Alakoulun kolmannen luokan oppilaiden kokemuksia mobiilioppimisesta

Tablet-laitteet ovat nopeasti yleistyneet opetuskäytössä. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää alakoulun kolmannen luokan oppilaiden kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä haastattelun avulla. Haastattelun kohteena oli kaksi toisistaan tablet-laitteen käytön suhteen eroavaa luokkaa. Ensimmäisellä luokista tablet-laitteet olivat pääasiallinen opetuksen ja oppimisen väline ja toisella luokista tablet-laitteita käytettiin noin kerran kuukaudessa. Haastateltavat oppilaat valikoitiin esikyselyn perusteella. Haastattelujen pohjalta, molempien luokkien oppilaiden tablet-laitteiden koulukäyttö on pitkälti samankaltaista kuin perinteisempien oppimisvälineiden käyttö. Molemmilla luokilla oli oppilaita, jotka vastasivat suosivansa sähköisten oppimisympäristöjen sijaan perinteisempiä oppimisympäristöjä ja -välineitä. Tästä huolimatta tablet-laitteiden käyttö on oppilaiden mukaan pääasiassa innostavaa sekä toimintaa helpottavaa ja nopeuttavaa. Erityisesti matikkapelit erottuivat edukseen oppilaiden haastatteluvastauksissa. Myös aiemmissa tutkimuksissa matikkapelien hyödyt ovat korostuneet. Oppilaat vastasivat haastattelussa käyttävänsä mobiililaitteita koulun ulkopuolella pääasiassa viihdekäyttöön. Suurimmat erot tulivat esiin oppilaiden välisessä yksilöllisessä vapaa-ajan mobiililaitteiden käytössä. Toisaalta mobiililaitteiden parissa käytetty aika näyttää jakavan oppilaita enemmän ja vähemmän laitteita käyttäviin. Keskeisiä luokkien välisiä eroja olivat koetut ongelmatilanteet ja ongelmanratkaisutaidot. Mobiilioppimisen ratkaisutaidot olivat parempia paljon tablet-laitteita käyttävällä luokalla. Suurin osa oppilaiden kohtaamista ongelmista on heidän vaikutusmahdollisuutensa ulottumattomissa. Laitteet aiheuttivat myös häiriöitä vähän laitteita käyttävässä luokassa. Opettajan rooli mobiilioppimisessa ja sähköisten oppimisympäristöjen käytössä nousee monin tavoin keskeiseksi ongelmanratkaisusta ja ennakoinnista lähtien aina sisältöjen ja materiaalien suunnitteluun ja laitteen käytön opastukseen asti.

Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 – 2021

Kyrönjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Hallintasuunnitelmassa esitetään myös suunnitteluun liittyvä sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja kuulemi-nen. Tulvariskien hallintasuunnitelma on valmisteltu Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmän, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suo-men ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kyrönjoen tulvista aiheutuvia vahinkoja voidaan ehkäistä ja vähentää monin tavoin. Toimien kirjo ulottuu maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen omatoimiseen suojaukseen ja tulvien ennakoinnista operatiiviseen tulvantorjuntaan. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kattavat tulvien ennaltaehkäisyn, tulvasuojelutoimenpiteet, toiminnan tulvatilanteissa, valmiustoimet sekä tulvan jälkeiset toimenpiteet. Painopiste on vahinkojen ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa. Suunnitelmassa esitetään nykyistä tehokkaampaa tiedottamista, jotta sekä yksityiset että julkiset tahot voivat paremmin varautua tulviin myös omatoimisesti. Tulvavesiä esitetään pidettäväksi valuma-alueilla mm. metsämailla ja käytöstä poistuvilla turvetuotantoalueilla. Kyrönjoen pengerrysalueiden käyttöä esitetään suunniteltavaksi niin, että pengerrysalueita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös harvinaisilla tulvilla. Kyrönjokilaakson kunnat, asukkaat, pen-gerrysyhtiöt sekä ELY-keskus ovat keskeisessä roolissa tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuksessa. Suunnitelma perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta ja sen valmistelussa on hyödynnetty vesistöalueen tulvariskien alustavaa arviointia, tulvakarttoja sekä muita aikaisemmin tehtyjä tulvariskien hallinnan asiakirjoja. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt suunnitel-man joulukuussa 2015. Suunnitelma tarkistetaan tarpeellisin osin viimeistään vuonna 2021.

Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021

Lapuanjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alus-tava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estä-miseksi ja vähentämiseksi. Hallintasuunnitelmassa esitetään myös suunnitteluun liittyvä sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja kuuleminen. Tulvariskien hallintasuunnitelma on valmisteltu Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmän, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Lapuanjoen tulvista aiheutuvia vahinkoja voidaan ehkäistä ja vähentää monin tavoin. Toimien kirjo ulottuu maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen omatoimiseen suojaukseen ja tulvien ennakoinnista operatiiviseen tulvantorjuntaan. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kattavat tulvien ennaltaehkäisyn, tulvasuojelutoimenpiteet, toiminnan tulvatilanteissa, valmiustoimet sekä tulvan jälkeiset toimenpiteet. Painopiste on vahinkojen ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa. Suunnitelmassa esitetään nykyistä tehokkaampaa tiedottamista, jotta sekä yksityiset että julkiset tahot voivat paremmin varautua tulviin myös omatoimisesti. Tulvavesiä esitetään pidettäväksi valuma-alueilla mm. metsämailla ja käytöstä poistuvilla turvetuotantoalueilla. Lapuanjoen pengerrysalueiden käyttöä esitetään suunniteltavaksi niin, että pengerrysalueita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös harvinaisilla tulvilla. Lapuanjokilaakson kunnat, asukkaat, pen-gerrysyhtiöt sekä ELY-keskus ovat keskeisessä roolissa tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuksessa. Suunnitelma perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta ja sen valmistelussa on hyödynnetty vesistöalueen tulvariskien alustavaa arviointia, tulvakarttoja sekä muita aikaisemmin tehtyjä tulvariskien hallinnan asiakirjoja. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt suunnitel-man joulukuussa 2015. Suunnitelma tarkistetaan tarpeellisin osin viimeistään vuonna 2021.

Paremman asiakaskokemuksen ja käytettävyyslähteisen lisäarvon tuottaminen design muutoksilla - tapaustutkimus hyvis.fi järjestelmään

Työn tarkoituksena on antaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Hyvis –palvelun nettiportaalille muutosehdoituksia koskien nettisivujen ulkoasua, käytettävyyteen liittyviä seikkoja sekä ideoita brändinrakentamiseen verrattuna maailmalta löytyneisiin palkittuihin terveysalan sivustoihin. Työn tavoitteena on löytää mahdollisimman hyvä ohjenuora nettisivujen toiminnallisiin ja ulkoisiin tapoihin sekä käytänteihin, joiden ansiosta brändille voidaan luoda lisäarvoa nettisivujen välityksellä. Työn tuloksina tuli esiin sivujen kategorioinnin tärkeys, jolla voidaan selkeyttää sivujen rakennetta sekä se helpottaa sivuilla navigointia ja tiedonhakua. Kuvien käyttäminen linkkien ja tekstien yhteydessä oli tulosten mukaan suotavaa. Jokainen tarkasteltava sivu sisälsi responsiivisuuden sekä mobiili- ja tablettioptimoinnin, joten se oli yksi tärkeimmistä tutkimuksessa saaduista tuloksista. Sosiaalinen media oli myös kovasti käytössä jokaisen tutkittavan sivun kohdalla.

Tehohoitopotilaan siirtotiedote hoitotyön päätöksenteon tukena - retrospektiivinen asiakirja-analyysi vuosilta 2001-2013

Tuija Lehtikunnas: Intensive care patient handover document in support of decision-making in nursing work - Retrospective document analysis for the period 2001–2013 University of Turku, Faculty of Medicine, Nursing Science Annales Universitatis Turkuensis Turku 2016 ABSTRACT The continuity of care and flow of information must be ensured when transferring the responsibility of care, whether this is done within an organisation or from one organisation to another. The purpose of this study was to describe and compare the nursing handover documents of long-term intensive care patients and changes to these documents during the years 2001–2013. Research data comprehended long-term intensive care patient handover documents (N = 250). Data was gathered from one university hospital intensive care unit and subjected to a content analysis of technical implementation, structure and content at five different time points. In addition to this, the nursing handover documents were analysed from a nursing decision-making standpoint. Sub-data (n = 5 x 50) from the years 2001, 2002, 2004, 2006 and 2013 was gathered. The first sub-data was manual, written on paper with a pen. The rest of the sub-data obtained was entered in a dedicated intensive care information system. The study developed an intensive care patient nursing handover document analysis framework, which was used to deductively analyse the research data. The results indicated that the transitioning to electronic records reinforced structure and identification improving the reusability of data was increased. Although intensive care nursing was recorded on nursing handover documents more comprehensively in more recent sub-data, it was done selectively with regard to overall patient care, e.g. there are no entries concerning the psychological support and counselling of patients or family members. Nursing handover documents do not contain a systematic description of the patient's communication and functional capacity at the moment of transfer. The patient's condition at the moment of transfer is not clearly indicated on the handover documents. Plans for follow-up treatment are not recorded at all. Nursing decision-making is difficult to find on the nursing handover documents used as research data. The study developed a handover document model for intensive care nursing that supports nursing decision-making and the continuity of care. Developmental recommendations focus on the management of co-operation within organisations for ensuring the continuity of care and enhancing each area of nursing in recording nursing handover documents by planning nursing for the patient, taking follow-up treatment resources into consideration. Keywords: Intensive care nursing, nursing decision-making, nursing records, information flow, nursing handover document, continuity of care

RECUEIL DES ŒUVRES POÉTIQUES de Jehan Molinet. Ms. in-fol. sur papier de 201 f., demi-rel. v. f, tr. r. (Rel. du XVIIIe siècle.)

Complainte (La) de Grece

The Falls of Niagara. --

Depicted by pen and camera.

The Falls of Niagara. --

Depicted by pen and camera.

Agnes Ethelwyn Wetherald fonds

An accomplished poet, writer and journalist, Ethelwyn Wetherald’s works were present in all Ontario readers for school children. Among her most notable works are; The Indigo Bird, The Red-Winged Blackbird, and The Pasture Field. The above poem Legacies is one of her most famous works and appears on her gravestone. Wetherald was born in 1857 as the sixth child out of an eventual eleven. Although born in Rockwood Ontario, she spent most of her life in Fenwick (Pelham Township), Ontario, where she died in 1940. Wetherald used her surroundings as her inspiration and focused on nature. She has been coined a nature poet and journalist. Wetherald received her education at both the Friends boarding school in Union Springs, N.Y. and at Pickering College in Pickering Ontario. After her schooling she wrote numerous articles for the Toronto Globe under the pen name Bel Thistelwaite, derived from her Grandmother’s name. These articles lead to a position as Women’s editor of the Globe and later she was part of the Advertiser’s editorial staff in London Ontario. Wetherald continued writing after she was finished with the papers and published six volumes of poetry between 1895 and 1931. Her work was not only known amongst school children, but also attracted the attention of Earl Grey, Governor-General of Canada in 1907 and Sir Wilfred Laurier, Prime Minster of Canada in 1911. In 1921 she published a book entitled Tree Top Morning, which she dedicated to her daughter Dorothy Rungeling who also became an author. Recently Rungeling published Life and works of Ethelwyn Wetherald 1857-1940 : with a selection of her poems and articles about her mother. Rungeling, Dorothy W., Life and works of Ethelwyn Wetherald

Lini Richarda Grol Fonds, 1946-2007

Lini Richarda Grol was originally born in Nijmegen, Netherlands in 1913 and immigrated to Canada in 1954 after working as a nurse in South America for three years from 1951 to 1954. She was granted her first Canadian passport in 1961 and worked full-time as nurse at the Welland County Hospital. While nursing she would enroll in writing courses at McMaster University and Ryerson Polytechnical Institute, now Ryerson University. Eventually she decided to dedicate herself to her writing and artwork and began to only work as a nurse part-time and then later opened the Fonthill Studio to devote herself to her writing and artwork full-time. Her status as an immigrant and career as a nurse provided inspiration for much of her writing and she frequently tackles the experience of the female immigrant in her works. Her first publication was in 1938 in a small literary and women’s magazines in Holland and Belgium and her first work of poetry was entitled Stive Gedachten. None of these publications exist in this archive. Her most well-known publication, Liberation, centers around her experiences leading up to and after the liberation of Holland during World War II. Grol was, and continues to be a prolific writer in the Niagara Region and has been published in the Welland Tribune, Pelham Herald, Thorold News, Parent Magazine, Dunville Chronicle, and various Christian publications and literary newsletters and journals. Grol also started her own poetry magazine entitled Canadian Poets Pen Club to help aspiring writers get published. Perhaps her most recognized achievement was the inclusion of one of her poems and the recognition of her novel Liberation into the Thank You Canada Day celebration in May 1970. Grol participated in many local writers’ groups such as the Welland Writer’s Club, and the Canadian Author’s Association. Grol was membership secretary for the Canadian Author’s Association in 1984. She also founded a writer’s club in 1995 in her retirement home, Holland Christian Homes where members meet to talk about their poems and short stories either in English or Dutch. Participating in and creating a writers’ community is integral to Grol’s identity as an author and can be related to the feelings of isolation she felt as an immigrant to Canada. Grol also hosted her own television shows entitled Discovery with Lini Grol which featured guests, usually local artists and writers, and Holland en Hollanders a cultural program for Dutch immigrants. Grol’s most recent activities include the publication of a one act play entitled Peppermint Problems [1996] and a short story entitled “When our War started in Rotterdam” [2004]. In 1994, she moved to Brampton, Ontario into a Christian retirement center called Holland Christian Homes. For further biographical information about Grol see two books contained within this collection Women of Action [1976] and Something About the Author [1976].

Welland Canal Survey of Lands Alem Marr, 1834

Survey map and description of Alem Marr's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. Noteable features include; line between Marr and Shotwell's land, road allowance. The land totals 10 acres, 1 road and 28 perches. The land was first surveyed in 1830, by George Keefer, before the water had risen to it's full head. The red lines on the survey indicate the corrected survey in 1834. Surveyor notes are seen in red pen on the map.

Welland Canal Survey of Lands Elijah Shotwell, 1834

Survey map and description of Elijah Shotwell's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. Noteable features include; road to Quaker settlement, line between Shotwell and Marr's land. The first survey was done in 1830, by George Keefer, and a second survey done in 1834 once the water had reached it's full head. The second survey is indicated in red on the original survey. Lots surveyed are no. 223 and 224. The deed for the land is dated November 3, 1834. Surveyor notes are seen in pencil and red pen on the map.See also page 138.

Welland Canal Survey of Lands Jonathan Silverthorn, 1834

Survey map and description of Jonathan Silverthorn's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. The lands surveyed include lots 229 and 230. The land was first surveyed in 1830, then again in 1834, by George Keefer. The original survey only included the feeder and resevoir and wood land, whereas the second survey shows all lands owned by Silverthorn. The land totals 19.2 acres, 2 roads and 32 perches. The land is broken down as follows; 7.6 acres cleared land, canal and towpath, 6.6 acres reservoir - Michael Silverthorn, 5 acres woodland. Surveyor notes are seen in pencil and red pen on the map.See also page 138.

Welland Canal Survey of Lands David Price, 1834

Survey map and description of David Price's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. Noteable features include; Hellem's Creek, road, bridge, Chippewa, Griffith's land, canal. The deed for the land is dated October 14, 1834. The land totals 5 acres, 3 roads and 7 perches. Surveyor notes are seen in pencil and red pen on the map.

Welland Canal Survey of Lands John Hellems, 1835

Survey map and description of John Hellem's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. Noteable features include; W. Crooks land, concession lines, basin, bridges, guard lock, reservoir, tow path, Lyons Creek. The survey was done on three seperate ocassions by George and Samuel Keefer for Hellems lot #26 in Crowland township. Surveyor notes are seen in pencil and red pen on the map.