Urana työllistyminen

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää pitkään työttömänä olleiden ammatinvaihtajien ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemistä. Tämän lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kohderyhmän mielikuvaa ohjaavasta koulutuksesta. Pitkittäistutkimus on toteutettu seurannalla, jonka välietappina on ollut kohderyhmän osallistuminen ohjaavaan koulutukseen. Työvoimapoliittinen ohjaava koulutus edusti erityisesti vaikeasti työllistettäville kohdistettavaa interventiota, jolla pyrittiin puuttumaan työttömyyskierteeseen ja ehkäisemään syrjäytymiskehityksen jatkuminen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valitut ihmiset (51) ovat suoranaisessa keskiössä tutkittaessa työelämästä syrjäytymistä. Heikentyneet työelämävalmiudet ja työmarkkinakelpoisuus ovat tehneet heistä vaikeasti työllistettäviä. Heidän valintansa kohderyhmäksi, työhallinnon tekemän kurssiosoituksen kriteereinä olevien pitkäaikaistyöttömyyden sekä epäonnistuneen ammatinvaihdon perusteella, osoittaa heidän olevan erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa. On kuitenkin huomattava, että heidät on valittu kohderyhmäksi paitsi kurssiosoituksen saaneina pitkäaikaistyöttöminä myös ammatinvaihtajina, jotka itse haluavat vaihtaa ammattiaan. Tutkimusaineistona ovat olleet työhallinnon asiakasrekisteritiedot ja seurantatutkimuksen perusteella muodostetuista ryhmistä valittujen neljän tapaushenkilön teemahaastatteluaineistot. Tutkimusaineistoa on käsitelty laadullisesti, koska tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin sekä tutkimuksen kohteena olevan ilmiön, tutkimuskysymysten ja -aineistojen että tarkoituksensa perusteella. Tutkimuksessa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien henkilöiden ammatinvaihtoa ja työllistymistä. Kuvatuissa tapauksissa ammatinvaihtotarve perustuu suurimmalla osalla terveydellisiin rajoitteisiin, joiden vuoksi aikaisemmassa työssä toimiminen on mahdotonta. Useimmiten vajaakuntoisuus on merkittävästi pitkittänyt heidän työttömyyttään. Tämän vuoksi seurantatutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan ammatinvaihtoprosessin etenemistä. Muun muassa työttömyyttä laajasti tutkineet Aho ja Vähätalo ovat todenneet vajaakuntoisuuden olevan merkittävä työttömyyden pitkittymiseen vaikuttava tekijä. Ahon mukaan vajaakuntoisiksi diagnosoituja on jopa viidennes kroonisesti pitkäaikaistyöttömistä työhallinnon asiakasrekisteriin kirjatuista henkilöistä. Monen tekijän summana pitkään työttömänä olleet henkilöt ovat vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa he eivät enää kykene omin avuin löytämään ulospääsyä työttömyydestä Tämän seurantatutkimuksen perusteella vain hyvin harvalla kohderyhmään kuuluvista on ammatinvaihdossa ja työllistymisessä tapahtunut merkittävää edistymistä huolimatta useiden vuosien yrittämisestä. Ammatinvaihdon ja työllistymisen edistymistä on tarkasteltu sen perusteella, miten työelämään ja/tai koulutukseen sijoittumiset tai muut toiminnot ovat edesauttaneet tavoitteen toteutumista. Seurantatutkimuksessa on muodostettu neljä tyyppiryhmää ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemisen perusteella. Ryhmät ovat: Ammatinvaihdossa onnistuneet (5), ammatinvaihdossa edistyneet (19), pitkäaikaistyöttömäksi jääneet (12) ja epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet (15). Ammatinvaihdossa onnistuneet ovat toteuttaneet ammatinvaihtonsa siirtymällä suoraan työelämään uudelle alalle, työllistymällä koulutusta vastaavaan työhön uudelleenkoulutuksen jälkeen tai kouluttautumalla uuteen ammattiin työllistymättä. Kuitenkin vain kolme heistä on sijoittunut seurannan päättyessä pysyväisluonteiseen terveydelleen soveltuvaan työhön muiden ollessa edelleen työttömänä. Ammatinvaihdossa edistyneet ovat suurimmaksi osaksi edistyneet ammatinvaihdossaan soveltuvien tukitöiden avulla. Työttömyys on kuitenkin jatkunut valtaosalla ja vain yksi heistä on sijoittuneena työelämään seurannan päättyessä. Tämä sijoittuminen ei ole kuitenkaan edistänyt ammatinvaihtoa. Pitkäaikaistyöttömäksi jääneet ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä kokoseurantajakson ajan. Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet ovat enimmäkseen sijoittuneet terveytensä kannalta haitallisiin ja/tai ammatinvaihtosuunnitelmilleen soveltumattomiin sijoitustöihin ja määräaikaisuuksiin. Seurannan päättyessä heovat joko työttömänä tai toimivat ammatinvaihtotavoitteensa kannalta haitallisissa työtehtävissä. Tämä on vahvistanut mielikuvaa, joka usealle heille on muodostunut ohjaavasta koulutuksesta työttömille suunnattuna sanktiona, joka ei edistä työllistymistä. Ohjaavassa koulutuksessa suurin osa heistä on kokenut hyötyneensä työharjoittelujaksosta, joka on antanut käyttökelpoista tietoa ammatinvalintaa varten. Lukuun ottamatta kolmea henkilöä, jotka ovat seurannan päättyessä pysyväisluonteisessa työssä terveydelleen soveltuvassa ammatissa, ovat kaikki muut kohderyhmään kuuluvat edelleen erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa johtuen ammatinvaihdon keskeneräisyydestä ja/tai työttömyyden jatkumisesta. Yhdistävänä tekijänä ammatinvaihdossa onnistuneilla vaikuttaa olleen tulevaisuususkon säilyminen pitkäaikaistyöttömyydessä. Sekä ammatinvaihdossa onnistuneet että edistyneet ovat kokeneet työttömyyteen katkoksia tuoneet työt merkityksellisinä riippumatta siitä, ovatko työtehtävät edistäneet ammatinvaihtoa.

Employment as a career The purpose of this study was to investigate the progression of profession changes and employment in long-term unemployed professionals. In addition, the study has looked in to the target group’s impression of guidance training. The longitudinal study has been carried out by means of follow-up, where the target group’s participation in guidance training has been an intermediate step. Labour market guidance training represented an intervention particularly for those that were difficult to employ, which aimed to tackle the spiral of unemployment and to prevent the continuation of exclusion from working life. The people (51) selected for the study’s target group are in direct focus, when studying exclusion from working life. Weakened working life skills and labour market competency have made them difficult to employ. Their selection to the target group, on the basis of the labour administration’s criteria for course referral that are long-term unemployment and failure in changing professions, indicates that they are in need of special guidance and support. It must, however, be noted that they have been chosen as the target group both as long-term unemployed that have received a course referral, as well as profession changing people, who have personally wanted to change their profession. The research data have been the labour administration’s client registry and the theme interview material of four person cases that were selected from groups, which were formed on the basis of the follow-up study. The study material has been analysed qualitatively, because the study falls in the scope of qualitative research, on the basis of both phenomenon that was the subject of the study, and the study questions, materials and purpose. The study has described profession changes and employment of long-term unemployed. In the described cases, the need for a profession change is, in the majority of cases, based on health limitations, due to which their previous work is impossible. In most cases, disability has significantly prolonged their unemployment. Therefore, the follow-up study focuses on studying the progression of the profession changing process. Aho and Vähätalo, who widely studied unemployment, among other issues, have identified that disability is a significant factor in the prolongation of unemployment. According to Aho, those diagnosed as disabled form a fifth of chronically long-term unemployed in the labour administration’s client registry. As a sum of many factors, long-term unemployed persons are at risk of ending up in a situation, where they are no longer able to independently find their way out of unemployment.Based on this follow-up study, only very few of the target group’s persons have had any significant progression in their profession change or employment, despite trying for several years. The progress of the profession change and employment has been studied on the basis of, how placements in working life and/or training or other functions have contributed to the achievement of their objective. Four type groups have been formed in the follow-up study on the basis of profession change and employment progression. The groups are: Succeeded in profession change (5), progressed in profession change (19), remained in long-term unemployment (12) and purposelessly placed (15). Those that have succeeded in changing their profession have achieved their profession change by moving directly into working life in a new industry, being employed after retraining for an equivalent job, or training for a new profession without being employed. However, only three of them have remained in a permanent job that is suitable for their health, once the follow-up ended, and the others still remain unemployed. Those that have progressed in their professional change have mainly progressed with the help of suitable support work. However, unemployment has continued for the majority, and only one of them was employed, when the follow-up ended. However, this placement has not contributed to a profession change. Those that remained in long-term unemployment have been continuously unemployed for the entire follow-up period. Purposelessly placed have mainly been placed in placement work and fixed-term employment that is harmful for their health and/or inappropriate for their profession change plans. At the end of the follow-up they are either unemployed or, in terms of their profession change objective, in harmful jobs. This has strengthened the impression many of them have that guidance training is a sanction for the unemployed, which is not conducive to employment. In guidance training, they feel to have mostly benefited from the in-ternship period, which has provided useful information for the choice of profession. With the exception of three persons, who are in permanent work in an occupation suitable for their health, at the end of the follow-up, the rest of the target group is in need of special guidance and support due to incompleteness of their profession change and/or continuation of unemployment. For those succeeding in changing their profession, the common factor seems to have been the preservation of future faith in long-term unemployment. Both, those that have succeeded in their profession change and those that have progressed in changing their profession, have found the jobs that have broken down the unemployment period to have been relevant, regardless of whether these duties contributed to the profession change.