelujen symmetrisyyden toteutuminen ja yhteisen ymmärryksen luominen. Erityisen vaikeaksi verkkokeskusteluissa osoittautui taustateorian mukaiseen luovaan, virtaavaan dialogiin pääseminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asiantuntijuuden kehittämiseen pyrkivän, dialogi-teorianmukaisen verkkokeskustelun synnyttäminen on vaikeaa ja vaatii tietoista dialogin taitojen harjoittelemista.

A rapid and sensitive method for the estimation of individual tRNA pools

A rapid and sensitive method is described to quantitatively compare tRNA pools for individual aminoacids in a single experiment. The procedure comprises of: (i) charging of total tRNA with a mixture of radiolabeled aminoacids, (ii) deacylation of the esterified tRNA with a volatile base and the recovery of the labeled aminoacid, (iii) derivatisation of the aminoacid with phenylisothiocyanate after mixing with excess of nonradioactive aminoacids, (iv) baseline separation of the phenylthiocarbamyl aminoacids by reverse phase high performance liquid chromatography monitored by A254nm and (v) quantitation of the radioactivity in individual aminoacid peaks. The radioactivity in the aminoacid peak corresponds to the quantity of the aminoacylated tRNA. The method has been successfully applied to quantitate the individual tRNA pools in the developing silk glands of Bombyx mori, a functionally adapted tissue which undergoes considerable variations in tRNA content. PSG, posterior silk gland; PITC, phenylisothiocyanate; DMAA, N,N-dimethyl-N-allylamine; APH, algal protein hydrolysate; ptc-, phenylthiocarbamyl; HPLC, high performance liquid chromatography.

A Review of Transport Practices and Mortalities in pigs in Australia

The closure of abattoirs in Australia dictates that pigs will be transported over greater distances resulting in increased costs and reduced margins for producers. Factors contributing to reduced margins could include increased freight costs, reduced scale weight as a result of reduced killing out percentage and condemnations (due to injuries) plus possible increased deaths in transport. More information is needed in Australia on transport practices and mortalities to address knowledge deficiencies in our understanding of the welfare implications of road transport.

GWAS of 126,559 individuals identifies genetic variants associated with educational attainment

A genome-wide association study (GWAS) of educational attainment was conducted in a discovery sample of 101,069 individuals and a replication sample of 25,490. Three independent single-nucleotide polymorphisms (SNPs) are genome-wide significant (rs9320913, rs11584700, rs4851266), and all three replicate. Estimated effects sizes are small (coefficient of determination R(2) approximately 0.02%), approximately 1 month of schooling per allele. A linear polygenic score from all measured SNPs accounts for approximately 2% of the variance in both educational attainment and cognitive function. Genes in the region of the loci have previously been associated with health, cognitive, and central nervous system phenotypes, and bioinformatics analyses suggest the involvement of the anterior caudate nucleus. These findings provide promising candidate SNPs for follow-up work, and our effect size estimates can anchor power analyses in social-science genetics.

Laser flash photolysis study of triplets of cyclobutanethiones

Five cyclobutanethiones with different chromophores at the 3-position were examined for triplet state behaviour in benzene using laser excitation into their low lying nπ*1 band systems. A weak transient absorption attributable to the triplet state is observed in all these cases. Results concerning triplet lifetimes, intersystem crossing yields (S1 → T1), self-quenching kinetics and kinetics of energy transfer to all-trans-1,6-diphenyl-1,3,5-hexatriene and oxygen and quenching by di-t-butyl nitroxide (DTBN) are presented. Intersystem crossing yields estimated with reference to p,p′-dimethoxythiobenzophenone are roughly unity in all five cases. Self-quenching rates are found to be less than diffusion limited and this is attributed to steric crowding at the α positions (dimethyl group). The rates of oxygen and DTBN quenching compare well with those reported for several other thiones in the literature. No transients other than the triplet were detected in the above cyclobutane-thiones.

Mordenite-incorporated PVA-PSSA membranes as electrolytes for DMFCs

Composite membranes with mordenite (MOR) incorporated in poly vinyl alcohol (PVA)–polystyrene sulfonic acid (PSSA) blend tailored with varying degree of sulfonation are reported. Such a membrane comprises a dispersed phase of mordenite and a continuous phase of the polymer that help tuning the flow of methanol and water across it. The membranes on prolonged testing in a direct methanol fuel cell (DMFC) exhibit mitigated methanol cross-over from anode to the cathode. The membranes have been tested for their sorption behaviour, ion-exchange capacity, electrochemical selectivity and mechanical strength as also characterized by Fourier transform infrared spectroscopy and thermogravimetric analysis. Water release kinetics has been measured by magnetic resonance imaging (NMR imaging) and is found to be in agreement with the sorption data. Similarly, methanol release kinetics studied by volume-localized NMR spectroscopy (point resolved spectroscopy, PRESS) clearly demonstrates that the dispersion of mordenite in PVA–PSSA retards the methanol release kinetics considerably. A peak power-density of 74 mW/cm2 is achieved for the DMFC using a PVA–PSSA membrane electrolyte with 50% degree of sulfonation and 10 wt.% dispersed mordenite phase. A methanol cross-over current as low as 7.5 mA/cm2 with 2 M methanol feed at the DMFC anode is observed while using the optimized composite membrane as electrolyte in the DMFC, which is about 60% and 46% lower than Nafion-117 and PVA–PSSA membranes, respectively, when tested under identical conditions.

Embedding Of Non-Simple Lie-Groups, Coupling-Constant Relations And Non-Uniqueness Of Models Of Unification

A general derivation of the coupling constant relations which result on embedding a non-simple group like SU L (2) @ U(1) in a larger simple group (or graded Lie group) is given. It is shown that such relations depend only on the requirement (i) that the multiplet of vector fields form an irreducible representation of the unifying algebra and (ii) the transformation properties of the fermions under SU L (2). This point is illustrated in two ways, one by constructing two different unification groups containing the same fermions and therefore have same Weinberg angle; the other by putting different SU L (2) structures on the same fermions and consequently have different Weinberg angles. In particular the value sin~0=3/8 is characteristic of the sequential doublet models or models which invoke a large number of additional leptons like E 6, while addition of extra charged fermion singlets can reduce the value of sin ~ 0 to 1/4. We point out that at the present time the models of grand unification are far from unique.

Swan’s Lagoon Celebrating 50 years

Swan’s Lagoon, which is 125 km south-south-west of Townsville, was purchased by the Queensland Government as a beef cattle research station in 1961. It is situated within the seasonally-dry tropical spear grass region of North Queensland. The station was expanded from 80 km2 to 340 km2 by purchase of the adjoining Expedition block in 1978. The first advisory committee formed and initiated research in 1961. The median annual rainfall of 708 mm (28 inches) is highly variable, with over 80% usually falling in December–April. Annual evaporation is 2.03 metres. The 60% of useable area is mostly flat with low fertility duplex soils, of which more than 50% is phosphorus deficient. Natural spear grass-based pastures predominate over the station. Swan’s Lagoon research has contributed to understanding the biology of many aspects of beef production for northern Australia. Research outcomes have provided options to deal with the region’s primary challenges of weaning rates averaging less than 60%, annual growth rates averaging as little as 100 kg, high mortality rates and high management costs. All these relate to the region’s variable and highly seasonal rainfall—challenges that add to insect-borne viruses, ticks, buffalo fly and internal parasites. As well as the vast amount of practical beef production science produced at Swan’s Lagoon, generations of staff have been trained there to support beef producers throughout Queensland and northern Australia to increase their business efficiency. The Queensland Government has provided most of the funds for staffing and operations. Strong beef industry support is reflected in project funding from meat industry levies, managed by Meat and Livestock Australia (MLA) and its predecessors. MLA has consistently provided the majority of operational research funding since the first grant for ‘Studies of management practices, adaption of different breeds and strains to tropical environments, and studies on tick survival and resistance’ in 1962–63. A large number of other agencies and commercial companies have also supported research.

Atomic Layer Deposition of Multicomponent Oxide Materials

Atomic layer deposition (ALD) is a method for thin film deposition which has been extensively studied for binary oxide thin film growth. Studies on multicomponent oxide growth by ALD remain relatively few owing to the increased number of factors that come into play when more than one metal is employed. More metal precursors are required, and the surface may change significantly during successive stages of the growth. Multicomponent oxide thin films can be prepared in a well-controlled way as long as the same principle that makes binary oxide ALD work so well is followed for each constituent element: in short, the film growth has to be self-limiting. ALD of various multicomponent oxides was studied. SrTiO3, BaTiO3, Ba(1-x)SrxTiO3 (BST), SrTa2O6, Bi4Ti3O12, BiTaO4 and SrBi2Ta2O9 (SBT) thin films were prepared, many of them for the first time by ALD. Chemistries of the binary oxides are shown to influence the processing of their multicomponent counterparts. The compatibility of precursor volatilities, thermal stabilities and reactivities is essential for multicomponent oxide ALD, but it should be noted that the main reactive species, the growing film itself, must also be compatible with self-limiting growth chemistry. In the cases of BaO and Bi2O3 the growth of the binary oxide was very difficult, but the presence of Ti or Ta in the growing film made self-limiting growth possible. The application of the deposited films as dielectric and ferroelectric materials was studied. Post-deposition annealing treatments in different atmospheres were used to achieve the desired crystalline phase or, more generally, to improve electrical properties. Electrode materials strongly influenced the leakage current densities in the prepared metal insulator metal (MIM) capacitors. Film permittivities above 100 and leakage current densities below 110-7 A/cm2 were achieved with several of the materials.

Energy losses at pipe trifurcations

In the case of pipe trifurcation, previous observations report negative energy losses in the centre branch. This causes an anomaly, because there should not be any negative energy loss due to conservation of energy principle. Earlier investigators have suggested that this may be due to the non-inclusion of kinetic energy coefficient (a) in the computations of energy losses without any experimental evidence. In the present work, through experimentally determined velocity profiles, energy loss coefficients have been evaluated. It has been found that with the inclusion of a in the computations of energy loss, there is no negative energy loss in the centre branch.

Estimation and evaluation of multi-decadal fire severity patterns using Landsat sensors

Retrospective identification of fire severity can improve our understanding of fire behaviour and ecological responses. However, burnt area records for many ecosystems are non-existent or incomplete, and those that are documented rarely include fire severity data. Retrospective analysis using satellite remote sensing data captured over extended periods can provide better estimates of fire history. This study aimed to assess the relationship between the Landsat differenced normalised burn ratio (dNBR) and field measured geometrically structured composite burn index (GeoCBI) for retrospective analysis of fire severity over a 23 year period in sclerophyll woodland and heath ecosystems. Further, we assessed for reduced dNBR fire severity classification accuracies associated with vegetation regrowth at increasing time between ignition and image capture. This was achieved by assessing four Landsat images captured at increasing time since ignition of the most recent burnt area. We found significant linear GeoCBI–dNBR relationships (R2 = 0.81 and 0.71) for data collected across ecosystems and for Eucalyptus racemosa ecosystems, respectively. Non-significant and weak linear relationships were observed for heath and Melaleuca quinquenervia ecosystems, suggesting that GeoCBI–dNBR was not appropriate for fire severity classification in specific ecosystems. Therefore, retrospective fire severity was classified across ecosystems. Landsat images captured within ~ 30 days after fire events were minimally affected by post burn vegetation regrowth.

High Lithium Storage in Mixed Crystallographic Phase Nanotubes of Titania and Carbon-Titania

Morphology and electrochemical performance of mixed crystallographic phase titania nanotubes for prospective application as anode in rechargeable lithium ion batteries are discussed. Hydrothermally grown nanotubes of titania (TiO2) and carbon-titania (C-TiO2) comprise a mixture of both anatase and TiO2 (B) crystallographic phases. The first cycle capacity (at Current rate = 10 mAg(-1)) for bare TiO2 nanotubes was 355 mAhg(-1) (approximately 1.06 Li), which is higher than both the theoretical capacity (335 mAhg(-1)) and the reported values for pure anatase and TiO2 (B) nanotubes. Higher capacity is attributed to it combination of the presence of mixed crystallographic phases of titania and trivial size effects. The surface area of bare TiO2 nanotubes was very high at 340 m(2) g(-1). C-TiO2 nanotubes showed a slightly lower first-cycle specific capacity of 307 mAhg(-1), but the irreversible capacity loss in the first cycle decreased by half compared to bare TiO2 nanotubes. The C-TiO2 nanotubes also showed a better rate capability, that is, higher capacities compared to bare TiO2 nanotubes in the Current range 0.1-2 Ag-1. Enhanced rate capability in the case of C-TiO2 is attributed to the efficient percolation of electrons as well its to the decrease in the anatase phase.

Shear tests of rivet fastened rectangular hollow flange channel beams

The intermittently rivet fastened Rectangular Hollow Flange Channel Beam (RHFCB) is a new cold-formed hollow section proposed as an alternative to welded hollow flange channel beams. It is a monosymmetric channel section made by intermittently rivet fastening two torsionally rigid rectangular hollow flanges to a web plate. This process enables the end users to choose an effective combination of different web and flange plate sizes to achieve optimum design capacities. Recent research studies focused mainly on the shear behaviour of the most commonly used lipped channel beam and welded hollow flange beam sections. However, the shear behaviour of rivet fastened RHFCB has not been investigated. Therefore a detailed experimental study involving 24 shear tests was undertaken to investigate the shear behaviour and capacities of rivet fastened RHFCBs. Simply supported test specimens of RHFCB with aspect ratios of 1.0 and 1.5 were loaded at mid-span until failure. Comparison of experimental shear capacities with corresponding predictions from the current Australian cold-formed steel design rules showed that the current design rules are very conservative for the shear design of rivet fastened RHFCBs. Significant improvements to web shear buckling occurred due to the presence of rectangular hollow flanges while considerable post-buckling strength was also observed. Such enhancements to the shear behaviour and capacity were achieved with a rivet spacing of 100 mm. Improved design rules were proposed for rivet fastened RHFCBs based on the current shear design equations in AISI S100 and the direct strength method. This paper presents the details of this experimental investigation and the results.