The effect of timeliness and credit ratings on the information content of earnings announcements

Abstract: This paper investigates the impact of timeliness and credit ratings on the information content of the earnings announcements of Greek listed firms from 2001 to 2008. Using the classical event study methodology and regression analysis, we find that firms tend to release good news on time and are inclined to delay the release of bad news. We also provide evidence that the level of corporate risk differentiates the information content of earnings according to the credit rating category. Specifically, firms displaying high creditworthiness enjoy positive excess returns on earnings announcement dates. In contrast, firms with low creditworthiness undergo significant share price erosions on earnings announcement days. We also observe a substitution effect between timeliness and credit ratings in relation to the information content of earnings announcements. Specifically, we find that as the credit category of earnings-announcing firms improves, the informational role of timeliness is mitigated.

The Effect of Reputation Shocks to Rating Agencies on Corporate Disclosures

This paper explores the effect of credit rating agency’s (CRA) reputation on the discretionary disclosures of corporate bond issuers. Academics, practitioners, and regulators disagree on the informational role played by major CRAs and the usefulness of credit ratings in influencing investors’ perception of the credit risk of bond issuers. Using management earnings forecasts as a measure of discretionary disclosure, I find that investors demand more (less) disclosure from bond issuers when the ratings become less (more) credible. In addition, using content analytics, I find that bond issuers disclose more qualitative information during periods of low CRA reputation to aid investors better assess credit risk. That the corporate managers alter their voluntary disclosure in response to CRA reputation shocks is consistent with credit ratings providing incremental information to investors and reducing adverse selection in lending markets. Overall, my findings suggest that managers rely on voluntary disclosure as a credible mechanism to reduce information asymmetry in bond markets.

Role of financial and other information in trade credit decisions in SMEs: An international study

Trade credit is an important source of finance for SMEs and this study investigates the use of the financial statements and other information in making trade credit decisions in smaller entities in Finland, the UK, USA and South Africa. The study adds to the literature by examining the information needs of unincorporated entities as a basis for making comparisons with small, unlisted companies. In-depth, semi-structured interviews in each country were used to collect data from the owner-managers of SMEs and from credit rating agencies and credit insurers. The findings provide insights into similarities and differences between countries and between developed and developing economies. The evidence suggests that there are three main influences on the trade credit decision: formal and report-based information, soft information relating to social capital and contingency factors. The latter dictate the extent to which hard/formal information versus soft/informal information is used.

The sovereign CDS-Bond basis: From a crisis perspective

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Finance from the NOVA – School of Business and Economics

Effect of European Sovereign debt crisis on banks’ stock market performances: application to Portuguese data

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Finance from the NOVA – School of Business and Economics

Stops and bonanzas in the EU: Does being part of the Euro Area make a difference?

In this paper, we investigate whether being part of the euro area influences the conditional probability of going through a sudden stop or a bonanza of capital flows. Our sample period is from 1995 until 2014. We identify these two phenomena and we evaluate which push and pull factors help predict the conditional probability of experiencing one of them. We find that most countries had significant capital inflows until 2008 and that there were more sudden stops during the recent financial crisis than in any other moment in our sample. The factors that better help forecast the conditional probability of a sudden stop are global uncertainty (represented by the push factor “Volatility Index”), and the domestic economic activity (pull factors “GDP growth” and “consumer confidence”). An indicator of country risk (pull factor “change in credit rating”) is the most significant one for predicting bonanzas. Ultimately, we find no evidence that being part of the euro area influences the conditional probability of going through a sudden stop or a bonanza.

The refinancing of Cimpor- Case study

The present case is about the refinancing of Cimpor, a highly profitable Portuguese cement group that encounters a set of obstacles in its debt restructuring. The case is intended to be used in a Corporate Finance class and is divided in three distinct parts: a case A which presents a detailed description of the internal and external events that increased Cimpor’s refinancing risk, a case B which informs the audience of the outcome of the refinancing process, and a Teaching Note with suggested questions and answers to be used in class. Key words:

Laadullisten tekijöiden vaikutus yrityksen luottoluokitukseen -case Nordea Pankki Suomi Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat pankin luottoluokituksissa laadullisten tekijöiden arviointiin ja mikävaikutus näillä tekijöillä on luottoluokitukseen. Tutkimuksessa myös arvioitiinlaadullisten tekijöiden vaikutusta pankin pääomavaatimukseen. Tutkimuksessa olimu-kana pankin 408 yritysasiakasta. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tut-kimusmenetelmää. Baselin pankkivalvontakomitean asettamat standardit ja rahoitusalan journaaleissa julkaistut tutkimukset muodostivat tutkimuk-sen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusten pohjalta asetettiin tutkimus-hypoteesit. Tutkimustulokset osoittivat, että laadullisten tekijöiden ja taloudellisten te-kijöiden arvioinnin erotukseen eivät vaikuta merkittävästi yrityksen ikä, ko-ko eikä asiakassuhteen kesto. Myöskään toimialalla ei ollut vaikutusta. Konttoreittain laadullisten tekijöiden arvioinnissa oli eroja. Laadullisia teki-jöitäarvioidaan keskimäärin positiivisemmin kuin taloudellisia tekijöitä mut-ta erotolivat koko otantajoukossa hyvin pieniä. Luottoluokitukset nousevat hieman laadullisten tekijöiden vaikutuksesta, jolloin tällä on pääomavaati-musta laskeva vaikutus. Laadullisten ja taloudellisten tekijöiden arvioinnin eroon voi kuitenkinolla olemassa perustellut syyt. Tutkimustulosten perusteellavoidaan todeta, että laadullisten tekijöiden arviointiin eivät vaikuta yksittäiset yrityskohtaiset tekijät. Luokittelijan sub-jektiivisten tekijöiden lisäksi taustalla saattaa vaikuttaa myös monet muut tekijät, joita ei ole tässä tutkimuksessa tutkittu.

Luottoluokituksen informaatioarvo Suomen osakemarkkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Standard & Poor's:n ja Moody's:n antamien luottoluokitusten informaatioarvoa Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia luottoluokituksen lasku ja nosto sekä luottoluokituksen pysyminen ennallaanaiheuttavat osakekurssiin. Aineisto koostuu 42 luottoluokitusilmoituksesta viiden vuoden aikavälillä, syyskuusta 2001 marraskuuhun 2006. Tutkimuksessa käytettiin pitkän aikavälin luottoluokituksia. Luottoluokitusilmoitusten vaikutuksia osakemarkkinoilla tutkittiin tapahtumatutkimusmenetelmän avulla. Empiiristen tulosten perusteella luottoluokituksen lasku ja näkymän heikentyminen aiheuttavat merkitseviä positiivisia epänormaaleja tuottoja. Luottoluokituksen nosto ja näkymän parantuminen eivät aiheuta markkinareaktioita. Markkinat osoittavat epänormaaleja tuottoja ennen luottoluokitusilmoitusta.

OKO:n luottoriskiluokitus: tunnuslukumallin kehittäminen suomalaisyritysten arviointiin

Pro gradu -tutkielma keskittyy OKO:n yritysasiakkaiden luottoriskiluokituksessa käyttämään tunnuslukumalliin. Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten suomalaisyritysaineistosta johdettu tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä eri tavalla OKO:n nykyiseen malliin verrattuna. Tutkielma rakentuu kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta viitekehyksestä sekä varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia tutkimusmetodeja, joissa aineiston tarkastelun avulla pyritään tekemään järkeistettyjä päätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu 4889 tilinpäätöksestä vuosilta 1991-2001, jotka on saatu Etlan 500 suurimman suomalaisyrityksen tilinpäätöstietokannasta. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisyritysten tunnuslukujen jakautumista viidellä toimialalla sekä kahdessa ajanjaksossa. Toimialakohtaisista tunnuslukujakaumista johdetaan uuden mallin tunnuslukukohtaiset luokkarajat. Uusien luokkarajojen voidaan todeta olevan tunnusluvusta riippuen joko korkeammat tai matalammat kuin nykyisen yhdysvaltalaisaineistoon pohjautuvan tunnuslukumallin luokkarajat. Uuden ja nykyisen tunnuslukumallin antamia luokituksia verrataan 51 case-yrityksen avulla. Tutkimus osoittaa, että uusi tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä pääasiassa parempiin tai samoihin luottoriskiluokkiin kuin nykyinen malli. Luokitusmuutoksia esiintyy useammin spekulatiivisen tason yrityksillä kuin investointitason yrityksillä

Osakemarkkinoiden hintareaktiot luottoluokituksen muutokseen eri lainsäädäntöympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää reagoivatko osakemarkkinat eritavoin luottoluokituksen muutokseen eri lainsäädäntöympäristöissä. Lisäksi selvitetään myös reagoivatko pienten yhtiöiden osakekurssit erilailla luottoluokituksen muutokseen kuin suurten yhtiöiden osakekurssit. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta ja aineiston muodostavat Moody'sin luottoluokitusilmoitukset vuosilta 2000-2007. Tutkielman kohdemaina ovat Iso-Britannia, Ranska sekä Pohjoismaat Empiiristen tulosten perusteella ainoastaan luottoluokituksen laskun yhteydessä näyttää siltä, että lainsäädäntöympäristön ja markkinareaktion suuruuden välillä on oletetunkaltainen yhteys. Yrityskokoluokista puolestaan suurten yhtiöiden osakkeet reagoivat yleisesti voimakkaammin luottoluokituksen muutokseen kuin pienten yhtiöiden osakekurssit.

Yrityksen taloudellisen menestymisen ennustaminen yritystutkimuksen avulla

Tutkielmassa selvitetään, voiko yrityksen taloudellista menestymistä ennustaa yritystutkimuksen avulla. Tutkielman aineistona on 30 heikon riskiluokan ja 30 hyvän riskiluokan omaavan yrityksen yritystutkimusraporttia. Konkurssista varoittavat tekijät on jaettu varhaisiin ja myöhäisiin varoittajiin. Varhaiset varoittajat liittyvät yrityksen reaaliprosessiin, esimerkkinä huono liikkeenjohto. Myöhäiset varoittajat ovat tilinpäätösanalyysiin perustuvia tunnuslukuja. Tässä tutkielmassa muuttujina käytetään toimitusjohtajan koulutusta, kokemusta, omistusosuutta sekä yrityksen kasvua strategiselta pohjalta ja reaalisesti. Tilinpäätöksen tunnusluvuista käytetään nettotulosta, rahoitustulosta, omavaraisuusastetta ja quick ratiota. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että yrityksen taloudellista menestymistä ei voida ennustaa valituilla kvalitatiivisilla muuttujilla, mutta tilinpäätöksen tunnusluvut ennustavat yrityksen menestymistä.

Pankkien vakavaraisuussääntelyn vaikutus startup-yritysten rahoitukseen

Tutkielman tavoitteena on määrittää, miten pankkien vakavaraisuussääntelyn muuttuminen on vaikuttanut startup-yritysten lainan hintaan ja ehtoihin, sekä tarkastella startup-yritysten muiden rahoitusmahdollisuuksien kehittymistä. Startup-yritysten eri rahoituslähteiden kasvu kootaan lähteiden vuositilastoista. Pankkien vakavaraisuussääntelyä tarkastellaan vertailemalla lainsäädännön tilaa eri vuosina. Sääntelyn vaikutuksia arvioidaan suorittamalla laskuesimerkkejä tietynlaisten pankkien ja startup-yritysten tilanteessa. Lähtöarvot kootaan lainsäädännöstä, tilastoista, tieteellisistä julkaisuista tai asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Startup-yritysten luottoluokitukset määritetään käyttämällä Suomen Asiakastieto Oy:n luokitusmallia. Tuloksena tutkielma luo kattavan kuvan pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittymisestä ja startup-yritysten rahoituslähteistä. Pankkisektorin ulkopuolinen rahoitus startupeille on kasvanut 2,5 %:n vuosivauhtia vuodesta 2008, josta vertaislainat ovat olleet suuressa roolissa. Lähes 72 % pankkien vähittäislainojen markkinoista on siirtynyt sisäisten luokitusten menetelmään vastuiden riskipainojen laskennassa. Siirtymä uuteen menetelmään aiheuttaa korkopaineita viidesosalle startupeista. 58 %:lle startupeista muutos ei ole ongelma. 42 % startupeista ei voi pienentää potentiaalisen lainan korkoaan edes lainan kokoisella vakuudella. Pääomavaatimusten kasvu ja pankkien siirtyminen uusiin laskentamenetelmiin voi nostaa startup-yrityksen lainan korkoa jopa 15 %.

Auswirkung der Kreditrisiken auf die Kreditfinanzierungseffektivität

Seit der Schuldenkrise im Jahre 1982, aber auch bei Schuldenkrisen neuern Datums, wie der "Russlandkrise" oder der Schuldenkrise der "Tigerstaaten", bleibt die Frage nach den Ursachen, Konsequenzen und Strategien der Problemlösung für eine Staatsverschuldung ein aktuelles Thema. Der Schwerpunkt der Arbeit wird durch die Problematisierung der Kreditverwendung in den Schuldnerländern und mit einer Fehlallokation der im Ausland aufgenommenen Kreditmittel einhergehenden Risiken für Kreditnehmer gebildet. Der zweite Schwerpunkt der Arbeit ist die Suche nach Lösungsansätzen für spezifische Schuldenprobleme der arabischen Staaten. Auch wird in der vorliegenden Arbeit die Kreditwürdigkeit und Kreditfinanzierungseffektivität im Verbund betrachtet. Das entwickelte Punkteschema zum Kreditrating arabischer Länder scheint eine ausbaufähige Alternative zu bekannten Rating-Methoden zu sein. Welche Möglichkeiten bestehen, die Effektivität der Kreditfinanzierung durch Risiko-Managementmaßnahmen zu erhöhen, wird auch untersucht.

Modell zur Förderung des Wettbewerbs und der Transparenz auf dem Ratingmarkt unter Berücksichtigung der Besonderheiten der deutschen Bankenstruktur

This paper provides a model for the international market of credit ratings in order to promote transparency of rating methodologies and combat the oligopolistic market structure where Standard & Poor‘s, Moody‘s and Fitch Ratings collectively comprise approximately 85 percent of the market. For the German credit market this paper strongly advises the establishment of at least three centralistic credit rating agencies (CRAs), set up and run independently by the large bank institutions – „Großbanken“, „Sparkassen“ and „Genossenschaftsbanken“. By acting as CRAs, universal banks could not only decrease their costs but would also be able to increase competition and transparency. These new credit rating agencies would be subject to the Basel II internal ratings-based (IRB) surveillance standards that go far beyond the Basel II standard approach with its external ratings by the dominating three US-american CRAs. Due to the fact that the new Basle Accord has already been implemented in Europe, this model could be applied all over Europe and possibly even worldwide, assuming the US were to adopt the new capital adequacy rules. This would lead to an increase in the number of CRAs and hence to more competition, as the barriers to entry in the rating industry would not apply to these new institutions because of their expertise in the credit market. The fact that the IRB-criteria already have to be disclosed by law would make the methodologies transparent and subject to approval by national regulators such as the „Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht“ (BaFin) in Germany. Hence the requirement to set up a new monitoring committee in Europe would become obsolete.