Indicadores sociales y psicosociales de calidad de vida de las personas mayores en un municipio = Social and psychosocial quality of life indicators of older persons in a municipality

A research about the quality of life of the older persons of a municipality starting from the analysis of the perceptions, evaluations and expectations related to concrete spheres of their lives (familiar characteristics, housing, health, nearby environment, activities, needs and dependencies and persons helping them to satisfy needs) is presented. Answers to 1988 questionnaires obtained from two representative samples of older per - sons living in private homes in the city have been analysed: persons over 65 years old and a specific one composed by a sub-sample of the general one, with persons over 75 years living alone. Data shaping contextual indicators related to housing have been analysed. The auto - nomy to drive and the evaluation of on’s health seem to be positive indicators to take in account while sutying quality of life at these ages. Sentinel indicators of the physical and relational conditions in the family and indicators of dependency are analysed as well. The evaluations of the older persons about their own life conditions are also analysed through psychosocial indicators connected to housing, nearby environmenent, their activities andincomes. The results obtained are applicable in order to improve the decision making process in social intervention programmes developed in the field of ageing aiming to take into account their perspectives

Vammaisuus hyvinvointivaltiossa. Invalideiksi, vajaamielisiksi tai kehitysvammaisiksi määriteltyjen kansalaisasema suomalaisessa vammaispolitiikassa 1940-luvun taitteesta vuoteen 1987

Tutkimuksessa tarkastellaan vammaisiksi määriteltyjen ihmisten kansalaisasemaa suomalaisessa toisen maailmansodan jälkeisessä vammaispoliittisessa keskustelussa. Analyysissa huomioidaan suomalaisen vammaishuollon molemmista päälinjoista, eli invalidihuollosta sekä vajaamielis- ja kehitysvammahuollosta, käydyt keskustelut. Tutkimuksen aikarajauksena toimii niin kutsuttu invalihuollon kausi, joka ulottui lakisääteisen vammaishuollon tarpeesta 1940-luvun taitteessa virinneestä keskustelusta vuoteen 1987, jolloin säädettiin periaatteiltaan edeltävään lainsäädäntöön verrattuna uudenlainen laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaisuuden käsitettä lähestytään tutkimuksessa yhtenä modernin sosiaalipoliittisen lainsäädännön kategorioista, jotka ovat vapauttaneet kansalaisen velvollisuudesta itsensä ja perheensä elättämiseen ja oikeuttaneet hänet toimeentulossaan sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa pyritään hahmottamaan millaiseksi tutkimuksen kohteena olevien vammaisten ryhmien kansalaisasema tutkimusajankohtana ymmärrettiin. Tarkastelussa keskitytään kansalaisuuden käsitteen niin kutsuttuun aineellisoikeudelliseen sisältöön analysoimalla tutkimuksen kohteena olevissa keskusteluissa esiintyneitä kansalaisuuden ideaaleja ja käsityksiä kansalaisen ja valtion suhteesta. Tutkimusaihetta lähestytään etsimällä vastausta kysymyksiin 1) Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin invalidihuollosta ja vajaamielis- tai 312 kehitysvammahuollosta käydyissä asiantuntijakeskusteluissa haettiin ratkaisuja? 2) Millaisia tavoitteita huollolle asetettiin? 3) Millaiseksi hahmotettiin huollon kohderyhmien asema ja tehtävät yhteiskunnassa? Analyysissa keskitytään huollosta käydyn asiantuntijakeskustelun tarkasteluun. Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto muodostuu tutkimusajankohdan vammaishuoltoa käsittelevästä lainsäädännöstä, sen valmistelun materiaaleista sekä vammaisjärjestöjen ja muiden alan asiantuntijoiden vammaishuollosta julkisuudessa käymästä keskustelusta. Tutkimuksessa esitetään, että suomalaisen vammaispolitiikan ja vammaisten kansalaisaseman kehityksessä on tutkimusajankohtana erotettavissa kolme vaihetta: 1) 1940–1950-lukujen yhteiskunnan rationalisointia ja sosiaalisten ongelmien vähentämistä painottaneella ennaltaehkäisevän huoltopolitiikan kaudella vammaiset ihmiset hahmotettiin yhteiskunnan reunamilla tai ulkopuolella olevaksi erityisryhmäksi, joka tuli pyrkiä huollon toimenpiteillä integroimaan omalle paikalleen yhteiskunnan kokonaisuuteen. 2) 1960-luvun kuntoutusideaalin laajenemisen kaudella vammaishuollon julkilausutuksi tavoitteeksi omaksuttiin yksilön edun ajaminen. 3) 1970–1980-lukujen normalisaation periaatetta painottaneessa vammaispolitiikassa tavoitteeksi otettiin vammaisille tarkoitettujen erityisjärjestelmien purkaminen sekä vammaisten tasa-arvoisen kansalaisaseman turvaaminen heidän osallistumismahdollisuuksiaan parantavilla tukitoimenpiteillä.

Urana työllistyminen

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää pitkään työttömänä olleiden ammatinvaihtajien ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemistä. Tämän lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kohderyhmän mielikuvaa ohjaavasta koulutuksesta. Pitkittäistutkimus on toteutettu seurannalla, jonka välietappina on ollut kohderyhmän osallistuminen ohjaavaan koulutukseen. Työvoimapoliittinen ohjaava koulutus edusti erityisesti vaikeasti työllistettäville kohdistettavaa interventiota, jolla pyrittiin puuttumaan työttömyyskierteeseen ja ehkäisemään syrjäytymiskehityksen jatkuminen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valitut ihmiset (51) ovat suoranaisessa keskiössä tutkittaessa työelämästä syrjäytymistä. Heikentyneet työelämävalmiudet ja työmarkkinakelpoisuus ovat tehneet heistä vaikeasti työllistettäviä. Heidän valintansa kohderyhmäksi, työhallinnon tekemän kurssiosoituksen kriteereinä olevien pitkäaikaistyöttömyyden sekä epäonnistuneen ammatinvaihdon perusteella, osoittaa heidän olevan erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa. On kuitenkin huomattava, että heidät on valittu kohderyhmäksi paitsi kurssiosoituksen saaneina pitkäaikaistyöttöminä myös ammatinvaihtajina, jotka itse haluavat vaihtaa ammattiaan. Tutkimusaineistona ovat olleet työhallinnon asiakasrekisteritiedot ja seurantatutkimuksen perusteella muodostetuista ryhmistä valittujen neljän tapaushenkilön teemahaastatteluaineistot. Tutkimusaineistoa on käsitelty laadullisesti, koska tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin sekä tutkimuksen kohteena olevan ilmiön, tutkimuskysymysten ja -aineistojen että tarkoituksensa perusteella. Tutkimuksessa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien henkilöiden ammatinvaihtoa ja työllistymistä. Kuvatuissa tapauksissa ammatinvaihtotarve perustuu suurimmalla osalla terveydellisiin rajoitteisiin, joiden vuoksi aikaisemmassa työssä toimiminen on mahdotonta. Useimmiten vajaakuntoisuus on merkittävästi pitkittänyt heidän työttömyyttään. Tämän vuoksi seurantatutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan ammatinvaihtoprosessin etenemistä. Muun muassa työttömyyttä laajasti tutkineet Aho ja Vähätalo ovat todenneet vajaakuntoisuuden olevan merkittävä työttömyyden pitkittymiseen vaikuttava tekijä. Ahon mukaan vajaakuntoisiksi diagnosoituja on jopa viidennes kroonisesti pitkäaikaistyöttömistä työhallinnon asiakasrekisteriin kirjatuista henkilöistä. Monen tekijän summana pitkään työttömänä olleet henkilöt ovat vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa he eivät enää kykene omin avuin löytämään ulospääsyä työttömyydestä Tämän seurantatutkimuksen perusteella vain hyvin harvalla kohderyhmään kuuluvista on ammatinvaihdossa ja työllistymisessä tapahtunut merkittävää edistymistä huolimatta useiden vuosien yrittämisestä. Ammatinvaihdon ja työllistymisen edistymistä on tarkasteltu sen perusteella, miten työelämään ja/tai koulutukseen sijoittumiset tai muut toiminnot ovat edesauttaneet tavoitteen toteutumista. Seurantatutkimuksessa on muodostettu neljä tyyppiryhmää ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemisen perusteella. Ryhmät ovat: Ammatinvaihdossa onnistuneet (5), ammatinvaihdossa edistyneet (19), pitkäaikaistyöttömäksi jääneet (12) ja epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet (15). Ammatinvaihdossa onnistuneet ovat toteuttaneet ammatinvaihtonsa siirtymällä suoraan työelämään uudelle alalle, työllistymällä koulutusta vastaavaan työhön uudelleenkoulutuksen jälkeen tai kouluttautumalla uuteen ammattiin työllistymättä. Kuitenkin vain kolme heistä on sijoittunut seurannan päättyessä pysyväisluonteiseen terveydelleen soveltuvaan työhön muiden ollessa edelleen työttömänä. Ammatinvaihdossa edistyneet ovat suurimmaksi osaksi edistyneet ammatinvaihdossaan soveltuvien tukitöiden avulla. Työttömyys on kuitenkin jatkunut valtaosalla ja vain yksi heistä on sijoittuneena työelämään seurannan päättyessä. Tämä sijoittuminen ei ole kuitenkaan edistänyt ammatinvaihtoa. Pitkäaikaistyöttömäksi jääneet ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä kokoseurantajakson ajan. Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet ovat enimmäkseen sijoittuneet terveytensä kannalta haitallisiin ja/tai ammatinvaihtosuunnitelmilleen soveltumattomiin sijoitustöihin ja määräaikaisuuksiin. Seurannan päättyessä heovat joko työttömänä tai toimivat ammatinvaihtotavoitteensa kannalta haitallisissa työtehtävissä. Tämä on vahvistanut mielikuvaa, joka usealle heille on muodostunut ohjaavasta koulutuksesta työttömille suunnattuna sanktiona, joka ei edistä työllistymistä. Ohjaavassa koulutuksessa suurin osa heistä on kokenut hyötyneensä työharjoittelujaksosta, joka on antanut käyttökelpoista tietoa ammatinvalintaa varten. Lukuun ottamatta kolmea henkilöä, jotka ovat seurannan päättyessä pysyväisluonteisessa työssä terveydelleen soveltuvassa ammatissa, ovat kaikki muut kohderyhmään kuuluvat edelleen erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa johtuen ammatinvaihdon keskeneräisyydestä ja/tai työttömyyden jatkumisesta. Yhdistävänä tekijänä ammatinvaihdossa onnistuneilla vaikuttaa olleen tulevaisuususkon säilyminen pitkäaikaistyöttömyydessä. Sekä ammatinvaihdossa onnistuneet että edistyneet ovat kokeneet työttömyyteen katkoksia tuoneet työt merkityksellisinä riippumatta siitä, ovatko työtehtävät edistäneet ammatinvaihtoa.

Cholesterol, cardiovascular disease and statin use in older persons

Older age increases the risk of developing a chronic atherosclerotic cardiovascular disease (CVD), such as coronary heart disease. Complications of CVDs, myocardial infarction or stroke often lead to loss of functional capacity or premature death. Dyslipidemia, high serum levels of total or low-density lipoprotein cholesterol (LDL-c) and low levels of high-density lipoprotein cholesterol (HDL-c), is among the most important modifiable risk factors for CVDs; it can be treated with lifestyle modifications, and with lipid-lowering drugs, primarily statins. In older persons, however, the association of cholesterol levels with cardiovascular and all-cause mortality has been inconsistent in previous studies. Furthermore, the beneficial effects of statins in older persons without previous CVD are still somewhat unclear, and older persons are more prone to adverse effects from statins. This thesis presents a prospective cohort study (TUVA), exploring associations of cholesterol levels with mortality and the changes in cholesterol levels of a 70-year-old population in long-term follow-up. Further, prevalence of CVDs, risk factors and preventive medication use in the TUVA cohort is compared with respective prevalences in another age-matched cohort (UTUVA) 20 years later in order to examine the changes in cardiovascular risk over time. Additionally, to evaluate statin use patterns among older persons, an observational register study was conducted covering the total Finnish population aged 70 and older during 2000-2008. Based on individual-level data retrieved from national health registries, the population was classified into low, moderate and high risk groups according to estimated CVD risk. The prevalence, incidence and persistence of statin use among the risk groups was then evaluated based upon yearly statin purchases tracked from the Prescription Register. The prospective cohort study demonstrated that low total cholesterol, LDL-c and HDL-c were associated with higher mortality in a cohort of home-dwelling 70-year-olds. However, after adjusting for traditional cardiovascular risk factors and cancer this association disappeared. Further, low total cholesterol seemed to be protective, whereas low HDL-c strongly predicted increased risk of CVD death. Cholesterol levels of those elderly who remained available for follow-up and were still home-dwelling at the age of 85 seemed to improve with advancing age. Compared to the TUVA cohort, the later born UTUVA cohort had less CVDs and their risk factors were better controlled, which was reflected in the higher use of preventive medications such as statins and antihypertensives. The register studies confirmed that statin use has increased significantly during 2000-2008 among older persons, especially among the oldest (80+) age groups and among those at high risk for cardiovascular events. Two-thirds of new statin users persisted with their use during the four years of follow-up; the most discontinuations were made during the first year of use. In conclusion, statins are commonly used among older age groups in Finland. Most of the older statin users had a high cardiovascular event risk, indicating that the treatment is well directed towards those who are likely to benefit from it the most. No age-limits should be put on the screening and treatment of dyslipidemia in older persons, but the benefits and adverse effects of statin treatment should be carefully weighed based on an individual assessment of the person’s general health status and functional capacity. Physicians should pay more attention to medication adherence, especially when prescribing preventive medications.

Implicit and explicit functions in the acquisition of a phonics rule in the word recognition of learning disabled and non learning disabled students /

One group of 12 non learning disabled students and two groups of 12 learning disabled students between the ges of 10 and 12 were measured on implicit and explicit knowledge cquisition. Students in each group implicitly cquired knowledge bout I of 2 vocabulary rules. The vocabulary rules governed the pronunciation of 2 types of pseudowords. After completing the implicit acquisition phase, all groups were administered a test of implicit knowledge. The non learning disabled group and I learning disabled group were then asked to verbalize the knowledge acquired during the initial phase. This was a test of explicit knowledge. All 3 groups were then given a postlest of implicit knowledge. This tcst was a measure of the effectiveness of the employment of the verbalization technique. Results indicate that implicit knowledge capabilities for both the learning disabled and non learning disabled groups were intact. However. there were significant differences between groups on explicit knowledge capabilities. This led to the conclusion that implicit functions show little individual differences, and that explicit functions are affected by ability difference. Furthermore, the employment of the verbalization technique significantly increased POStlest scores for learning disabled students. This suggested that the use of metacognitive techniques was a beneficial learning tool for learning disabled students.

Disabled legislators : disability and Irish colonial pathology in James Joyce's Ulysses

Why are there so many disabled characters in James Joyce's Ulysses? "Disabled Legislators" seeks to answer this question by exploring the variety and depth of disability's presence in Joyce's novel. This consideration also recognizes the unique place disability finds within what Lennard Davis calls "the roster of the disenfranchised" in order to define Joyce as possessing a "disability consciousness;" that is, an empathetic understanding (given his own eye troubles) of the damaged lives of the disabled, the stigmatization of the disabled condition, and the appropriation of disabled representations by literary works reinforcing normalcy. The analysis of four characters (Gerty MacDowell, the blind stripling, the onelegged sailor, and Stephen Dedalus) treats disability as a singular self-concept, while still making necessary associations to comparably created marginal identities-predominantly the colonial Other. This effort reevaluates how Ulysses operates in opposition to liberal Victorian paradigms, highlighting disability's connections to issues of gender, intolerance, self-identification and definition.

A school-based cognitive behavior modification intervention strategy for learned helpless mentally retarded students

This study assessed the usefulness of a cognitive behavior modification (CBM) intervention package with mentally retarded students in overcoming learned helplessness and improving learning strategies. It also examined the feasibility of instructing teachers in the use of such a training program for a classroom setting. A modified single subject design across individuals was employed using two groups of three subjects. Three students from each of two segregated schools for the mentally retarded were selected using a teacher questionnaire and pupil checklist of the most learned helpless students enrolled there. Three additional learned helplessness assessments were conducted on each subject before and after the intervention in order to evaluate the usefulness of the program in alleviating learned helplessness. A classroom environment was created with the three students from each school engaged in three twenty minute work sessions a week with the experimenter and a tutor experimenter (TE) as instructors. Baseline measurements were established on seven targeted behaviors for each subject: task-relevant speech, task-irrelevant speech, speech denoting a positive evaluation of performance, speech denoting a negative evaluation of performance, proportion of time on task, non-verbal positive evaluation of performance and non-verbal negative evaluation of performance. The intervention package combined a variety of CBM techniques such as Meichenbaum's (1977) Stop, Look and Listen approach, role rehearsal and feedback. During the intervention each subject met with his TE twice a week for an individual half-hour session and one joint twenty minute session with all three students, the experimentor and one TE. Five weeks after the end of this experiment one follow up probe was conducted. All baseline, post-intervention and probe sessions were videotaped. The seven targeted behaviors were coded and comparisons of baseline, post intervention, and probe testing were presented in graph form. Results showed a reduction in learned helplessness in all subjects. Improvement was noted in each of the seven targeted behaviors for each of the six subjects. This study indicated that mentally retarded children can be taught to reduce learned helplessness with the aid of a CBM intervention package. It also showed that CBM is a viable approach in helping mentally retarded students acquire more effective learning strategies. Because the TEs (Tutor experimenters) had no trouble learning and implementing this program, it was considered feasible for teachers to use similar methods in the classroom.

A Study of role conflict, role ambiguity, locus of control, job satisfaction and participation in decision making among front-line vocational service workers for mentally retarded adults

This study was an investigation of individual and organizational factors, as perceived by front-line vocational service workers from Adult Rehabilitation Centres (ARC Industries) for mentally retarded adults. The specific variables which were measured included role conflict/role ambiguity (role factors), internal/external locus of control (individual differences), job satisfaction with work and supervision (job attitudes) and participation in deci~ion making (organizational factor). The exploration of these constructs was conducted by means of self-report questionnaires which were completed by sixty-nine out of a total of ninety front-line employees. The surveys were distributed in booklet form to nine distinct rehabilitation facilities from St. Catharines, West Lincoln, Greater Niagara, Port Colborne, WeIland, Fort Erie, Hamilton, Guelph and Brantford. The survey data was evaluated by the statisti.cal Package for the Social Sciences (SPSS) which used the Pearson Product Moment Correlation procedure and a compar~son of means test. A comparison of correlation coefficients test was also conducted. This statistical procedure was calculated mathematically. The results obtained from the statistical evaluation confirmed the prediction that self-reported measures of participation in decision making and satisfaction (work and supervision) would be negatively correlated with role conflict and role ambiguity. As well, the speculation that perceived satisfaction (work and supervision) would be positively correlated with participation in decision making was empirically supported. Internal and external locus of control did not contribute to a significant difference in r~sponses to role perceptions (conflict and ambiguity) , satisfaction (work and supervision) or the correlational relationship between participation in decision making and satisfaction (work and supervision). Overall, the findings from this study substantiated the importance of examining employee perceptions in the workplace and the interrelationships among individual and organizational variables. This research was considered a contribution to the general area of occupational stress and to the study of individuals in work organizations.

Is there a difference in artistic ability between learning -disabled students and "regular-class" students?

Research and practice regarding LO students usually has focussed upon defining and supplementing deficiencies rather than seeking unique talents and capability patterns for learning and expression. This study examined nine dimensions that may constitute artistic or creative talent and compared LDs with "regular-class" students, pair-wise and as groups, for levels and distributions of the dimensions. For 14 LO and 9 "regular-class" elementary-school subjects, both genders, data were taken by direct observation, from a standardized test and assessments by two practicing artists. Assessments by artists were in concord. LOs improved more in "Composition". No other significant class, age or gender-related differences were found.

The effect of literacy training on the self-concept of moderately mentally handicapped adults

In this single group, pretest/posttest design study the literacy level and self-concept of nine moderately mentally handicapped adults was assessed. The participants in the study were involved in reading lessons using the Ball-Stick-Bird reading system, a brainbased program. No significant differences were found in either literacy level or reading level after intervention. However, there were changes in reading behaviour. These changes occurred in the subskills ofdirectionality, letter-sound correspondence, wordreading, and use of reading materials.

Persons who served more than six months in the War of 1812 : letter from the Secretary of War, transmitting in compliance with a resolution of the House calling for a statement of the number of officers, non-commissioned officers, privates, &c., who served for a period of six months and upwards in the War of 1812.--

Caption title.

Teaching persons with intellectual disabilities and limited receptive and expressive communication how to recognize and assert their human rights

Persons with intellectual disabilities (ID) are far more likely to be abused than the general population, but there is little research on teaching people with ID about their rights. The goal of this study was to teach four participants with ID and limited communication abilities about their human rights by training them on specific rights topics. The training program included icebreaker activities, instruction on rights concepts, watching and answering questions about videotaped scenarios of rights restrictions, watching and answering questions about role pl ay scenarios of rights restrictions, and responding to brief, low risk in situ rights restrictions imposed by the researchers. Participant performance did not improve significantly or consistently from baseline to training on the questions asked about the videotaped or the role play scenarios, but two of three participants demonstrated defmite improvements in responding to in situ rights restrictions.