Osakeyhtiön purkaminen ja verotus

Suomen verolainsäädännön mukaan osakeyhtiön purkamisesta syntynyttä purkutulosta verotetaan tulolähdejaottelun mukaisesti pääasiassa elinkeinoverolain tai tuloverolain mukaisena verotettavana tulona. Tutkielmani käsittelee osakeyhtiön purkamisen verotusta, kun osakeyhtiö puretaan osakeyhtiölain purkumenettelyn mukaisesti. Osakeyhtiö voi purkautua kolmella eri tavalla sulautumalla; osakeyhtiölain 20 luvun mukaisen purkumenettelyn kautta tai; kun osakeyhtiö asetetaan konkurssiin varattomuuden vuoksi. Osakeyhtiön purkaminen saattaa synnyttää verotettavaa tuloa vielä viimeisellä tilikaudellaankin ennen purkamista sekä osakeyhtiölle itselleen että jako-osan saajalle. Purettavaa osakeyhtiötä verotetaan viimeisen tilinpäätöksen perusteella syntyneestä tulosta pääasiassa elinkeinotoiminnan mukaisen yhteisöverokannan mukaisesti. Jako-osan saajan verotus määräytyy osakkeiden omistussuhteen mukaisesti joko pääomatulona tai elinkeinotulona. Osakkeen omistajalle jaetaan purun seurauksena omistusosuuden mukainen jako-osa. Kun osakeyhtiön lopputilitys on hyväksytty, tiedetään jaettavan omaisuuden arvo. Omaisuus on arvostettu todennäköisen luovutushinnan mukaiseen arvoon eli käypään arvoonsa. Jako-osan saajalle syntyy verotettavaa tuloa, jos hänen jako-osansa arvo on suurempi kuin osakkaiden hankintameno oli. Jako-osan saajana voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhtymä, yhteisö tai muu vastaava taloudellinen yhteenliittymä. Elinkeinoverolain 6 §:n ja 51d §:n mukaan osakeyhtiön purkamisessa jako-osan saajan omistamien käyttöomaisuusosakkeiden purkuvoitto on verovapaata tuloa ja purkutappion vähennysoikeutta on vastaavasti rajoitettu. Purkuvoitto on verovapaata, kun jako-osan saaja on sellainen yhteisö, joka ei harjoita päätoimisesti pääomasijoitustoimintaa. Tutkielmassani paljastui, että käytännön purkutilanteissa on erilaisia konsernirakenteita ja hallinnointiyhtiöitä, joiden omistamien osakkeiden purkuvoiton verotus on aiheuttanut tulkintakysymyksiä oikeuskäytännössä.

Irtisanomisilmoituksen aiheuttama markkinareaktio – Irtisanomisen taustasyyn merkitys reaktion suuntaan, suuruuteen ja voimakkuuteen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten Helsingin pörssissä noteeratun yhtiön osakekurssi reagoi, kun yhtiö tiedottaa toteutettavista henkilöstön irtisanomisista. Toisena tavoitteena on lisäksi tarkastella sitä, onko yritysten irtisanomisilmoituksissa mainituilla irtisanomisten taustasyillä vaikutusta mahdollisiin osakemarkkinareaktioihin. Tutkimuksen lopullinen aineisto muodostui yhteensä 133 irtisanomisilmoituksesta, jotka Helsingin pörssissä noteeratut yritykset ovat vuosien 2010–2014 välisenä aikana julkaisseet. Tutkimuksessa hyödynnetään tapahtumatutkimusmenetelmää, joka on yleisesti käytetty menetelmä ilmentämään ja mittaamaan uuden informaation aiheuttamaa markkinareaktiota osakemarkkinoilla. Tapahtumatutkimuksessa tarkoituksena on pyrkiä poistamaan tutkittavan osakkeen hinnan muutoksesta yleinen markkinoiden aikaansaama normaalituotto, jotta päästään käsiksi jäljelle jäävään tapahtuman aiheuttamaan residuaaliin eli epänormaaliin tuottoon. Havaitut epänormaalit tuotot luonnehtivat irtisanomisilmoituksen aiheuttamaa vaikutusta osakkeen hinnassa. Irtisanomisilmoituksen aiheuttama markkinareaktio selvitettiin yleisesti koko tutkimusaineistoa hyödyntäen sekä erikseen kahden syyryhmän, kysynnän heikentymisen ja toiminnan tehostamisen osalta. Aiempien tutkimusten perusteella yrityksen tiedottamat henkilöstön irtisanomiset aiheuttavat negatiivisen markkinareaktion yrityksen osakekurssissa. Heikentyneen kysynnän ryhmän osalta reaktio on poikkeuksetta todettu negatiiviseksi ja tilastollisesti merkitseväksi. Toiminnan tehostamisen ryhmän osalta markkinareaktio on taas havaittu vaihtelevasti joko positiiviseksi tai negatiiviseksi. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yrityksen irtisanomisilmoitus ei yleisellä tasolla aiheuta tilastollisesti merkittäviä epänormaaleita tuottoja, jolloin markkinareaktio jää keskimäärin neutraaliksi. Heikentyneen kysynnän syyryhmän osalta irtisanomisilmoituksen nähtiin kuitenkin aiheuttavan tilastollisesti merkittävän negatiivisen markkinareaktion tapahtumapäivänä. Sijoittajat siis olettavat yrityksen tulevaisuudennäkymien heikentyneen, jonka vuoksi yrityksen osakekurssi laskee. Toiminnan tehostamisen syyryhmän osalta taas todettiin tilastollisesti merkittäviä positiivisia epänormaaleita tuottoja tapahtumaikkunassa. Yrityksen osakkeen hinta kohoaa, koska sijoittajat uskovat yrityksen ilmoitukseen tehostaa toimintaansa työntekijöitään vähentämällä.

Suomalaisten julkisesti listattujen senttiosakkeiden suoriutuminen verrattuna OMX Helsinki Small Cap -indeksin muihin osakkeisiin

Senttiosakkeista tehtyjä tutkimuksia on olemassa hyvin rajoitetusti, ja ne ovat keskittyneet lähinnä senttiosakelistautumisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia julkisesti noteerattuja senttiosakkeita ja niiden suoriutumista kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2006–2015. Tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisiin julkisesti noteerattuihin senttiosakkeisiin sijoittaminen kannattavaa toimintaa ja minkälaisia tuottoja on odotettavissa senttiosakkeisiin sijoittamalla. Tutkimusaineisto koostui tutkielmassa tehdyn määritelmän mukaisista senttiosakkeista ja muista Small Cap -indeksin osakkeista, joita kutsuttiin puolestaan ei-senttiosakkeiksi. Tuotot laskettiin osakkeiden päivittäisistä tuottoindekseistä. Tuottoja verrattiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tuottojen tarkastelun tueksi senttiosakkeille ja ei-senttiosakkeille laskettiin seuraavat menestysmittarit: Sharpen luku, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Lopuksi verrattiin vielä seuraavia tunnuslukuja: ROE (%), E/P-luku, P/B-luku, osinkotuotto-% ja velan suhde omaan pääomaan (%). Saatujen tulosten perusteella suomalaiset julkisesti noteeratut senttiosakkeet ovat lyhyellä aikavälillä kannattavia sijoituskohteita, mutta mitä pidemmäksi tarkasteluperiodi kasvoi, sitä huonommin ne suoriutuivat. Lisäksi senttiosakkeet hävisivät kaikilla tarkasteluperiodeilla ei-senttiosakkeille. Suurimmat positiiviset tuotot olivat kuitenkin yksittäisillä senttiosakkeilla. Senttiosakkeisiin havaittiin liittyvän paljon riskejä, kuten suuri volatiliteetti, suuret negatiiviset tuotot ja konkurssin mahdollisuus. Myös kaikki menestysmittarit ja tunnusluvut indikoivat senttiosakkeiden olevan ei-senttiosakkeita huonompia sijoituskohteita. Sijoittajien on oltava erityisen tarkkoja senttiosakkeiden kanssa, sillä niihin sijoittaminen on pitkälti verrattavissa uhkapelaamiseen.