The role of auditory cortices in the retrieval of single-trial auditory-visual object memories.

Single-trial encounters with multisensory stimuli affect both memory performance and early-latency brain responses to visual stimuli. Whether and how auditory cortices support memory processes based on single-trial multisensory learning is unknown and may differ qualitatively and quantitatively from comparable processes within visual cortices due to purported differences in memory capacities across the senses. We recorded event-related potentials (ERPs) as healthy adults (n = 18) performed a continuous recognition task in the auditory modality, discriminating initial (new) from repeated (old) sounds of environmental objects. Initial presentations were either unisensory or multisensory; the latter entailed synchronous presentation of a semantically congruent or a meaningless image. Repeated presentations were exclusively auditory, thus differing only according to the context in which the sound was initially encountered. Discrimination abilities (indexed by d') were increased for repeated sounds that were initially encountered with a semantically congruent image versus sounds initially encountered with either a meaningless or no image. Analyses of ERPs within an electrical neuroimaging framework revealed that early stages of auditory processing of repeated sounds were affected by prior single-trial multisensory contexts. These effects followed from significantly reduced activity within a distributed network, including the right superior temporal cortex, suggesting an inverse relationship between brain activity and behavioural outcome on this task. The present findings demonstrate how auditory cortices contribute to long-term effects of multisensory experiences on auditory object discrimination. We propose a new framework for the efficacy of multisensory processes to impact both current multisensory stimulus processing and unisensory discrimination abilities later in time.

Revenue Logic inSoftware Business Context

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ohjelmistotoimialan avaintekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen ansaintalogiikkaan sekä lisätä tietoisuutta ansaintalogiikan muodostumisesta pienissä ja keskisuurissa ohjelmistoyrityksissä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa keskityttiin tarkastelemaan ansaintalogiikan, strategian ja liiketoimintamallin käsitteiden suhteita sekä arvioitiin toimialan osatekijöiden, hinnoitteluperiaatteiden ja ansaintamallien vaikutusta ansainnan muodostumiseen ohjelmistotoimialalla. Ohjelmistotuote ja - palveluliiketoimintaa koskien oli merkityksellistä tutkia tuotteistamisasteen ja arvoketjujen vaikutusta ansaintalogiikan muodostumisessa sekä esitellä erilaisia, tyypillisiä ohjelmistotoimialalla käytettäviä hinnoittelumenetelmiä. Työn empiirisessä osassa tarkasteltiin 23 suomalaisen ohjelmistoalan yrityksen ansaintalogiikkaa. Tiedot kerättiin haastatteluin ja analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimustulokset korostivat ansaintalogiikan 'epämääräisyyttä' terminä mutta osoittivat, että ydinliiketoimintaan keskittyminen, tuote-, palvelu-, tai projektiliiketoiminnan osaaminen, tuotteistusaste ja kanavavalinnat ovat avaintekijöitä ansaintalogiikanmuodostumisessa. Ansaintalogiikan muodostamiseen liittyy paljon yrityksen sisäisiä ja ulkoisia haasteita sekä muutospaineita, eikä ohjelmistotoimialalla ole todennettavissa yhtä yleismaailmallista, menestyksen takaavaa ansaintalogiikkaa.

The Role and Measurement of Social Capital in New Technology-Based Start-up Context

Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena olirakentaa esiymmärrys sosiaalisen pääoman roolista ja mittaamisesta uuden teknologian start-up yrityksissä. Pääasiallisena tarkoituksena tässä tutkimuksessa olilöytää sosiaalisen pääoman ja start-up yrityksen tuloksellisuuden välille yhdistävä tekijä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin pääasiallisesti kuuden OKO Venture Capitalin sijoitusportfolioon sisältyvien case-yritysten kvalitatiivisten teemahaastatteluiden sekä kvantitatiivisten kyselylomakkeiden avulla. Kvalitatiivisten haastatteluiden tulosten perusteella sosiaalisen pääoman ja tuloksellisuuden välille löytyi yhdistävä tekijä, jota käytettiin myöhemmin hyväksi kvantitatiivisessa kyselylomakkeessa. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että startegisen päätöksenteon kautta sosiaalinen pääoma vaikuttaa osittain start-up yritysten tuloksellisuuteen. Manageriaalisesti tärkempi löydös tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että sosiaalista pääomaa voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa uuden teknologian start-up yritysten tulevaisuuden kassavirtoja.

Working memory load improves early stages of independent visual processing.

Increasing evidence suggests that working memory and perceptual processes are dynamically interrelated due to modulating activity in overlapping brain networks. However, the direct influence of working memory on the spatio-temporal brain dynamics of behaviorally relevant intervening information remains unclear. To investigate this issue, subjects performed a visual proximity grid perception task under three different visual-spatial working memory (VSWM) load conditions. VSWM load was manipulated by asking subjects to memorize the spatial locations of 6 or 3 disks. The grid was always presented between the encoding and recognition of the disk pattern. As a baseline condition, grid stimuli were presented without a VSWM context. VSWM load altered both perceptual performance and neural networks active during intervening grid encoding. Participants performed faster and more accurately on a challenging perceptual task under high VSWM load as compared to the low load and the baseline condition. Visual evoked potential (VEP) analyses identified changes in the configuration of the underlying sources in one particular period occurring 160-190 ms post-stimulus onset. Source analyses further showed an occipito-parietal down-regulation concurrent to the increased involvement of temporal and frontal resources in the high VSWM context. Together, these data suggest that cognitive control mechanisms supporting working memory may selectively enhance concurrent visual processing related to an independent goal. More broadly, our findings are in line with theoretical models implicating the engagement of frontal regions in synchronizing and optimizing mnemonic and perceptual resources towards multiple goals.

Test-retest repeatability of the pupil light response to blue and red light stimuli in normal human eyes using a novel pupillometer.

In this study, we evaluated the repeatability of pupil responses to colored light stimuli in healthy subjects using a prototype chromatic pupillometer. One eye of 10 healthy subjects was tested twice in the same day using monochromatic light exposure at two selected wavelengths (660 and 470 nm, intensity 300 cd/m(2)) presented continuously for 20 s. Pupil responses were recorded in real-time before, during, and after light exposure. Maximal contraction amplitude and sustained contraction amplitude were calculated. In addition, we quantified the summed pupil response during continuous light stimulation as the total area between a reference line representing baseline pupil size and the line representing actual pupil size over 20 s (area under the curve). There was no significant difference in the repeated measure compared to the first test for any of the pupil response parameters. In conclusion, we have developed a novel prototype of color pupillometer which demonstrates good repeatability in evoking and recording the pupillary response to a bright blue and red light stimulus.

Value / personality - attitude - behavior hierarchy and its impact on individual performance in the context of market orientation

The purpose of this dissertation is to better understand how individual employees? values and personality traits influence their attitudes toward market orientation; how such attitudes impact their market-oriented behaviors; and how in turn, these behaviors lead to their superior individual performance. To investigate these relationships, an empirical study was conducted in the French speaking part of Switzerland and data were collected from a sample of service firms? employees from diverse departments and hierarchical levels. To a large extent, the results support the hypothesis of a hierarchical chain moving from value / personality to attitude to behavior to individual performance in relation to market orientation. Le sujet de cette thèse de doctorat est de mieux comprendre comment les valeurs et les traits de personnalité des employés influencent leurs attitudes envers l'orientation vers le marché ; comment ces attitudes ont un effet sur les comportements orientés vers le marché de ces employés et enfin, comment ces comportements conduisent à une meilleure performance individuelle. Afin d'étudier ces relations, une enquête a été conduite en Suisse romande et des données ont été collectées auprès d'un échantillon d'employés d'entreprises de service de différents départements et niveaux hiérarchiques. Les résultats sont concordants avec l'hypothèse d'une chaîne causale allant des valeurs / traits de personnalité aux attitudes, aux comportements et finalement à la performance individuelle dans le contexte de l'orientation vers le marché.

Information sharing in R&D collaboration - Context-dependency and means of governance

Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.

La dimensió social del moviment priscil·lianista en el context de l'antiguitat tardana. Heretgia, lluita contra la institucionalització eclesiàstica i contestació social.

L'any 385, Priscil·lià i la resta del grup priscil·lianista era condemnat a la ciutat de Trèveris i, fruit de la ingerència determinant de l'usurpador Magne Màxim, es convertia en el primer heretge ajusticiat pel poder secular en nom de l'Església. Els fets de Trèveris, per bé que van significar el final de la disputa entre dos grups amb posicions antagòniques vers les característiques del nou cristianisme institucionalitzat, no van aconseguir acabar amb el priscil·lianisme. El moviment perdurà, especialment a la província de la Gallaecia, i Priscil·lià va esdevenir venerat com màrtir. L'Església, mentrestant, es fracturava per culpa de la competència jurisdiccional entre la institució clerical i el poder imperial. Aquest treball intenta ser un estat de la qüestió respecte a la dimensió social d'un moviment que, més enllà de l'eterna discussió entre la seva possible catalogació com a ortodòxia o heterodòxia, intenta contextualitzar el priscil·lianisme en el seu marc històric i els convulsos anys de les transformacions de l'antiguitat tardana.

Multi-purpose infrastructure for delivering and supporting mobile context-aware applications

The use of contextual information in mobile devices is receiving increasing attention in mobile and ubiquitous computing research. An important requirement for mobile development today is that devices should be able to interact with the context. In this paper we present a series of contributions regarding previous work on context-awareness. In the first place, we describe a client-server architecture that provides a mechanism for preparing target non context-aware applications in order to be delivered as context-aware applications in a semi-automatic way. Secondly, the framework used in the server to instantiate specific components for context-awareness, the Implicit Plasticity Framework, provides independence from the underlying mobile technology used in client device, as it is shown in the case studies presented. Finally, proposed infrastructure deals with the interaction among different context constraints provided by diverse sensors. All of these contributions are extensions to the infrastructure based on the Dichotomic View of plasticity, which now offers multi-purpose support.

How to identify and recruit nurses to a survey 14 and 24 years after graduation in a context of scarce data : lessons learnt from the 2012 nurses at work pilot study on nurses' career paths

Nursing workforce data are scarce in Switzerland, with no active national registry of nurses. The worldwide nursing shortage is also affecting Switzerland, so that evidence-based results of the nurses at work project on career paths and retention are needed as part of the health care system stewardship; nurses at work is a retrospective cohort study of nurses who graduated in Swiss nursing schools in the last 30 years. Results of the pilot study are presented here (process and feasibility). The objectives are (1) to determine the size and structure of the potential target population by approaching two test-cohorts of nursing graduates (1988 and 1998); (2) to test methods of identifying and reaching them 14 and 24 years after graduation; (3) to compute participation rates, and identify recruitment and participation biases.