Road Safety Audit for Intersection of IA 1 and County Road R-67 in Johnson County, Iowa, 2009

On August 3, 2009, a road safety audit was initiated for the intersection of IA 1 and County Road F-67 in Johnson County, Iowa. Due to the high volume of traffic accessing the cheese producing plant (Twin County Dairy, Inc.), a grocery store east of the intersection, and a large Amish community with horse-drawn wagons and carriages frequently sharing the roads with motorized vehicles, this intersection has developed a crash history that concerns the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT), Iowa State Patrol, and local agencies. Considering this, Johnson County and the Iowa DOT requested that a road safety audit be conducted to address the safety concerns and recommend possible mitigation strategies.

Road Safety Audit for I-380 through the Cities of Cedar Rapids and Hiawatha in Linn County, Iowa, 2009

Interstate 380 (I-380) through Cedar Rapids and Hiawatha, Iowa, is a multilane divided urban freeway that was constructed in 1976 to the Cedar River and in 1981 from that point northerly. Traffic volumes vary from 47,000 to 83,500 vehicles per day, with about 8%–15% trucks and buses. Based on concern for the high number of crash incidents, particularly serious crashes, and increased traffic volumes on this roadway, the City of Cedar Rapids and the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) District 6 Office requested that a road safety audit be conducted for this roadway section. Representatives from the Iowa DOT, Federal Highway Administration, Center for Transportation Research and Education, local law enforcement, local government, and area businesses met to review crash data and discuss potential safety improvements to this segment of I-380. This report outlines the findings and recommendations of the road safety audit team for addressing the safety concerns on this I-380 corridor and explains several selected mitigation strategies.

Safety Analysis of Low-Volume Rural Roads in Iowa, 2010

Iowa features an extensive surface transportation system, with more than 110,000 miles of roadway, most of which is under the jurisdiction of local agencies. Given that Iowa is a lower-population state, most of this mileage is located in rural areas that exhibit low traffic volumes of less than 400 vehicles per day. However, these low-volume rural roads also account for about half of all recorded traffic crashes in Iowa, including a high percentage of fatal and major injury crashes. This study was undertaken to examine these crashes, identify major contributing causes, and develop low-cost strategies for reducing the incidence of these crashes. Iowa’s extensive crash and roadway system databases were utilized to obtain needed data. Using descriptive statistics, a test of proportions, and crash modeling, various classes of rural secondary roads were compared to similar state of Iowa controlled roads in crash frequency, severity, density, and rate for numerous selected factors that could contribute to crashes. The results of this study allowed the drawing of conclusions as to common contributing factors for crashes on low-volume rural roads, both paved and unpaved. Due to identified higher crash statistics, particular interest was drawn to unpaved rural roads with traffic volumes greater than 100 vehicles per day. Recommendations for addressing these crashes with low-cost mitigation are also included. Because of the isolated nature of traffic crashes on low-volume roads, a systemic or mass action approach to safety mitigation was recommended for an identified subset of the entire system. In addition, future development of a reliable crash prediction model is described.

Road Safety Audit for County Road H-46 from Redwood Avenue to the Southerly Corporate Limits of Fairfield in Jefferson County, Iowa, 2010

Jefferson County Road H-46 from Redwood Avenue to the southeast corporate limits (SCL) of Fairfield, Iowa, is a paved roadway approximately 6.5 miles long made of asphaltic concrete pavement with curvilinear alignment. The roadway consists of a 22 ft wide pavement, last overlaid in 2002, with 3 to 4 ft wide earth shoulders. Traffic estimates indicated volumes ranging from 500 to 1,590 vehicles per day, with numbers increasing as the route nears Fairfield. This roadway was found to be among the highest 5 percent of similar Iowa roadways in terms of severity of run-off-road crashes. In response, Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) requested a road safety audit to examine the roadway and suggest possible mitigation. Representatives from the Iowa DOT, Federal Highway Administration, Institute for Transportation, local law enforcement, and local government met to review crash data and discuss potential safety improvements to this segment H-46. This report outlines the findings and recommendations of the road safety audit team for addressing the safety concerns on this roadway.

Road Safety Audits for County Road X-23 from IA 2 to the South Corporate Limits of West Point and for County Road W-62 from US 218 to IA 27 in Lee County, Iowa, 2010

On October 20–21, 2009, two road safety audits were conducted in Lee County, Iowa: one for a 6 mile section of County Road X-23 from IA 2 to the south corporate limits of West Point and one for a 9.7 mile section of County Road W-62 from US 218 to IA 27. Both roads have high severe crash histories for the years of 2001 through 2008. Using these crash data, the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) has identified County Road X-23 as being in the top 5 percent of similar roads for run-off-road crashes. The Iowa DOT lists County Road W-62 as a high-risk rural road that has above-average crash numbers and is eligible for funding under the Federal High-Risk Rural Road Program. Considering these issues, the Lee County Engineer and Iowa DOT requested that road safety audits be conducted to address the safety concerns and to suggest possible mitigation strategies.

Road Safety Audit for US 151 from Amana to US 30 in Cedar Rapids in Benton, Iowa and Linn Counties, Iowa, 2010

US 151 was originally constructed as IA 149 in 1931-1934 and has been rehabilitated several times. The most recent major improvements, which were completed in 2005-2006, consisted of hot mix asphalt resurfacing and partial shoulder paving. Major widening and resurfacing improvements were also completed in 2007 between Fairfax and US 30 in Cedar Rapids. According to a preliminary 2009 estimate, traffic volumes range from about 5,900 vehicles per day (vpd) north of Amana to about 14,400 vpd at the US 30 interchange in Cedar Rapids. In response to high crash densities and medium to medium-high crash rates along the route, the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) requested a road safety audit to examine the roadway and suggest possible mitigation. Representatives from the Iowa DOT, Federal Highway Administration, Institute for Transportation, local law enforcement, and state government met to review crash data and discuss potential safety improvements to this segment of US 151. This report outlines the findings and recommendations of the road safety audit team for addressing the safety concerns on this roadway.

Traffic Control in Work Zones with Edge Drop-Offs, 2002

Pavement and shoulder edge drop-offs commonly occur in work zones as the result of overlays, pavement replacement, or shoulder construction. The depth of these elevation differentials can vary from approximately one inch when a flexible pavement overlay is applied to several feet where major reconstruction is undertaken. The potential hazards associated with pavement edge differentials depend on several factors including depth of the drop-off, shape of the pavement edge, distance from traveled way, vehicle speed, traffic mix, volume, and other factors. This research was undertaken to review current practices in other states for temporary traffic control strategies addressing lane edge differentials and to analyze crash data and resultant litigation related to edge drop-offs. An objective was to identify cost-effective practices that would minimize the potential for and impacts of edge drop crashes in work zones. Considerable variation in addressing temporary traffic control in work zones with edge drop-off exposure was found among the states surveyed. Crashes related to pavement edge drop-offs in work zones do not commonly occur in the state of Iowa, but some have resulted in significant tort claims and settlements. The use of benefit/cost analysis may provide guidance in selection of an appropriate mitigation and protection of edge drop-off conditions. Development and adoption of guidelines for design of appropriate traffic control for work zones that include edge drop-off exposure, particularly identifying effective use of temporary barrier rail, may be beneficial in Iowa.

Is sustainability certification for biochar the answer to environmental risks?

Biochar has the potential to make a major contribution to the mitigation of climate change, and enhancement of plant production. However, in order for biochar to fulfill this promise, the industry and regulating bodies must take steps to manage potential environmental threats and address negative perceptions. The potential threats to the sustainability of biochar systems, at each stage of the biochar life cycle, were reviewed. We propose that a sustainability framework for biochar could be adapted from existing frameworks developed for bioenergy. Sustainable land use policies, combined with effective regulation of biochar production facilities and incentives for efficient utilization of energy, and improved knowledge of biochar impacts on ecosystem health and productivity could provide a strong framework for the development of a robust sustainable biochar industry. Sustainability certification could be introduced to provide confidence to consumers that sustainable practices have been employed along the production chain, particularly where biochar is traded internationally.

Licensing Review in R+D Projects

FOSS packages are becoming ever more present in R&D projects carried out a variety of entities, including large corporations. I will focus on how legal risks associated with the use of FOSS licenses can be assessed and discuss measures directed to risk mitigation.

Sediment budget monitoring of a debris-flow torrent (French Prealps)

The Manival near Grenoble (French Prealps) is a very active debris-flow torrent equipped with a large sediment trap (25 000 m3) protecting an urbanized alluvial fan from debris-flows. We began monitoring the sediment budget of the catchment controlled by the trap in Spring 2009. Terrestrial laser scanner is used for monitoring topographic changes in a small gully, the main channel, and the sediment trap. In the main channel, 39 cross-sections are surveyed after every event. Three periods of intense geomorphic activity are documented here. The first was induced by a convective storm in August 2009 which triggered a debris-flow that deposited ~1,800 m3 of sediment in the trap. The debris-flow originated in the upper reach of the main channel and our observations showed that sediment outputs were entirely supplied by channel scouring. Hillslope debris-flows were initiated on talus slopes, as revealed by terrestrial LiDAR resurveys; however they were disconnected to the main channel. The second and third periods of geomorphic activity were induced by long duration and low intensity rainfall events in September and October 2009 which generate small flow events with intense bedload transport. These events contribute to recharge the debris-flow channel with sediments by depositing important gravel dunes propagating from headwaters. The total recharge in the torrent subsequent to bedload transport events was estimated at 34% of the sediment erosion induced by the August debris-flow.

Modelling of a Hydrogen Catalytic Recombiner for Nuclear Power Plant Containment Studies; Case: Siemens FR90/1-150 Recombiner in TONUS OD Code

Ydinvoimalaitokset on suunniteltu ja rakennettu niin, että niillä on kyky selviytyä erilaisista käyttöhäiriöistä ja onnettomuuksista ilman laitoksen vahingoittumista sekä väestön ja ympäristön vaarantumista. On erittäin epätodennäköistä, että ydinvoimalaitosonnettomuus etenee reaktorisydämen vaurioitumiseen asti, minkä seurauksena sydänmateriaalien hapettuminen voi tuottaa vetyä. Jäädytyspiirin rikkoutumisen myötä vety saattaa kulkeutua ydinvoimalaitoksen suojarakennukseen, jossa se voi muodostaa palavan seoksen ilman hapen kanssa ja palaa tai jopa räjähtää. Vetypalosta aiheutuvat lämpötila- ja painekuormitukset vaarantavat suojarakennuksen eheyden ja suojarakennuksen sisällä olevien turvajärjestelmien toimivuuden, joten tehokas ja luotettava vedynhallintajärjestelmä on tarpeellinen. Passiivisia autokatalyyttisiä vetyrekombinaattoreita käytetäänyhä useammissa Euroopan ydinvoimaitoksissa vedynhallintaan. Nämä rekombinaattorit poistavat vetyä katalyyttisellä reaktiolla vedyn reagoidessa katalyytin pinnalla hapen kanssa muodostaen vesihöyryä. Rekombinaattorit ovat täysin passiivisiaeivätkä tarvitse ulkoista energiaa tai operaattoritoimintaa käynnistyäkseen taitoimiakseen. Rekombinaattoreiden käyttäytymisen tutkimisellatähdätään niiden toimivuuden selvittämiseen kaikissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa, niiden suunnittelun optimoimiseen sekä niiden optimaalisen lukumäärän ja sijainnin määrittämiseen suojarakennuksessa. Suojarakennuksen mallintamiseen käytetään joko keskiarvoistavia ohjelmia (Lumped parameter (LP) code), moniulotteisia virtausmalliohjelmia (Computational Fluid Dynamics, CFD) tai näiden yhdistelmiä. Rekombinaattoreiden mallintaminen on toteutettu näissä ohjelmissa joko kokeellisella, teoreettisella tai yleisellä (eng. Global Approach) mallilla. Tämä diplomityö sisältää tulokset TONUS OD-ohjelman sisältämän Siemens FR90/1-150 rekombinaattorin mallin vedynkulutuksen tarkistuslaskuista ja TONUS OD-ohjelmalla suoritettujen laskujen tulokset Siemens rekombinaattoreiden vuorovaikutuksista. TONUS on CEA:n (Commissariat à 1'En¬ergie Atomique) kehittämä LP (OD) ja CFD -vetyanalyysiohjelma, jota käytetään vedyn jakautumisen, palamisenja detonaation mallintamiseen. TONUS:sta käytetään myös vedynpoiston mallintamiseen passiivisilla autokatalyyttisillä rekombinaattoreilla. Vedynkulutukseen vaikuttavat tekijät eroteltiin ja tutkittiin yksi kerrallaan. Rekombinaattoreiden vuorovaikutuksia tutkittaessa samaan tilavuuteen sijoitettiin eri kokoisia ja eri lukumäärä rekombinaattoreita. Siemens rekombinaattorimalli TONUS OD-ohjelmassa laskee vedynkulutuksen kuten oletettiin ja tulokset vahvistavat TONUS OD-ohjelman fysikaalisen laskennan luotettavuuden. Mahdollisia paikallisia jakautumia tutkitussa tilavuudessa ei voitu havaita LP-ohjelmalla, koska se käyttäälaskennassa suureiden tilavuuskeskiarvoja. Paikallisten jakautumien tutkintaan tarvitaan CFD -laskentaohjelma.

Short communication. Potential to mitigate anthropogenic CO2 emissions by tillage reduction in dryland soils of Spain

Spain is one of the countries with the highest greenhouse gas (GHG) emissions within the EU-27. Consequently, mitigation strategies need to be reported and quantified to accomplish the goals and requirements of the Kyoto Protocol. In this study, a first estimation of the carbon (C) mitigation potential of tillage reduction in Mediterranean rainfed Spain is presented. Results from eight studies carried out in Spain under rainfed agriculture to investigate the effects of no-tillage (NT) and reduced tillage (RT) compared with conventional tillage (CT) on soil organic carbon (SOC) were used. For current land surface under conservation tillage, NT and RT are sequestering 0.14 and 0.08 Tg C yr-1, respectively. Those rates represent 1.1% and 0.6% of the total CO2 emissions generated from agricultural activities in Spain during 2006. Alternatively, in a hypothetical scenario where all the arable dryland was under either NT or RT management, SOC sequestration would be 2.18 and 0.72 Tg C yr-1 representing 17.4% and 5.8% of the total 2006 CO2 equivalent emissions generated from the agricultural sector in Spain. This is a significant estimate that would help to achieve GHG emissions targets for the current commitment period of the Kyoto Protocol.

Preface: Extreme events induced by weather and climate change: evaluation, forecasting and proactive planning

This special issue of Natural Hazards and Earth System Sciences (NHESS) contains eight papers presented as oral or poster contributions in the Natural Hazards NH-1.2 session on"Extreme events induced by weather and climate change: evaluation, forecasting and proactive planning", held at the European Geosciences Union (EGU) General Assembly in Vienna, Austria, on 13-18 April 2008. The aim of the session was to provide an international forum for presenting new results and for discussing innovative ideas and concepts on extreme hydro-meteorological events, including: (i) the assessment of the risk posed by the extreme events, (ii) the expected changes in the frequency and intensity of the events driven by a changing climate and by multiple human- induced causes, (iii) new modelling approaches and original forecasting methods to predict extreme events and their consequences, and (iv) strategies for hazard mitigation and risk reduction, and for a improved adaptation to extreme hydro-meteorological events ...

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Jotta saadaan tietoa näiden tärkeiden järjestelmien käyttökunnosta, on suoritettava riittäviä ja kattavia määräaikaistestauksia. Tutkimuksen pääkohteena ovat Olkiluodon voimalaitoksen matala- ja korkeapaineisten hätäjäähdytysjärjestelmien määräaikaistestaukset ja niiden ohjeet. Määräaikaistestauksista arvioidaan niiden kykyä havainnoida vikoja, mahdollisia vikaantumisia testauksissa, testausten taajuutta sekä vastaavuutta järjestelmien suunnitteluperusteena olevaan jäähdytteenmenetysonnettomuuteen (LOCA). Lisäksi selvitetään, mitä hyötyä testausten hajautuksilla ja diversifioinnilla on saavutettu, ja miten niitä tulisi jatkossa soveltaa. Testauksiin liittyviä ohjeita ja menettelyjä arvioidaan tarkastelemalla, täyttävätkö ne viranomaisen asettamat vaatimukset. Tulokseksi syntyi arvio järjestelmien testausten nykytilasta, joka on yleisesti ottaen hyvä. Tähän ovat vaikuttaneet testauksissa esiintyneiden puutteiden korjaaminen ja määräaikaistestausten määräajoin tapahtuvan arvioinnin kehittäminen. Vertailut LO-CA:an tuottivat tyydyttävän tuloksen, koska testausten todettiin olevan riittävän laajat ja vastaavan vuodessa kertyvien rasitusten osalta noin vuorokauden aikaista onnettomuutta lähes kaikilla laitteilla. Suositeltavaa olisi suorittaa pitkäaikaisempaa testausta apusyöttövesijärjestelmän pumpulle. Optimitestausvälin mukaisesti testausvälit ovat tällä hetkellä riittävän tiheät, ja muutamia testauksia pitäisi jopa harventaa. Hajautuksilla on saavutettu huomattava riskin väheneminen, ja nykyisin hajautusta sovelletaan hätäjäähdytysjärjestelmissä laajasti. Joistakin mittalaitteiden testauksista hajautus vielä puuttuu, joten näihin se olisi suositeltavaa lisätä. Järjestelmien testausten diversifiointi on nykyisellään riittävää.

Pankkien vakavaraisuussäännöstön uudistus

Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.