Kerääjäkasvien viljely Uudellamaalla vuonna 2015

Kerääjäkasvi käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä tai vapautuvia ravinteita ja suojaa maata eroosiolta sadonkorjuun jälkeen. Tätä uuden ympäristösitoumuksen toimenpidettä toteutti vuonna 2015 lähes neljäsosa Uudenmaan viljelijöistä. Kerääjäkasveja viljeltiin 14 %:lla koko alueen peltoalasta. Periaatteessa melkein koko viljapinta-alalla voisi viljellä kerääjäkasveja. Tämä tarkoittaisi 60 % Uudenmaan peltoalasta. Kerääjäkasvien viljelijöille lähetettiin tammi-helmikuussa 2016 webropol-kysely. Kyselyyn vastasi 152 viljelijää. Vastausprosentti oli 32% kyselyn saaneista ja se kattoi 20 % Uudenmaan kaikista kerääjäkasvin viljelijöistä.80 % vastaajista viljeli kerääjäkasveja ensimmäistä vuotta. Keskimäärin viljelijöillä oli 25 hehtaaria kerääjäkasviviljelyssä, vaihtelu tilojen välillä oli kuitenkin suurta. Kerääjäkasvien viljely on suosittua erityisesti suurilla tiloilla ja keskimääräistä nuorempien viljelijöiden keskuudessa. Korvaus (100 €/ha) on suurin syy kerääjäkasvien viljelyyn, mutta myös myönteiset ympäristövaikutukset ovat tärkeitä. Italianraiheinä ja valkoapila ovat suosituimmat kerääjäkasvit. Siemeniä käytetään niukanlaisesti suosituksiin verrattuna. Lähes puolet vastaajista on tehnyt investointeja kerääjäkasvin kylvön mahdollistamiseksi. Sadonkorjuu ja kasvinsuojelu sujuu useimmilta ilman suurempia ongelmia. Viljelijöistä enemmistö aikoo jatkaa kerääjäkasvien viljelyä, mikäli ehdot tai ainakin tukisumma säilyvät ennallaan. Neuvontaa ja lisätietoa kerääjäkasvin viljelyyn ilmoitti haluavansa kaksi viidestä vastaajasta. Vesienhoidon näkökulmasta olisi hyvä säilyttää kerääjäkasvusto talven yli ja sijoittaa lohkot vesistöjen läheisyyteen. Kyselyn tulosten ja toiveiden pohjalta pyritään tarjoamaan viljelijöille tietoa ja neuvontaa kerääjäkasvien viljelyyn jatkossa.