Venäjän rooli Syyrian sisällissodan sovittelemisessa

Arabikevään levottomuudet levisivät maaliskuussa 2011 myös Syyriaan. Levottomuudet laajenivat myöhemmin täysimittaiseksi sisällissodaksi. Venäjän läheiset suhteet Syyriaan ja sen pysyvä jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa tekevät maasta vaikutusvaltaisen tekijän haettaessa ratkaisua Syyriassa edelleen jatkuvaan sisällissotaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Venäjän politiikkaa ja näkemyksiä Syyrian sisällissotaan liittyen. Tarkastelun kohteena on mielikuva, jollaisena Venäjä pyrkii näyttäytymään kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Tutkimusongelmana on millaisen roolin Venäjä on ottanut Syyrian suhteen sisällissotaan johtaneessa kansannousussa. Aihetta tarkastellaan aineistoon perustuvan sisällönanalyysin avulla. Pääasiallisena aineistona käytetään Venäjän federaation presidentin tiedotteita sekä YK:n dokumentteja ja niihin liittyviä lehdistötiedotteita vuosilta 2011 ja 2012. Aineiston voidaan katsoa ilmentävän Venäjän identiteettiä. Tutkimusaineiston perusteella Venäjän voidaan nähdä luovan julkista mielikuvaa itsestään demokratian puolustajana ja itsenäisten valtioiden suvereniteetin tukijana, kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustajana sekä sovittelijana. Toiminnallaan Venäjä on puolustanut omia intressejään. Se voidaan nähdä piilotettuna roolina muiden roolien taustalla. Edellä mainitut roolit on muodostettu tutkimuksen aineistosta nousseita teemoja ryhmittelemällä. Niitä ei ole Venäjälle kansainvälisen yhteisön taholta asetettu, eikä Venäjä itse ole niitä julkisesti maininnut.

91. Kadettikurssin sotatieteiden maisterien suunnistuksen opetustaidot motivaatioilmaston näkökulmasta tarkasteltuna

Varusmiesten fyysisen kunnon on osoitettu heikentyneen viimeisten vuosikymmenten aikana selkeästi. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja liikuntamotivaation synnyttäminen varusmiespalveluksessa ovat tulevaisuudessa haaste Puolustusvoimille. Liikuntakoulutuksen tavoitteena on tuottaa fyysisesti toimintakykyistä reserviä ja synnyttää varusmiehissä pysyvä liikuntakipinä. Liikuntamotivaation synnyttämisessä positiivisella hyvinvointia tukevalla motivaatioilmastolla on keskeinen merkitys. Tämän luonteeltaan kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 91.kadettikurssin sotatieteiden maisterien suunnistuksen opetustaitoja motivaatioilmaston näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen pääongelmana oli: Minkälaiset ovat 91. kadettikurssin sotatieteiden maisterien suunnistuksen opetustaidot motivaatioilmaston näkökulmasta? Tutkijan hypoteesi tutkimusongelmaan oli, että kadettien opetustaidot ovat vajaita ja tästä syystä koulutuksiin syntyy usein kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehille järjestetyistä suunnistuksen opetusharjoituksista. Tutkimushenkilöinä oli viisi vapaaehtoista 91. kadettikurssin kadettia, joista kukin järjesti kaksi opetusharjoitusta. Havainnointiaineiston määräksi muodostui kymmenen harjoitusta (n=10). Tulokset osoittivat, että kadettien suunnistuksen opetuksessa muodostuu hyvin tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto. Monet opetuksessa esiintyvät elementit tukevat tehtäväsuuntautuneisuutta. Kadettien suunnistuksen opetustaidot ovat hyvällä tasolla ja mahdollistavat koulutuksessa monipuolisten ja vaihtelevien tehtävien tarjoamisen. Opettajan rooli kadeteilla oli suunnistuskoulutuksessa hyvin hallitseva. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kadettien koulutusta liikuntakouluttajina voidaan kehittää lisäämällä opetussuunnitelmiin ratamestarikoulutus ja motivaatioilmaston muokkaamista käsittelevä opintojakso.

Organisaatiomuutoksen jalkautuminen konepajayritykseen

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen konepajayrityksen muutosprosessia, jossa se siirtyy yksilökeskeisestä tiimimäiseen toimintatapaan. Tavoitteena oli selvittää, missä asioissa organisaatio on onnistunut ja missä epäonnistunut muutosprosessissa. Tulosten pohjalta analysoitiin yrityksen muutosjohtamista ja muutosvastarinnan tekijöitä ja ideoitiin keinoja miten pysyvä muutos voitaisiin aikaansaada. Tutkimus on luokiteltavissa laadulliseksi tapaustutkimukseksi, jonka aineistona hyödynnettiin yrityksessä toteutettuja kyselytutkimuksia sekä niiden tulosten pohjalta muodostettujen puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden lausumia. Tutkimus tarkasteli organisaatiota muutoksen alkutilanteessa ja noin vuosi muutoksen aloittamisen jälkeen, joten kyseessä oli toimintatutkimus. Vuoden aikana yrityksessä koettu muutos oli hyvin tiimikohtaista: toiset tiimit toimivat jo hyvinkin tiimimäisesti, mutta toiset tiimit olivat toteuttaneet tiimiytymistä lähinnä pakonomaisesti. Merkittävä syy vähäiseen muutokseen oli se, ettei johto ollut selkeästi viestinyt muutoksen välttämättömyydestä eikä kertonut mistä toiminnassa on kyse ja mitä sillä haetaan. Johtamisen olisi pitänyt myös olla selkeämmin ihmisten johtamista huomioiden yksilöiden motivointitekijöitä ja ryhmäkäyttäytymistä. Olennaista olisi myös kiinnittää enemmän huomiota työhyvinvointitekijöihin, jotta henkilöstö saadaan motivoituneeksi toimimaan yhteiseksi hyväksi.

Quantification and Clinical Relevance of Cystatin C

An aging population and increasing rates of diabetes mellitus contribute to a high prevalence of kidney dysfunction – approximately 10 percent of adults in developed countries have chronic kidney disease (CKD). CKD is a progressive loss of kidney function and this remains permanent. Early recognition of this condition is important for prevention or impeding severe adverse cardiac and renal outcomes. Cystatin C is a low molecular weight cysteine protease inhibitor that has emerged as a biomarker of kidney function. The special potential of plasma cystatin C in this setting is related to its independency of muscle mass, which is a remarkable limitation of the traditional marker creatinine. Cystatin C is a sensitive marker in diagnosing mild and moderate CKD, especially in small children, in the elderly and in conditions where muscle mass is affected. Cystatin C is quantified with immunoassays, mainly based on particle-enhanced nephelometry (PENIA) or turbidimetry (PETIA). The aim of this study was to develop a rapid and reliable assay for quantification of human cystatin C in plasma or serum by utilizing time-resolved fluorescence-based immunoassay methods. This was accomplished by utilizing different antibodies, including polyclonal and 7 monoclonal antibodies against cystatin C. Different assay designs were tested and the best assay was further modified to a dry-reagent double monoclonal assay run on an automated immunonalyzer. This assay was evaluated for clinical performance in estimating reduced kidney function and in predicting risk of adverse outcomes in patients with non-ST elevation acute coronary syndrome. Of the tested assay designs, heterogeneous non-competitive assay had the best performace and was chosen to be developed further. As an automated double monoclonal assay, this assay enabled a reliable measurement of clinically relevant cystatin C concentrations. It also showed a stronger concordance with the reference clearance method than the conventional PETIA method in patients with reduced kidney function. Risk of all-cause mortality and combined events, defined by death and myocardial infarction, increased with higher cystatin C and cystatin C remained an independent predictor of death and combined events after adjustment to nonbiochemical baseline factors. In conclusion, the developed dry-reagent double monoclonal assay allows rapid and reliable quantitative measurement of cystatin C. As measured with the developed assay, cystatin C is a potential predictor of adverse outcomes in cardiac patients.

Metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta

Metsän käyttömuodot ovat muuttuneet paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Sijoitusinstrumenttina metsällä on laaja ominaisuuksien kirjo ja kukin sijoittaja voi painottaa haluamaansa ominaisuutta. Metsä on vähäriskinen sijoituskohde ja se mm. tasapainottaa sijoitusportfoliossa muiden sijoitusten toisinaan voimakkaitakin arvonvaihteluita. Metsästä tulevien osinkojen eli hakkuutulojen ajankohta voidaan itse ajoittaa markkinatilanteen mukaan. Toisaalta sen likviditeetti on matala. Tutkielman aiheena oli metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta. Tutkimus jakautui teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa tutkittiin suoran metsäsijoittamisen ominaisuuksia ja kartoitettiin metsäsijoitusta uhkaavia riskejä sekä keinoja suojautua niiltä. Empiriaosassa analysoitiin metsäsijoittamisen tuottoa verrattuna S&P 500 -, OMX Helsinki - ja OMX Helsinki Paper & Forest Products -indekseihin, OP-Prime -viitekorkoon sekä UPM:n osakkeisiin vuosien 2000–2011 aikana. Aineisto oli julkisesti saatavilla olevaa numeerista tietoa indekseistä, viitekorosta, osakkeista ja näiden osingoista. Metsä on sijoituskohteena sopiva sellaisille sijoittajille, jotka eivät halua ottaa isoja riskejä. Metsä on turvallinen ja pysyvä sijoituskohde. Tarkastelujaksolla tukkipuun kantohintaindeksin vaihtelut säilyttivät arvonsa parhaiten. Tukkipuu- ja metsäkiinteistöindeksi tuottivat voittoa tarkastelujaksolla, kun muut sijoituskohteet jäivät tappiolle. Metsäsijoituksen vuotuinen tuotto oli 5,7–8,4 %. Metsäsijoittamisessa suurimpia riskejä ovat omaisuusvahingot ja näistä erityisesti luonnontuhot. Muita metsää uhkaavia riskejä ovat mm. markkinariski, strateginen riski ja avainhenkilöriski.

Omaan lukuun rakentamisen arvonlisäverotus: Asiantuntijoiden näkemyksiä säännöksen soveltamisesta ja välittömien sekä välillisten kustannusten kohdistamisesta

Rakennusalaa koskeviin arvonlisäverolain säännöksiin sisältyy poikkeuksia lain pääperiaatteista, joiden mukaan arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Rakennuspalvelujen myynti on lain pääperiaatteen mukaan arvonlisäveron alaista. Arvonlisäverolain tarkoittamia rakentamispalveluja ovat rakennus- ja korjaustyöt sekä töiden yhteydessä asennetut tavarat. Sen sijaan arvonlisäveroa ei suoriteta kiinteistöjen myynnistä. Arvonlisäverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Kuitenkin myytyyn kiinteistöön sisältyvien rakentamispalvelujen luovuttamisesta on suoritettava veroa rakentamispalvelujen omana käyttönä. Arvonlisäverolain mukaan otettaessa rakentamispalvelu omaan käyttöön (omaan lukuun rakentaminen) arvonlisäveron perusteena ovat ostetun rakentamispalvelun ostohinta tai itse suoritetusta rakentamispalvelusta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset. Rakennusalan toimintaa koskevat arvonlisäverotuksen säännökset ovat monimutkaisia ja osittain tulkinnanvaraisia, eikä niistä ole aina johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja. Tutkimuksessa tutkitaan omaan lukuun rakentamisen arvonlisäveroa koskevien säännösten soveltamisalaa sekä omaan lukuun rakentamisesta johtuneiden välittömien ja välillisten kustannusten lukemista ja kohdistamista arvonlisäveron perusteeseen. Tutkimusmetodina ovat teemahaastattelut, joiden avulla tutkitaan omaan lukuun rakentamisen säännösten soveltamisedellytyksiin liittyviä tekijöitä, tulkintaongelmia sekä kustannusten kohdistamisongelmia. Tutkimuksen haastateltavat ovat verotuksen asiantuntijoita. Haastateltavien asiantuntija-asema ja laaja asiaan liittyvä työkokemus varmistavat sen, että haastattelujen avulla koottu tieto antaa selkeän kuvan omaan lukuun rakentamisen säännösten eri tulkintaongelmista. Tutkimuksessa todettiin, että omaan lukuun rakennettaessa veron perusteeseen luettaviin kustannuksiin sisältyy monia tulkinnanvaraisia kustannuseriä. Omaan lukuun rakentamisen säännöksiä ja verotusohjeita noudatetaan kuitenkin pääsääntöisesti kohtalaisen hyvin. Säännösten oikea soveltaminen vaatii yrityksen toimijoilta oma-aloitteista selvittämistä sekä kirjanpidon ja laskentajärjestelmien järjestämistä niin, että tehdyt ratkaisut olivat selvitettävissä myös jälkikäteen verovalvonnassa. Uudet rakentamismuodot ja -tavat tuottavat uusia soveltamisvaikeuksia, kun verotussäännökset ja verotusohjeet eivät tunne eikä ohjeista kaikkia uusia rakentamismuotoja.

Suomen sotilaallinen uskottavuus : läntinen ja venäläinen sodan kuva

Vuoden 1995 valtioneuvoston selonteossa, ”Turvallisuus muuttuvassa maailmassa”, todetaan, että sotilaallinen tilanne on muuttunut kylmän sodan jälkeen. Suursodan uhka on purkautunut, varustelua vähennetään ja avoimuutta lisätään. Tämä kylmän sodan jälkeen tapahtunut muutos toistuu kantavana aiheena myös kaikissa myöhemmissä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa. Uudet uhkakuvat ja uudet käsitykset asevoimista ovat johtaneet mittaviin muutoksiin eri valtioiden kansallisen puolustuksen toteutuksessa. Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat kuitenkin säilyneet sotilaallinen liittoutumattomuus ja kansallinen puolustus. Tässä tutkielmassa tarkastellaan näitä muutoksia ja verrataan niitä Suomen tekemiin ratkaisuihin. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelmana on: Onko Suomi sotilaallisesti uskottava läntisen ja/tai venäläisen sodan kuvan valossa? Tutkielmassa pyritään lisäksi määrittelemään uskottavuutta ja sotilaallista uskottavuutta. Tutkimusmenetelmänä on deduktiivinen asiakirjatutkimus. Tutkielman viitekehys pohjautuu konstruktivismiin kansainvälisen politiikan tutkimuksen välineenä. Konstruktivismi korostaa kansainvälisen järjestelmän sosiaalisesti rakentunutta luonnetta. Suomen sotilaallisen uskottavuuden arviointi toteutetaan venäläisen ja läntisen sodan kuvan ja niihin liittyvien muutostekijöiden avulla. Vertaamalla sodan kuvia Suomen puolustusvoimien ja puolustuksen kehittämiseen pyritään vastaamaan kysymykseen voidaanko Suomea pitää sotilaallisesti uskottavana kyseisten sodankuvien omaksuneiden tarkastelijoiden silmissä. Tutkielmasta ilmenee, että uskottavuus on tarkastelijan haluttu tulkinta kohteesta (olettaen, että haluamme olla uskottavia). Tulkintaan vaikuttaa ainakin lähde (tarkastelun kohde), viesti, viestintä ja tarkastelija. Jokainen tarkastelija asettaa omat odotuksensa uskottavuudelle. Uskottavuus ja sotilaallinen uskottavuus osoittautuivat tässä tutkielmassa luonteeltaan konst-ruktivistisiksi käsitteiksi. Ne saavat perustansa materiaalisesta todellisuudesta, mutta se mikä on uskottavaa, määrittyy vuorovaikutuksessa kansainvälisessä yhteisössä. Uskottavuus syntyy, muuttuu ja sitä ylläpidetään vuorovaikutuksessa. Yhteiset ymmärrykset luovat yleisen kehyksen uskottavuudelle, mutta pitää muistaa, että kansainvälisessä järjestelmässä on myös yksityisiä ymmärryksiä; kaikille uskottavuus (tai sotilaallinen uskottavuus) ei ole sama asia. Myös identiteetit ja intressit, niin vastaanottajan kuin lähteenkin, vaikuttavat tulkintaan: haluammeko tulkita jonkin joksikin. Tässä työssä on määritelty kaksi eri sodan kuvaa, venäläinen ja läntinen, kuvaamaan tarkas-telijoiden odotuksia. Työssä esitettyjen tarkastelijoiden odotusten (läntisen ja venäläisen so-dan kuvien) valossa Suomea ja Suomen puolustusta voidaan pitää sotilaallisesti uskottavina molemmissa tapauksissa. Sotilaallinen uskottavuus ei ole pysyvä olotila, vaan vaatimukset (tarkastelijoiden odotukset) uskottavuudelle muuttuvat. Molemmissa tapauksissa on löydettävissä tekijöitä, jotka vahvistuessaan joko tarkastelijassa tai lähteessä (tutkielmassa käsitellyissä sodan kuvissa tai Suo-men sotilaallisen maanpuolustuksen toteutuksessa) voivat kiistää Suomen sotilaallisen uskottavuuden.

Tuotannon mittaristo- ja raportointitoimintatapojen kehittäminen elintarviketeollisuusyrityksessä

Mittaamista on tutkittu paljon ja kasvavissa määrin. Silti yrityksissä ei usein osata tehokkaasti hyödyntää mittaristosta saatavaa informaatiota johtamisen tukena. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä, informatiivinen ja käytännöllinen mittaristo, jota voidaan käyttää tuotantotoiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen elintarviketeollisuusyrityksessä. Työn empiirinen osuus on suoritettu laadullisena case-tutkimuksena. Aineisto on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka sisälsivät 16 tuotannon toimihenkilön sekä ylemmän toimihenkilön haastattelua. Johtopäätöksenä tutkimuksesta sekä kirjallisuuskatsauksesta esitetään mittaristo tuotantotoiminnan johtamisen apuvälineeksi. Mittaamisen tärkeimmät roolit ovat strategian jalkauttaminen, henkilöstöön vaikuttaminen, ulkoinen raportointi sekä kehityksen seuraaminen. Mittariston eri mittareiden tulee olla keskenään linjassa ja tavoitteiltaan yhdenmukaisia. Mittareiden tavoitteiden on tultava ylhäältä alas, eli ylimmästä johdosta portaittain työntekijätasolle. Mittaustulokset taas tulevat alhaalta ylös, eli työntekijätasosta ylös ylimpään johtoon. Mittauksen on aina oltava kustannustehokasta, eli siitä saatava hyöty on oltava panoksia suurempi. Mittaristo ei ole yrityksessä pysyvä työkalu vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä Case-yrityksessä koettiin, ettei mittaristo ohjaa tekemistä eikä jalkauta strategiaa. Mittaamisesta ajateltiin, että mitataan, kun on aina mitattu. Johtamisjärjestelmä sekä mittaristo eri tasoilla koettiin sekavaksi ja epäyhtenäiseksi. Uusi mittaristo luotiin päivä-, viikko- ja kuukausitasolle. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja johtamista ohjaava mittaristo tehtiin eri organisaatiotasojen välillä linjakkaaksi ja yhtenäiseksi. Mittariston viestimiseen työntekijätasolle luotiin suositukset.

Spatiotemporal Features of Coastal Waters in Southwest Finland

In coastal waters, physico-chemical and biological properties and constituents vary at different time scales. In the study area of this thesis, within the Archipelago Sea in the northern Baltic Sea, seasonal cycles of light and temperature set preconditions for intra-annual variations, but developments at other temporal scales occur as well. Weather-induced runoffs and currents may alter water properties over the short term, and the consequences over time of eutrophication and global changes are to a degree unpredictable. The dynamic characteristics of northern Baltic Sea waters are further diversified at the archipelago coasts. Water properties may differ in adjacent basins, which are separated by island and underwater thresholds limiting water exchange, making the area not only a mosaic of islands but also one of water masses. Long-term monitoring and in situ observations provide an essential data reserve for coastal management and research. Since the seasonal amplitudes of water properties are so high, inter-annual comparisons of water-quality variables have to be based on observations sampled at the same time each year. In this thesis I compare areas by their temporal characteristics, using both inter-annual and seasonal data. After comparing spatial differences in seasonal cycles, I conclude that spatial comparisons and temporal generalizations have to be made with caution. In classifying areas by the state of their waters, the results may be biased even if the sampling is annually simultaneous, since the dynamics of water properties may vary according to the area. The most comprehensive view of the spatiotemporal dynamics of water properties would be achieved by means of comparisons with data consisting of multiple annual samples. For practical reasons, this cannot be achieved with conventional in situ sampling. A holistic understanding of the spatiotemporal features of the water properties of the Archipelago Sea will have to be based on the application of multiple methods, complementing each other’s spatial and temporal coverage. The integration of multi-source observational data and time-series analysis may be methodologically challenging, but it will yield new information as to the spatiotemporal regime of the Archipelago Sea.

Mikä varusmiestä liikuttaa? : varusmiehen vapaa-ajan liikuntamotiivit

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varusmiesten motiivit harrastaa tai olla harrastamatta liikuntaa varusmiespalveluksen vapaa-ajalla sekä niiden mahdollisia muutoksia. Lisäksi selvitettiin varusmiesten kokemusta oman tulevaisuuden liikunta-aktiivisuuden ja oman fyysisen kunnon muutoksesta palvelusaikana sekä varusmiesten liikuntakerhotoiminnan merkitystä varusmiesten liikunta-aktiivisuudelle. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen tavoitteena on luoda varusmiehille pysyvä liikuntakipinä. Varusmiesten liikuntamotiivien tunnistaminen tukee tätä tavoitetta, sillä liikunnallinen elämätapa lähtee ihmisen omista motiiveista liikkua. Tutkimus on ryväsotantana suoritettu seurantatutkimus. Kyseessä oli määrällinen kyselytut-kimus, jossa kyselyiden tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimusjoukkona oli Satakunnan Tykistörykmentin saapumiserän 2/13 ja 1/14 varusmiehiä. Kyselyt toteutettiin vuoden 2014 kevään aikana kolmesti eri koulutuskausilla. Tutkimuksen lähtökohtaoletusarvona oli, että tärkein syy vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen on siitä ansaittava kuntoisuusloma ja tärkein syy olla harrastamatta liikuntaa olisi päiväpalveluksen jälkeinen väsymys. Tutkimus osoitti, että tärkein syy harrastaa liikuntaa oli halu pysyä terveenä. Kuntoisuusloma liikuntamotiivina ei ollut merkittävä, ja sen merkitys väheni palveluksen edetessä. Liikunnan harrastamattomuuden tärkein syy palveluksen alkupuolella oli palveluksen jälkeinen väsymyksen tunne, mutta palveluksen loppupuolella se muuttui liikuntamotivaation puutteeksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeä motiivi varusmiesten vapaa-ajan liikunnan harrastamiselle. Heikkokuntoisemmille jo pelkkä päiväpalveluksesta suoriutuminen on alussa rankkaa. Palveluksen edetessä ja kunnon kohotessa väsymys vähenee. Liikuntakoulutuksessa tulisikin kiinnittää huomiota varusmiesten motivointiin koko palveluksen ajan.

Modeling Energy Futures Returns With Markov Regime Switching Model

Financial time series have a tendency of abruptly changing their behavior and maintain this behavior for several consecutive periods, and commodity futures returns are not an exception. This quality proposes that nonlinear models, as opposed to linear models, can more accurately describe returns and volatility. Markov regime switching models are able to match this behavior and have become a popular way to model financial time series. This study uses Markov regime switching model to describe the behavior of energy futures returns on a commodity level, because studies show that commodity futures are a heterogeneous asset class. The purpose of this thesis is twofold. First, determine how many regimes characterize individual energy commodities’ returns in different return frequencies. Second, study the characteristics of these regimes. We extent the previous studies on the subject in two ways: We allow for the possibility that the number of regimes may exceed two, as well as conduct the research on individual commodities rather than on commodity indices or subgroups of these indices. We use daily, weekly and monthly time series of Brent crude oil, WTI crude oil, natural gas, heating oil and gasoil futures returns over 1994–2014, where available, to carry out the study. We apply the likelihood ratio test to determine the sufficient number of regimes for each commodity and data frequency. Then the time series are modeled with Markov regime switching model to obtain the return distribution characteristics of each regime, as well as the transition probabilities of moving between regimes. The results for the number of regimes suggest that daily energy futures return series consist of three to six regimes, whereas weekly and monthly returns for all energy commodities display only two regimes. When the number of regimes exceeds two, there is a tendency for the time series of energy commodities to form groups of regimes. These groups are usually quite persistent as a whole because probability of a regime switch inside the group is high. However, individual regimes in these groups are not persistent and the process oscillates between these regimes frequently. Regimes that are not part of any group are generally persistent, but show low ergodic probability, i.e. rarely prevail in the market. This study also suggests that energy futures return series characterized with two regimes do not necessarily display persistent bull and bear regimes. In fact, for the majority of time series, bearish regime is considerably less persistent. Rahoituksen aikasarjoilla on taipumus arvaamattomasti muuttaa käyttäytymistään ja jatkaa tätä uutta käyttäytymistä useiden periodien ajan, eivätkä hyödykefutuurien tuotot tee tähän poikkeusta. Tämän ominaisuuden johdosta lineaaristen mallien sijasta epälineaariset mallit pystyvät tarkemmin kuvailemaan esimerkiksi tuottojen jakauman parametreja. Markov regiiminvaihtomallit pystyvät vangitsemaan tämän ominaisuuden ja siksi niistä on tullut suosittuja rahoituksen aikasarjojen mallintamisessa. Tämä tutkimus käyttää Markov regiiminvaihtomallia kuvaamaan yksittäisten energiafutuurien tuottojen käyttäytymistä, sillä tutkimukset osoittavat hyödykefutuurien olevan hyvin heterogeeninen omaisuusluokka. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka monta regiimiä tarvitaan kuvaamaan energiafutuurien tuottoja eri tuottofrekvensseillä ja mitkä ovat näiden regiimien ominaisuudet. Aiempaa tutkimusta aiheesta laajennetaan määrittämällä regiimien lukumäärä tilastotieteellisen testauksen menetelmin sekä tutkimalla energiafutuureja yksittäin; ei indeksi- tai alaindeksitasolla. Tutkimuksessa käytetään päivä-, viikko- ja kuukausiaikasarjoja Brent-raakaöljyn, WTI-raakaöljyn, maakaasun, lämmitysöljyn ja polttoöljyn tuotoista aikaväliltä 1994–2014, siltä osin kuin aineistoa on saatavilla. Likelihood ratio -testin avulla estimoidaan kaikille aikasarjoille regiimien määrä,jonka jälkeen Markov regiiminvaihtomallia hyödyntäen määritetään yksittäisten regiimientuottojakaumien ominaisuudet sekä regiimien välinen transitiomatriisi. Tulokset regiimien lukumäärän osalta osoittavat, että energiafutuurien päiväkohtaisten tuottojen aikasarjoissa regiimien lukumäärä vaihtelee kolmen ja kuuden välillä. Viikko- ja kuukausituottojen kohdalla kaikkien energiafutuurien prosesseissa regiimien lukumäärä on kaksi. Kun regiimejä on enemmän kuin kaksi, on prosessilla taipumus muodostaa regiimeistä koostuvia ryhmiä. Prosessi pysyy ryhmän sisällä yleensä pitkään, koska todennäköisyys siirtyä ryhmään kuuluvien regiimien välillä on suuri. Yksittäiset regiimit ryhmän sisällä eivät kuitenkaan ole kovin pysyviä. Näin ollen prosessi vaihtelee ryhmän sisäisten regiimien välillä tiuhaan. Regiimit, jotka eivät kuulu ryhmään, ovat yleensä pysyviä, mutta prosessi ajautuu niihin vain harvoin, sillä todennäköisyys siirtyä muista regiimeistä niihin on pieni. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että prosesseissa, joita ohjaa kaksi regiimiä, nämä regiimit eivät välttämättä ole pysyvät bull- ja bear-markkinatilanteet. Tulokset osoittavat sen sijaan, että bear-markkinatilanne on energiafutuureissa selvästi vähemmän pysyvä.

Clinical and genetic markers in disease progression – a study among subjects with obstructive lung diseases

Asthma, COPD, and asthma and COPD overlap syndrome (ACOS) are chronic pulmonary diseases with an obstructive component. In COPD, the obstruction is irreversible and the disease is progressive. The aim of the study was to define and analyze factors that affected disease progression and patients’ well-being, prognosis and mortality in Chronic Airway Disease (CAD) cohort. The main focus was on COPD and ACOS patients. Retrospective data from medical records was combined with genetic and prospective follow-up data. Smoking is the biggest risk factor for COPD and even after the diagnosis of the disease, smoking plays an important role in disease development and patient’s prognosis. Sixty percent of the COPD patients had succeeded in smoking cessation. Patients who had managed to quit smoking had lower mortality rates and less psychiatric diseases and alcohol abuse although they were older and had more cardiovascular diseases than patients who continued smoking. Genetic polymorphism rs1051730 in the nicotinic acethylcholine receptor gene (CHRNA3/5) associated with heavy smoking, cancer prevalence and mortality in two Finnish independent cohorts consisting of COPD patients and male smokers. Challenges in smoking cessation and higher mortality rates may be partly due to individual patient’s genetic composition. Approximately 50% of COPD patients are physically inactive and the proportion was higher among current smokers. Physically active and inactive patients didn’t differ from each other in regard to age, gender or comorbidities. Bronchial obstruction explained inactivity only in severe disease. Subjective sensation of dyspnea, however, had very strong association to inactivity and was also associated to low health related quality of life (HRQoL). ACOS patients had a significantly lower HRQoL than either the patients with asthma or with COPD even though they were younger than COPD patients, had better lung functions and smaller tobacco exposure.

Synnynnäiset hammaspuutokset

Tämä syventävä työ käsittelee synnynnäisiä hammaspuutoksia ja niiden hoitoa. Yhden tai useamman hampaan synnynnäinen puuttuminen on ihmisen yleisimpiä kehityshäiriöitä. Yksi tai useampi pysyvä hammas puuttuu 5–11 %:lta väestöstä. Laajemmat puutokset ovat harvinaisempia, kuuden tai useamman hampaan puutoksia esiintyy noin 1–2 ‰:lla. Synnynnäisten hammaspuutosten hoidon tekee haasteelliseksi luu- ja pehmytkudospuutokset, hampaiden vaihteleva koko ja muoto sekä hampaiden sijainti hammaskaarella. Myös vertikaalisen tilan puuttuminen hankaloittaa hoidon suunnittelua ja toteutusta. Synnynnäisten hammaspuutosten hoito on usein vaativaa ja tapahtuu yhteistyössä ammaslääketieteen erikoisalojen kesken. Proteettista hoitoa tehdään tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, joihin liittyy vaikeaa toiminnallista ja/tai esteettistä haittaa. Tässä työssä kuvailemme Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä toteutettua synnynnäisen hammaspuutoksen oikomishoidollista ja implanttiproteettista purennan kuntoutusta.

Keskivedenkorkeuden nostohankkeet ja niiden ongelmat

Uusi vesilaki astui voimaan vuoden 2012 alussa. Yhtenä uuden vesilain tavoitteena oli lisätä vesistöjen kunnostusmahdollisuuksia ja yksi keino tähän oli lakiin tehty uudistus, joka helpottaisi järven keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista. Keskivedenkorkeuden nostohankkeissa tavoitteena on usein estää järven umpeenkasvu. Vedenpinnan nostolla voidaan palauttaa tai säilyttää kasvustosta vapaa avovesialue sekä lisätä vesisyvyyttä, jolloin uinti, veneily ja kalastus ovat helpompia toteuttaa. Yrityksistä huolimatta nostohankkeissa on ilmennyt ongelmia. Tässä työssä on selvitetty sitä, mistä nämä ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin mahdollisesti helpottaa. Työtä varten haastateltiin nostohankkeissa mukana olleita toimijoita. Nostohankkeita tarkasteltiin neljän hankkeen kautta, jotka on toteutettu tai tullaan toteuttamaan paikallisten asukkaiden toimesta. Mukana olleet hankkeet olivat Janakkalassa sijaitseva Lastujärvi, Tammelassa sijaitseva Mustialanlammi, Kouvolassa sijaitseva Iso Kortejärvi sekä Lohjalla sijaitse-vat Tarkeelanjärvi ja Niemilampi. Työstä tehtiin samalla myös aluetieteen ja ympäristöpolitiikan pro gradu -tutkielma Tampereen yli-opistolle. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että nostohankkeissa on ollut monenlaisia ongelmia ja onnistuneen nostohankkeen toteut-tamiseen vaaditaan hakijalta paljon. Hakijan oman aktiivisuuden lisäksi vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat tärkeä osa hanketta, jotta se saadaan vietyä läpi. Kehittämällä paikallisten toimintamahdollisuuksia