Männyn, kuusen ja koivun paksujuurten arkkitehtuuri sekametsäoloissa

Seloste artikkelista: Coarse root architecture of three boreal tree species growing in mixed stands. Silva Fennica 42 (2008) : 2, s. 189-210.

Männyn kasvun ja puuaineen ominaisuuksien sekä saheiden laadun mallintaminen liittyen metsänhoitoon

Selostus väitöskirjasta: Modelling the growth and properties of stem and wood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) as related to silvicultural management with implications for sawing yield and properties of sawn pieces. Dissertationes Forestales 65.

Männyn ja kuusen biomassamallit Suomessa

Seloste artikkelista: Repola, J. 2009. Biomass equations for Scots pine and Norway spruce in Finland. Silva Fennica 43 (4) : 625–647.

Männyn siitepölyn kaukokulkeutuminen ja geenivirran mahdollisuus

Seloste artikkelista: The extent of south-north pollen transfer in Finnish Scots pine / Saila Varis ... [et al.] - Julkaisussa: Silva Fennica 43 (2009) : 5, s. 717-726.

Kerääjäkasvien viljely Uudellamaalla vuonna 2015

Kerääjäkasvi käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä tai vapautuvia ravinteita ja suojaa maata eroosiolta sadonkorjuun jälkeen. Tätä uuden ympäristösitoumuksen toimenpidettä toteutti vuonna 2015 lähes neljäsosa Uudenmaan viljelijöistä. Kerääjäkasveja viljeltiin 14 %:lla koko alueen peltoalasta. Periaatteessa melkein koko viljapinta-alalla voisi viljellä kerääjäkasveja. Tämä tarkoittaisi 60 % Uudenmaan peltoalasta. Kerääjäkasvien viljelijöille lähetettiin tammi-helmikuussa 2016 webropol-kysely. Kyselyyn vastasi 152 viljelijää. Vastausprosentti oli 32% kyselyn saaneista ja se kattoi 20 % Uudenmaan kaikista kerääjäkasvin viljelijöistä.80 % vastaajista viljeli kerääjäkasveja ensimmäistä vuotta. Keskimäärin viljelijöillä oli 25 hehtaaria kerääjäkasviviljelyssä, vaihtelu tilojen välillä oli kuitenkin suurta. Kerääjäkasvien viljely on suosittua erityisesti suurilla tiloilla ja keskimääräistä nuorempien viljelijöiden keskuudessa. Korvaus (100 €/ha) on suurin syy kerääjäkasvien viljelyyn, mutta myös myönteiset ympäristövaikutukset ovat tärkeitä. Italianraiheinä ja valkoapila ovat suosituimmat kerääjäkasvit. Siemeniä käytetään niukanlaisesti suosituksiin verrattuna. Lähes puolet vastaajista on tehnyt investointeja kerääjäkasvin kylvön mahdollistamiseksi. Sadonkorjuu ja kasvinsuojelu sujuu useimmilta ilman suurempia ongelmia. Viljelijöistä enemmistö aikoo jatkaa kerääjäkasvien viljelyä, mikäli ehdot tai ainakin tukisumma säilyvät ennallaan. Neuvontaa ja lisätietoa kerääjäkasvin viljelyyn ilmoitti haluavansa kaksi viidestä vastaajasta. Vesienhoidon näkökulmasta olisi hyvä säilyttää kerääjäkasvusto talven yli ja sijoittaa lohkot vesistöjen läheisyyteen. Kyselyn tulosten ja toiveiden pohjalta pyritään tarjoamaan viljelijöille tietoa ja neuvontaa kerääjäkasvien viljelyyn jatkossa.

Effect of glycine and alanine supplementation on development of cattle embryo cultured in CR1aa medium with or without cumulus cells

Selostus: Glysiinin ja alaniinin vaikutus CR1aa-liuoksessa viljeltyyn kumulussolullisen ja -soluttoman naudanalkion kehitykseen

A simple culture system for time-lapse video recording of bovine embryos

Selostus: Yksinkertainen viljelymenetelmä naudan alkioiden aikaviivenauhoitusta varten

In vitro production of cattle blastocysts in chemically defined medium with or without insulin supplementation

Selostus: Insuliinin vaikutus naudan blastokystien tuottamiseen in vitro kemiallisesti tunnetussa liuoksessa