963 resultados para Ahonen-Eerikäinen, Heidi: "Musiikillinen dialogi"
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Rameaun teoriat ja niiden vaikutus ; Nelisointujen muodostaminen ; Täydelliset ja septimittömät noonisoinnut ; Kvarttipidätykset ; Urkupiste ja kaksoissuppositio ; Traité ja suppositioteorian systematiikka ; Musiikillinen konteksti.
Resumo:
Miten lähestyä laulajan tulkintaa? ; Empaattinen ja anlyyttinen kuunteleminen ; Sanallinen minä ja äänellinen minä ; Björkin äänen semioottinen ; Yrittäminen ja irtipäästäminen ; Muutoksen vastustaminen - pysähdykset äänen virtauksessa ; Kommentointia eleillä ja ilmeillä ; Musiikillinen hengästyminen ; Äänellinen minä monistuu ; Lauluäänen merkityksistä ; Moninainen Björk.
Resumo:
Teemanumero: Lukivaikeus.
Resumo:
Kirja-arvio
Resumo:
Teemanumero: Lukivaikeus.
Resumo:
Laulajan ilmaisun kehollinen ymmärtäminen ; Musiikillinen ilmaisu kehollisena, liikkeellis-laadullisena, virtauksellisena ja haltuun ottavana ; Ilmaisun liikkeellis-laadullinen ydin ; Kategorinen ja dynaaminen lähestymistapa ; Elämyksestä kohti analyysia ; Lopuksi.
Resumo:
Teemanumero 2/2011: Media ja menneisyys.
Resumo:
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tukee liikennepolitiikan keskeisiä tavoitteita toimivasta, terveellisestä, taloudellisesta ja ympäristön kannalta kestävästä liikennejärjestelmästä. Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvu edellyttää sitä, että arkimatkojen tekeminen jalan ja pyörällä on sujuvaa ja turvallista ja että päivittäisten toimintojen edellyttämien matkojen pituudet pysyvät riittävän lyhyinä. ELY-keskuksilla on merkittävä rooli näiden reunaehtojen kehitykselle niin maantievarsien jalankulku- ja pyöräilyolosuhteista vastaavana tienpitäjänä, kaupunkiseutujen ja taajamien liikennejärjestelmän suunnitteluun yhdessä muiden tahojen kanssa osallistuvana asiantuntijatahoja kuin kuntien kaavoitusta ohjaavana viranomaisena. Tärkeimmät keinot kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi ja suosion lisäämiseksi on koottu eri tahojen yhteistyönä laadittuun, vuoden 2012 alussa valmistuneeseen Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan 2020. Nyt laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma kertoo, miten Uudenmaan ELY-keskus toimii kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ja valtakunnallisen suunnitelman toteuttamiseksi. Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmassa on valtakunnallisen suunnitelman tapaan neljään teemaan ryhmiteltynä 33 toimenpideotsikkoa, joiden alla konkreettiset toimenpiteet on kuvattu. Teemoja ovat asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen (Tärkeät valinnat), kävelyä ja pyöräilyä tukevan liikenneinfrastruktuurin ja liikkumisympäristön kehittäminen (Reitti selvä), jalan ja pyörällä liikkumista suosivan yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon edistäminen (Kaikki lähellä) sekä kävelyn ja pyöräilyn asemaa hallinnossa, päätöksenteossa, rahoituksessa ja suunnittelussa koskevat kehittämisehdotukset (Järjestelmä toimii). Uudenmaan ELY-keskuksen kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelmaa aletaan toteuttaa heti. Monet suunnitelmassa kuvatut toimet ovat jo käynnissä tai käynnistetty suunnitelman laatimisen aikana. Toimenpiteiden etenemistä seurataan ja niiden tilannetta käsitellään jatkossa mm. seudullisissa kävelyn ja pyöräilyn yhteistyöryhmissä.
Resumo:
This dissertation presents studies on the environments of active galaxies. Paper I is a case study of a cluster of galaxies containing BL Lac object RGB 1745+398. We measured the velocity dispersion, mass, and richness of the cluster. This was one of the most thorough studies of the environments of a BL Lac object. Methods used in the paper could be used in the future for studying other clusters as well. In Paper II we studied the environments of nearby quasars in the Sloan Digital Sky Survey (SDSS). We found that quasars have less neighboring galaxies than luminous inactive galaxies. In the large-scale structure, quasars are usually located at the edges of superclusters or even in void regions. We concluded that these low-redshift quasars may have become active only recently because the galaxies in low-density environments evolve later to the phase where quasar activity can be triggered. In Paper III we extended the analysis of Paper II to other types of AGN besides quasars. We found that different types of AGN have different large-scale environments. Radio galaxies are more concentrated in superclusters, while quasars and Seyfert galaxies prefer low-density environments. Different environments indicate that AGN have different roles in galaxy evolution. Our results suggest that activity of galaxies may depend on their environment on the large scale. Our results in Paper III raised questions of the cause of the environment-dependency in the evolution of galaxies. Because high-density large-scale environments contain richer groups and clusters than the underdense environments, our results could reflect smaller-scale effects. In Paper IV we addressed this problem by studying the group and supercluster scale environments of galaxies together. We compared the galaxy populations in groups of different richnesses in different large-scale environments. We found that the large-scale environment affects the galaxies independently of the group richness. Galaxies in low-density environments on the large scale are more likely to be star-forming than those in superclusters even if they are in groups with the same richness. Based on these studies, the conclusion of this dissertation is that the large-scale environment affects the evolution of galaxies. This may be caused by different “speed” of galaxy evolution in low and high-density environments: galaxies in dense environments reach certain phases of evolution earlier than galaxies in underdense environments. As a result, the low-density regions at low redshifts are populated by galaxies in earlier phases of evolution than galaxies in high-density regions.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen Lahteen mahdollisesti perustettava yksityinen päiväkoti toiminnaltaan olisi, eli millaisia ominaisuuksia päiväkotilasten vanhemmat sellaisessa arvostaisivat. Toisaalta vertailukohdaksi otettiin, miten he näkevät tämänhetkisen tilanteen kunnallisissa päiväkodeissa. Teoriaosuus perustui viiden kilpailuvoiman malliin ja siinä erityisesti differointiin. Empiriaosuudessa tutkittiin kvantitatiivisella lomaketutkimuksella vanhempien mielipiteitä. Kunnallisten päiväkotilasten vanhempien tietämys yksityisistä päiväkodeista oli heikkoa, joten tutkimus perustui tältä osin pääasiassa mielikuviin. Mielikuva yksityisistä päiväkodeista oli positiivinen, mutta lähes kaikessa heikompi kuin kokemukset kunnallisista päiväkodeista. Ryhmäkoot, päiväkotien koot ja henkilökunnan määrä sekä hoidon rauhallisuus nähtiin yksityisellä puolella parempina. Mikäli yksityiset päiväkodit haluavat saada aikaan paremman mielikuvan ja tulevaisuudessa toimia jopa brändeinä, niiden on luotava itsestään positiivisempi mielikuva.