Bio- ja maakaasu liikennepolttoaineena Suomessa

Työssä tarkastellaan bio- ja maakaasun käyttöä Suomen tieliikenteen polttoaineena. Työn lähtökohtana on selvittää kaasukäyttöisten ajoneuvojen käytön kannattavuutta Suomessa ja niiden etuja muihin polttoaineisiin nähden. Tutkielmassa perehdytään erityisesti biokaasun käyttöön fossiilisten polttoaineiden korvaajana ja mitä vaatimuksia sen käytön lisääminen edellyttää. Työssä perehdytään kaasujen tuotantomenetelmiin, jakeluun, taloudelliseen kannattavuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin.

Panssaroitu pyöräajoneuvo jalkaväen tukeutumispisteenä, tulevaisuuden vaatimuksia

Viimeisen vuosikymmenen aikana Euroopan maat ovat korvanneet tela-alustaisia taisteluajoneuvojaan panssaroiduilla pyöräajoneuvoilla. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää Euroo-pan maiden asevoimien keskittymistä aikaisempaa enemmän varsinaisen valtion sotilaallisen puolustamisen sijasta kriisinhallintatehtävien suuntaan. Panssaroidut pyöräajoneuvot soveltuvat kriisinhallintatehtäviin hyvin kustannustehokkuuden ja hyvän operatiivisen liikkuvuuden vuoksi. Panssaroidut pyöräajoneuvot ovat kuuluneet myös Suomen Puolustusvoimien kalustoon jo 1970-luvulta alkaen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia vaatimuksia jalkaväki asettaa panssaroiduille pyöräajoneuvoille jalkaväen tukeutumispisteenä. Eri lähteistä saatujen havaintojen perusteella arvioidaan millaisia vaatimuksia panssaroidulle pyöräajoneuvolle asetetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuusselvitystä ja vaatimusmäärittelyä. Näiden tutkimusmenetelmien avulla selvitetään mitä panssaroiduilta pyöräajoneuvoilta vaaditaan jalkaväen tukeutumispisteenä. Tutkimuksen painopisteenä on käsitellä taistelu- ja miehistönkuljetuskäyttöön suunniteltuja panssaroituja pyöräajoneuvoja. Tutkimuksessa selvitettäville vaatimuksille taustaa saadaan Irakin ja Afganistanin sodan aikana saaduista jalkaväen kokemuksista sekä Suomen Puolustusvoimien omista havainnoista panssaroitujen pyörä-ajoneuvojen käytöstä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään millaisia uusia panssaroituja pyöräajoneuvoja valmistajat ovat julkaisseet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Käsiteltävänä aiheena on myös ajoneuvoihin tehdyt päivitykset, joilla ajoneuvojen elinkaarta voidaan pidentää. Työssä käytetyt lähteet ovat aihealuetta käsitteleviä aiemmin tehtyjä tutkimuksia, lehtiartikkeleita, internet-julkaisuja ja Puolustusvoimien oppaita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jalkaväen vaatimukset panssaroidulle pyöräajoneuvolle jalkaväen tukeutumispisteenä eivät tämänhetkisten arvioiden ja vaatimusten pohjalta tule muuttumaan merkittävästi 2020-luvulla. Ajoneuvojen vaatimukset ja kehitys tulevat jatkossakin keskittymään tilannekuvan, suojan, kantavuuden ja liikkuvuuden parantamiseksi.

Rajatarkastusprosessi Imatran rajanylityspaikalla- Kaistatarkastuksen kehityskohteet

Kaistatarkastusmalli otettiin käyttöön Imatralla vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 aikana se on otettu käyttöön Nuijamaalla ja 2015 alussa Vaalimaalla. Kaistatarkastusmallilla, jossa henkilöautolla liikkuville asiakkaille rajatarkastus suoritetaan ajoneuvossa, vastattiin jatkuvasti kasvaneeseen rajanylitysliikenteeseen ja siitä aiheutuneisiin jonoihin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Tutkielma on rajattu saapuvan liikenteen I- ja II-linjaan sekä ajallisesti vuoteen 2014. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kehityskohteita kaistatarkastusmallista Imatran rajanylityspaikalla. Päätutkimuskysymyksenä on: Mitä kehitystarpeita kaistatarkastusmallissa on? Päätutkimukseen luodaan teoriapohja kahden alakysymyksen kautta, jotka ovat: 1. Millainen on nykyinen rajatarkastusmalli Imatran maantierajanylityspaikalla? 2. Mitkä ovat merkittävimmät lain tuomat velvoitteet ja oikeudet kaistatarkastuksen I- ja II-linjalle? Tutkielmassa on käytetty laadullista tutkimustapaa. Pää- ja alatutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa pääasiallisena aineistona toimivat haastattelut, havainnointi ja Rajavartiolaitoksen asiakirjat. Tärkein data tutkielman kannalta saatiin teemahaastatteluista, joita suoritettiin viisi (5) kappaletta syksyn 2014 aikana. Käytetyt teemat olivat prosessit, henkilöstö ja infrastruktuuri. Kehityskohteet muodostettiin analysoimalla haastatteluiden litteroidut tulokset ja keräämällä yhteneväisyyksiä haastateltavien kommenteista. Tutkimuksessa havaittiin, että kaistatarkastusmallissa on kehitettävää jokaisessa käytetyssä teemassa. Prosessien osalta suurimmat kehitystarpeet olivat huono näkyvyys ajoneuvojen si-sälle, asiakkaan haastattelemisen vaikeus tai puuttuminen sekä ajoneuvon siirtämisen kynnyksen korkeus II-linjaan. Henkilöstön osalta kehitystarpeena ovat henkilöstön riittämättömyys I- ja II-linjassa ruuhka-aikoina. Infrastruktuurin osalta kehitettävää on työergonomiassa, hiljaisten aikojen epätasaisessa liikenteen jakautumisessa sekä rajatarkastajien henkilökohtaisissa leimasimissa. Yksi merkittävimpiä havaintoja on, että kaistatarkastusmallissa ei Schengenin rajasäännöstön mukainen henkilön puhuttaminen toteudu jokaisen ajoneuvon kohdalla, sillä perusteellisen tarkastuksen vaatima asiakkaan puhuttaminen jää monesti vajaaksi tai puuttumaan kokonaan.

Suojan parantaminen tilapäisvälineillä : viimeisimpien sotien kokemuksia

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella erilaisia tilapäismateriaaleja suojan parantamiseksi taistelukentällä. Aihe on valikoitunut tutkijan omasta mielenkiinnosta, sekä ajankohtaisuudesta muun muassa Ukrainan sekä Syyrian kriisien takia. Tutkimuksessa on käytetty päämenetelmänä kirjallisuustutkimusta, jolla on eri lähteistä hankittu tietoa ampumatarvikkeista sekä suojamateriaalien ominaisuuksista. Tätä on tuettu kuva-analyysillä, jolla on hankittu kuvia eri konflikteissa käytetyistä tilapäissuojista sekä panssareista, ja niiden avulla arvioitu näiden toimivuutta. Tuloksiksi saatiin, että maailmalla on käytetty paljon erilaisia toimivia tilapäisratkaisuja suojan ja panssaroinnin suhteen. Ainoana kysymyksenä on käytännöllisyys esimerkiksi ajoneuvojen tilapäispanssaroinnin ja lisääntyvän polttoaineen kulutuksen suhteen, mutta siihen ei sen tarkemmin oteta kantaa tässä tutkimuksessa.

Hakeperävaunun aerodynamiikan parantaminen

Raskaankaluston ajoneuvojen aerodynaaminen kehitys on kulkenut väärään suuntaan jo vuosisadan verran ja niiden muodon määräävä tekijä on kuljetustilan maksimointi ja toi-minnallisuus. Lähiaikoina on astumassa EU:ssa uusi direktiivi voimaan, joka sallii lisämas-san käyttämisen aerodynaamisiin lisäosiin. Työn tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia parantaa hakeperävaunun aerodynamiikkaa yksinkertaisilla lisäosilla. Työ on rajattu koskemaan perävaununetuosaan, -sivuosaan ja -pohjaan. Lisäksi rajoitteita asettaa Suomenlainsäädäntö ja EU:n direktiivit. Työssä perehdytään ilmanvastusvoiman syntymekanismeihin raskaankaluston ajoneuvojen kannalta ja käydään läpi merkittävimmät vaikuttavat tekijät ilmanvastusvoimiin sekä kuorma-auton perävaunun eri muotojen ja osien vaikutus. Perävaunuun asetettavien il-manohjaimien vaikutukset ja toiminta selvitetään. Avainasemassa hakeperävaunun aerodynamiikan parantamisessa on ilmavirtauksen estä-minen perävaunun alle sekä etupuolelta. Lisäksi virtausten muuttamien perävaunun takana on hyödyllistä. Merkittävimmät hyödyt saadaan niistä ratkaisuista, jotka estävät ilman virtausta perävau-nun alle sekä renkaisiin. Näitä ratkaisuja olivat sivuhelmat ja pohjan sekä renkaiden kote-lointi. Lisäksi ilmavirtauksen estäminen perävaunun edestä tuotti merkittävää hyötyä. Levy perävaunun välissä tai koko välin peittämällä saadaan aikaan huomattavaa vähenemistä ilmanvastuksessa.

Standardized electrical tests for electrical equipment in road vehicles Case: Visedo Oy PowerMASTER M-frame

Electrical road vehicles were common at the begin of the 20th century but internal combustion engines took a victory from electrical motors in road vehicles. The acknowledgement of the environment, and the price and the availability of the crude oil are reasons for the comeback of the electrical vehicles. Advancement in industrial technology and political atmosphere in EU as the directive 20--20--20, which consists of reducing fossil emission, increasing renewable energy and increasing the energy efficiency, have made the electrification popular again. In this thesis tests based on standard ISO 16750--2 electrical loads for electrical equipment in road vehicles are made for Visedo Oy's PowerMASTER M-frame power electronics device. This device is designed for mainly drive trains in mobile work machines and marine vessels but can be used in other application in its power range which also includes road vehicles. The functionality of the device is tested with preliminary tests which act as a framework for the tests based on standards.