Tuotannonsuunnittelu- ja -ohjausprosessin kehittäminen konepajayrityksessä

Tehdyssä kirjallisuus- ja teoriakatsauksessa vuosien 2006 - 2010 välisenä aikana, Keski-Suomessa toimivan konepajateollisuuden järjestelmätoimittajayrityksen toimeksiannosta, pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva laajasta tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen aihealueesta. Perustutkimuskysymykset liittyivät ns. MPC-systeemiin, jolla tarkoitetaan sitä, että tuotannonsuunnittelu- ja ohjauskysymyksissä on huomioitava aina henkilöiden, organisaation, teknologioiden ja prosessien muodostama kokonaisuus. Operatiivisen johtamisen tehtävänä on yrityksen tuotteita koskevan kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen niin, että resursseja käytettäisiin ja tarvittaisiin mahdollisimman vähän vastattaessa kysyntään asiakasvaatimukset huomioiden. Tuotantostrategian pohjalta on voitava rakentaa MPC-systeemi, jonka avulla ja jota kehittäen tuotanto saavuttaisi sille asetetut suorituskykytavoitteet mm. kustannusten, laadun, nopeuden, luotettavuuden sekä tuottavuuskehityksen osalta. Työssä tarkasteltiin yleisen kolmitasoisen viitekehyksen kautta ”perinteisistä MPC-systeemien perusratkaisuista” hierarkkisia, suunnittelu- ja laskentaintensiiviä, MRP-pohjaisia sekä yksinkertaistamiseen ja nopeuteen perustuvia JIT/Lean -menetelmiä. Tämä viitekehys käsittää: 1) kysynnän- ja resurssien hallinnan, 2) yksityiskohtaisemman kapasiteetin ja materiaalien hallinnan sekä 3) tarkemman tuotannon ja hankintojen ohjauksen sekä tuotannon lattiatason osa-alueet. Johtamisen ja MPC-systeemien kehittämisen ”uusina aaltoina ja näkökulmina” raportissa käsiteltiin myös johtamisen eri koulukuntia sekä em. viitekehyksen pohjalta tarvittavia tietojärjestelmiä. Olennaisimpana johtopäätöksenä todettiin, että MRP-pohjaisten ratkaisujen lisäksi, etenkin monimutkaisia tuotteita tilausohjautuvasti valmistavien kappaletavarateollisuuden yritysten, on mahdollisesti hyödynnettävä myös kehittyneempiä suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiä. Lisäksi huomattiin, että ”perinteisten strategioiden” rinnalle yritysten on nostettava myös tieto- ja viestintäteknologiastrategiat. On tärkeää ymmärtää, että täydellistä MPC-systeemiä ei ole vielä keksitty: jokaisen yrityksen tehtäväksi ja vastuulle jää ”oman totuutensa” muodostaminen ja systeeminsä rakentaminen sen pohjalta.

Alaisten taidoista ja ongelmista työyhteisöissä

Kirjallisuusarvostelu

Venäjän pohjoisen resurssiperiferian talousmaantiedettä

Kirjallisuusarvostelu

Puna-armeijan operaatiosuunnitelmista asiantuntevasti

Kirjallisuusarvostelu

Inkeriläiset naisjulistajat valokeilassa

Kirjallisuusarvostelu

Innovaatiot aluekehittämisessä : uutta paradigmaa etsimässä

Kirjallisuusarvostelu

Miten käy palvelukyvyn? : kuntien valmistautuminen väestömuutoksen vaikutuksiin : yhteistyö, uudistuvat palvelurakenteet ja työhyvinvointi kuntastrategian ytimiksi

Lectio praecursoria Joensuun yliopisto 17.6.2005.

Yhteistyö, uudistuvat palvelurakenteet ja työhyvinvointi kuntien strategioina väestönmuutokseen valmistautumisessa

Kirjallisuusarvostelu

Contextuality in SME Ownership – Studies on Owner-managers’ Ownership Behavior

The purpose of this study is to deepen the understanding of the meaning of ownership in the context of small and medium sized businesses. The research on ownership has increased and widened during the last few years. Ownership is treated increasingly as a psychological phenomenon and it has been noticed that it is common for SME ownermanagers to be mentally linked to their firms. Previous research is suggesting that the central role of an owner-manager in an SME is specifying the concept of SMEs, and that ownership is creating a great heterogeneity within SMEs. This study suggests that there is a variation whitin ownership behaviour of small business owners, and the variation is not totally random or irrational, but following the general patterns of business ownership and of doing business on an SME level. This study is a concept analytical in nature and it builds on the theoretical clarification of the concept of ownership. The theoretical consideration concludes with proposing a definition of ownership: Ownership means a subject’s relatively sustaining position of control in regard to an object. The empirical part of this study consists of five articles, out of which one is conceptual and four are empirical in nature. The notion of contextuality of ownership and the notions of SME characteristics form the basic premise of this study and the theoretical basis for the publications. From the owner-managers point of view, ownership relates the owner also to his or her environment and therefore also to the valuations of the owner-managers. This means that all the dimensions are not equally valued, but certain dimensions in his or her ownership are more important. The presented empirical research is supporting the claim that there is a variation whitin ownership behaviour of small business owners. When bringing the definition of ownership onto a personal and psychological level and into the SME context, it was noticed that ownership is not only a closed system phenomenon occurring between the owner and object owned, but it is also elementarily connected to the environment. Ownership - along with the psychological side of it - is a contextual phenomenon where the fundamental factor is the relatively sustaining position of control with regard to an object. As a contribution of the study, this definition is bringing a new point of view to the discussion on SMEs, SME strategic behaviour and family businesses. The study concludes with pointing out directions for future research.

Organisaatiorakenteiden vaikutuksia yritysten innovatiivisuuteen

Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset organisaatiorakenteet vaikuttavat yritysten innovatiivisuuteen. Siinä käsitellään organisaatioiden rakenteiden jaottelua ja ominaisuuksia, ja käydään läpi innovatiivisuuteen tarvittavia resursseja ja siihen vaikuttavia ympäristön ominaisuuksia. Työn lopuksi tarkastellaan eri rakennemallien innovatiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä, ja tehdään yhteenveto innovatiivisuuden kannalta hyvistä ja huonoista rakenteista. Organisaatiorakenteet jaotellaan kuuteen malliin, mutta käytännössä niistä voidaan luoda yhdistelmiä kunkin organisaation tarpeen mukaan. Rakenteilla huomattiin olevan vaikutusta innovatiivisuuteen. Voidaan sanoa, että innovaatioiden kannalta parhaita ovat rakenteeltaan joustavat organisaatiot, joissa on matala hierarkiataso ja runsaasti kommunikaatiota. Esimerkkinä sellaisesta toimii erityisesti matriisirakenne. Huonosti innovaatiotoimintaa tukevia ovat toiminto- ja divisioonarakenteet, lähinnä joko reagoinnin hitauden tai asiantuntijuuden pinnallisuuden takia. Yrityksen tulee löytää tasapaino joustavuuden ja byrokratian välillä saavuttaakseen omalla toimialallaan tarpeellisen innovatiivisuuden. Sen tulee myös perehtyä tarpeisiinsa ja arvioida millaisia päämääriä todellisuudessa halutaan saavuttaa. Innovaatiotoiminnan kehittämisessä yrityksen johdon tulee ottaa huomioon nämä päämäärät ja kyseisen organisaation rakenne.