La caverna de José Saramago: imagen platónica versus metafísica

La caverna de José Saramago tiene como referencia indudable la imagen de la caverna del libro VII de la República de Platón, y, sin embargo, Saramago no és un escritor idealista o metafísico. Este artículo muestra cómo, aprovechando la aplicabilidad con que Platón dotó a su imagen, Saramago defiende la necesidad de saber recibir los mensajes de la tierra, de la materia, de no convertirnos en prisioneros en las cavernas doradas de la sociedad occidental, y de ser libres en la naturaleza, phýsis, y no lejos o más allá, metá, de ella.

The Cave by José Saramago: Platonic image versus metaphysics

The cave by José Saramago has as a certain reference the image of the cave of book VII of Plato's Republic and, however, Saramago is not an idealistic or metaphysical writer. This article, taking advantage of the applicability with which Plato endowed his image, defends the urge to be open to the messages sent by the earth, by matter, the urge not to become prisoners in the golden caves of the Western society and, finally, the urge to find our freedom in Nature, phýsis, and not far or beyond, metá, it.

Maleït platonisme! Pell, carn i cos de persones concretes: etapes d'un combat lliurat -i guanyat- en la poesia de Miquel Àngel Riera

L'objectiu d'aquest article és mostrar com, tot al llarg de la poesia de Miquel Àngel Riera, s'hi detecta una evident sensibilitat antimetafísica que el dur a lloar la pell, la carn i el cos de les persones concretes, tot defugint qualsevulla vivència platònica o idealista de l'amor. La lectura acurada dels seus poemes permet descobrir, en opinió de l¿autor, Plató i el platonisme occidental com un dels grans responsables del menyspreu de l¿amor carnal, causa indubtable de patiment humà pel fet de no voler reconèixer la dimensió somàtica d¿eros.

Damn Platonism! Concrete Persons' Skin, Flesh and Bodies: Three Phases of a Won Battle in Miquel Àngel Riera's poetry

The aim of this article is to show how, throughout M. A. Riera's poetry, an evident anti-metaphysical sensibility can be easily detected, which in its turn makes the poet to praise concrete person's skin, flesh and bodies, thus avoiding any personal Platonic or idealistic experience of human love. In the author's opinion, an accurate reading of his poems makes us discover Plato and Platonism as one of the great responsible thinkers for the contempt of carnal love, which has been undoubtedly the origin of a real human pain as a result of denying the somatic side of eros.

¡Maldito platonismo! Piel, carne y cuerpo de personas concretas: etapas de un combate librado -y ganado- en la poesía de Miquel Àngel Riera

El objetivo de este artículo es mostrar cómo, en el conjunto de la obra poética de M. A, Riera, se detecta una evidente sensibilidad antimetafísica que le impulsa a elogiar la piel, la carne y el cuerpo de las personas concretas, rehuyendo así cualquier vivencia platónica o idealista del amor. La lectura minuciosa de sus poemas permite descubrir, en opinión del autor, a Platón y al platonismo como uno de los grandes responsables del desprecio del amor carnal, causa indudable de sufrimiento humano por el hecho de no querer reconocer la dimensión somática de eros.

La caverna de José Saramago: imagen platónica versus metafísica

La caverna de José Saramago tiene como referencia indudable la imagen de la caverna del libro VII de la República de Platón, y, sin embargo, Saramago no és un escritor idealista o metafísico. Este artículo muestra cómo, aprovechando la aplicabilidad con que Platón dotó a su imagen, Saramago defiende la necesidad de saber recibir los mensajes de la tierra, de la materia, de no convertirnos en prisioneros en las cavernas doradas de la sociedad occidental, y de ser libres en la naturaleza, phýsis, y no lejos o más allá, metá, de ella.

A importância das revistas Química Nova e Journal of the Brazilian Chemical Society no crescimento da área de química no Brasil

Quimica Nova and the Journal of the Brazilian Chemical Society are two examples of successful initiatives taken by the Brazilian Chemical Society (SBQ - Sociedade Brasileira de Química), and may serve as models for the scientific societies of developing countries. Pillars of the SBQ, these two periodicals are undeniable demonstrations that idealism, utopia and dignity are the essential ingredients for transforming dreams into reality. Few believed that the Brazilian chemical community would one day have, as it does today, two scientific research periodicals indexed in the principal international data banks.

Spekulaation materiaalinen paluu ja välttämätön kontingenssi

Kirjallisuusarvostelu

Tavaststjerna, Karl August

f. 13.5.1860 i S:t Michel, d. 30.3.1898 i Björneborg. K.A. Tavaststjerna är en av de tidigaste realistiska och moderna författarna i Finland, särskilt i den finlandssvenska litteraturen. I hans produktion, som tillkom under 1880- och 1890-talen, ifrågasätts konventionell idealism och nationalism mot bakgrund av en mörkare, mera desillusionerad skildring av den finländska verkligheten och av mänsklig falskhet. Återkommande ideal i hans verk är den fria tanken och ett kompromisslöst konstnärsliv och världsmedborgarskap, som kontrasteras mot tristessen i ett slutet och inskränkt Finland. Till hans mest betydande verk hör romanerna Barndomsvänner. Ett nutidsöde (1886) samt Hårda tider. Berättelse från Finlands sista nödår (1891), men i produktionen ingår även lyrik och dramatik. Tavaststjerna har också uppfattats som den första finlandssvenska författaren, dvs. en författare vars verk ger uttryck för känslan att som svenskspråkig i Finland tillhöra en minoritet.

Södergran, Edith

Edith Södergran
s. 4.4.1892 Pietarissa, Venäjällä k. 24.6.1923 Raivolassa
Myyttinen lyyrikko Edith Södergran on sekä suomenruotsalaisen että pohjoismaisen modernismin edelläkävijöitä. Södergran debytoi vuotena 1916, ja hänen tuotantoonsa vaikuttivat uudet eurooppalaiset kirjalliset ja aatteelliset virtaukset. Hänen lyriikassaan näkyy eri kausina mm. nietzscheläisyyden, ekspressionismin ja symbolismin vaikutus sekä ajatus ”Uudesta naisesta”. Toisaalta runoissa on romanttisen idealismin piirteitä ja kristillistä tematiikkaa. Södergranin aikana hänen runonsa edustivat radikaalia uudistumista. Hän kirjoitti vapaamuotoista runoutta, käytti voimakkaan assosiatiivista kuvakieltä ja rakensi runoihinsa voimakkaan ja itseriittoisen lyyrisen minän. Södergranin tunnetuimpiin runoihin kuuluvat ”Päivä viilenee” (”Dagen svalnar”, 1916), ”Vierge moderne” (1916) sekä ”Maa jota ei ole” (”Landet som icke är”, 1925). Hänen lyriikkaansa luetaan vielä tänäkin päivänä laajoissa piireissä. Runot vaikuttavat edelleen nykyrunoilijoihin ja herättävät kiinnostusta kirjallisuudentutkimuksessa myös kansainvälisesti.
f. 4.4.1892 i S:t Petersburg, Ryssland, d. 24.6.1923 i Raivola.
Den mytomspunna finlandssvenska lyrikern Edith Södergran hör till föregångarna inte bara i den finlandssvenska, men också den nordiska modernismen. Södergran debuterade år 1916 och var påverkad av litterära och idémässiga strömningar ute i Europa. I hennes lyrik syns vid olika tider influenser av bland annat nietzscheanism, expressionism, symbolism och tankar om den Nya kvinnan, men också romantisk idealism och kristendom. Hennes dikter var radikalt nyskapande i hennes samtid. Hon skrev fri vers, använde sig av ett starkt associativt bildspråk och skapade ett starkt och självtillräckligt lyriskt ”jag”. Till de mest kända dikterna av Södergran hör Dagen svalnar… (1916), Vierge moderne (1916) och Landet som icke är (1925). Hennes lyrik är fortfarande idag läst i vida kretsar och influerar samtida lyriker, samt väcker intresse även i internationell litteraturforskning.
Lisätietoa kirjailijasta / Mera information om författaren:
Kansallisbiografia
Biografiskt lexikon för Finland

Hahnsson, Theodolinda

Theodolinda Hahnsson, eg. Sofia Theodolinda Hahnsson, senare Yrjö-Koskinen, f. Limón f. 1.2.1838 i Tyrvis d. 20.4.1919 i Helsingfors Theodolinda Hahnsson var den första kvinnliga författaren som skrev på finska. Hahnsson bidrog med sin produktion framför allt till novellgenrens utveckling. I hennes produktion ingår dikter, noveller, romaner och dramatik. Hennes verk som tillkom under 1860-talet representerar en romantisk, kristligt färgad idealism och bottnar i den fennomanska ideologin. Kvinnans starka roll i familjen och familjens ställning i samhället betonas särskilt starkt i Hahnssons texter. I den sena produktionen syns även starkare realistiska drag. Exempelvis romanen Huutolaiset, två flickors och sockenbarns berättelse, tar upp aktuella samhälleliga problem. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2818/

Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939.

Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen sisäpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen kansallista eheytymistä ajaneen poliittisen linjan taustoihin, muodostumiseen ja toteutumiseen maailmansotien välisenä aikana vuosina 1919-1939. Vahvasti aineistopohjainen ja lähdekriittinen poliittisen historian tutkimus keskittyy parlamentaarisiin toimijoihin, poliittiseen kenttään ja näiden tuottamiin aineistoihin, kuten edistyspuolueen ja sen toimijoiden arkistoihin, lehdistöön ja valtiopäiväpöytäkirjoihin. Tutkimus selvittää, millainen oli edistyspuolueen kansallisen eheytymisen linja, mihin sillä pyrittiin, miten sitä toteutettiin ja miten se toteutui. Kansainvälisen vertailun kautta tutkimuksessa luodaan myös kuva suomalaisesta liberalismista ja liberalistista. Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue oli liberaali puolue, jonka politiikassa korostui erityisesti liberalismin sosiaalinen tulkinta. Puolueen sisäpoliittiseksi linjaksi vastaitsenäistyneessä ja sisällissodan runtelemassa valtiossa muodostui kansallisen eheytymisen edistäminen. Ajatuksen taustalla olivat K. J. Ståhlbergin tulevaisuuden lähtökohtia hahmotelleet artikkelit, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa huhtikuussa 1918 sisällissodan vielä riehuessa. Ståhlbergin mukaan kansalliseen eheytymiseen ei tullut pyrkiä sodan vuoksi vaan siitä huolimatta. Nuorsuomalaiselta puolueelta perityt liberaalit periaatteet täydentyivätkin edistyspuoluelaisessa ajattelussa sisällissodan ja tasavallan puolesta käydyn valtiomuototaistelun avainkokemuksilla. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä vuosia hallinneissa keskustahallituksissa kansallista eheytymistä edistettiin sosiaalipoliittisin uudistuksin mm. oppivelvollisuus- ja asutuslakien muodossa. Myös sisällissodan vankien armahdukset olivat osa tätä ohjelmaa. Tutkimus osoittaa, että edistyspuolueen kansallisen eheytymisen politiikan keskeisenä tavoitteena oli poliittisen sovittelun kautta integroida vasemmisto osaksi parlamentaaris-demokraattista järjestelmää. Eheytyspolitiikan todellinen käyttöarvo ja edistyspuolueen poliittiset toimintamahdollisuudet alkoivat kuitenkin heiketä vuoden 1922 eduskuntavaalien jälkeen.Tutkimuksesta käy ilmi, että toteutettu eheytyspolitiikka ja sen osittainen epäonnistuminen näkyivät sekä kommunistien jatkuvana kannatuksena että sisäpoliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisena. Tämä kehitys nosti myös edistyspuolueessa esille voimat, jotka suosivat porvariyhteistyötä ohi keskustavasemmistolaisen eheytyspoliittisen linjan. Alkuvuosien jälkeen valtiomuototaistelun koossapitävä voima heikkeni edistyspuolueen sisällä ja 1920-luvun puolivälissä käydyt linjakiistat osoittivat, että osalle puolueen jäsenistä vuoden 1918 puoluevalinnassa keskeisemmässä roolissa oli ollut tasavaltalaisuus kuin vasemmiston integrointi ja kansallinen eheytyminen. Edistyspuolueen johto ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan eheytyspoliittisesta linjasta ja sen ympärille luodusta puolueidentiteetistä, joten porvariyhteistyötä kannattanut oikeisto-oppositio päätyi suurelta osin eroamaan puolueesta vuonna 1927. Tutkimus osoittaa, että parlamentarismin rapautuminen ja pienelle yleispuolueelle elintärkeiden yhteistyömahdollisuuksien heikkeneminen luokkapuolueiden puristuksessa johtivat edistyspuolueen kannatuksen alamäkeen sotien välisenä aikana. Se kutistui 26 kansanedustajan keskisuuresta puolueesta vain kuuden edustajan pienpuolueeksi. Puolueidentiteetin vahvuus ja keskeisten toimijoiden puolueen kokoa suurempi poliittinen painoarvo pitivät sen lakkauttamispohdinnoista huolimatta kuitenkin koossa ja kiinni politiikan ytimessä. Oikeistoradikalismin vuodet 1920–1930-lukujen taitteessa olivat edistyspuolueellesekä uhka että mahdollisuus. Tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka kommunisminvastaisen kansanliikkeen vaatimukset olivat edistyspuoluelaisten mielestä oikeutettuja, oli kansanliikkeen niiden ajamiseksi omaksumia laittomia ja ulkoparlamentaarisia keinoja vaikea hyväksyä. Eheytyspolitiikan kannalta katsottuna melkotoivottamalta näyttänyt tilanne kääntyi kuitenkin lopulta voitoksi: äärivasemmisto eliminoitiin, äärioikeisto ajautui paitsioon ja tie maltillisen vasemmiston ja keskustan yhteistyölle aukesi jälleen. Tämä johti lopulta vuonna 1937 punamultahallitukseen ja kansanvallan kolmiliittoon Kansallisen Edistyspuolueen, SDP:n ja Maalaisliiton kesken. Kokemus siitä, että itsenäisyys oli alati uhattuna, toi suomalaiseen liberalismiin varsin nationalistisia piirteitä, joita eurooppalaisten veljespuolueiden ohjelmista ei löydy. Liberalismiin usein liitetty mielleyhtymä sen kosmopoliittisesta, kansallisvaltioita ylittävästä luonteesta jäi Suomessa sotien välisenä aikana nationalismin ja itäisen naapurin luoman uhan varjoon. Suomen sisäpoliittinen tilanne ja geopoliittinen asema loivat vaatimuksen vahvasta kansallisesta yhtenäisyydestä. Suomalainen liberalismi määrittyikin eurooppalaisia vastineitaan voimakkaammin nuorta valtiota hallinneen kansallisuusajattelun, itsesäilytysvaiston ja kansallisen eheyden vaatimusten kautta. Tutkimuksessa todetaan, että edistyspuolueen eheytyspoliittisen linjan muotoutumista ja toteutumista vuosien 1919‒1939 aikana voi pitää idealismin voittona realismista. Lukuun ottamatta reformipolitiikan vuosia edistyspuolueen pitäytyminen valitulla linjalla näyttäytyi poliittisten toimintamahdollisuuksien kannalta katsottuna ajoittain jopa epärealistiselta. Koko sotien välistä aikaa tarkastellessa voikin todeta, että se, minkä edistyspuolue poliittisten päämäärien saavuttamisen valossa voitti, sen se menetti kannatusluvuissa.

Legal education in crisis: healing and humanizing Canadian law schools /

Western law schools are suffering from an identity and moral crisis. Many of the legal profession's problems can be traced to the law school environment, where students are taught to reason and practice in ways that are often at odds with their own personalities and values and even with generally accepted psychologically healthy practices. The idealism, ethic of care, and personal moral compasses of many students become eroded and even lost in the present legal education system. Formalism, rationalism, elitism, and big business values have become paramount. In such a moment of historical crisis, there exists the opportunity to create a new legal education story. This paper is a conceptual study of both my own Canadian legal education and the general legal education experience. It examines core problems and critiques of the existing Western legal education organizational and pedagogical paradigm to which Canadian law schools adhere. New approaches with the potential to enrich, humanize, and heal the Canadian law school experience are explored. Ultimately, the paper proposes a legal education system that is more interdisciplinary, theoretically and practically integrated, emotionally intelligent, technologically connected, morally accountable, spiritual, and humane. Specific pedagogical and curricular strategies are suggested, and recommendations for the future are offered. The dehumanizing aspects of the law school experience in Canada have rarely been studied. It is hoped that this thesis will fill a gap in the research and provide some insight into an issue that is of both academic and public importance, since the well-being of law students and lawyers affects the interests of their clients, the general public, and the integrity and future of the entire legal system.

'To do justice and judgement' : the place of passion in public life

Please consult the paper edition of this thesis to read. It is available on the 5th Floor of the Library at Call Number: Z 9999 P65 F47 2003