Lisäys luetteloon lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä ja ostoasiamiehistä

14 x 20 cm

Luettelo turkisten säännöstelystä 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun valtioneuvoston päätöksen 5 §:n edellyttämistä, 31.12. 1943 mennessä hyväksytyistä keräilyliikkeistä ja niiden ostoasiamiehistä sekä 1 §:n edellyttämistä keräilyliikkeistä, joilla on oikeus varastossaan luokitella ja leimata omistamiaan turkisnahkoja

14 x 20 cm

Valtioneuvoston päätös hintojen säännöstelystä

20 x 29 cm

Luettelo kananmunien säännöstelystä 9 päivänä heinäkuuta 1942 annetun valtioneuvoston päätöksen 6 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 7 §:n edellyttämistä hankintaliikkeistä (B)

14 x 20 cm

Luettelo kananmunien säännöstelystä 9 päivänä heinäkuuta 1942 annetun valtioneuvoston päätöksen 6 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 7 §:n edellyttämistä hankintaliikkeistä (B)

14 x 20 cm

Luettelo perunan säännöstelystä 5 päivänä elokuuta 1943 annetun valtioneuvoston päätöksen 8 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 9 §:n edellyttämistä hankintaliikkeistä (B)

14 x 21 cm

Luettelo perunan ja ruokajuurikasvien säännöstelystä 8 päivänä elokuuta 1942 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 10 §:n edellyttämistä hankintaliikkeistä (B)

14 x 20 cm

Valtioneuvoston ohjeet hintasäännöstelyn tehostamiseksi

21 x 29 cm

I. Valtioneuvoston ohjeet hintasäännöstelyn tehostamiseksi

17 x 26 cm

I. Valtioneuvoston ohjeet hintasäännöstelyn tehostamiseksi

17 x 26 cm

Valtioneuvoston päätös järeän havu- ja koivupuun sekä paperi- ja kaivospuun enimmäishinnoista

17 x 25 cm

Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston lainvalmistelussa

Valtioneuvoston ja koko julkisen sektorin päätöksenteossa tulisi yleisesti pyrkiä riittävään tieteelliseen tietopohjaan. Hallitusten toimintaa on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei tutkimustietoa huomioida riittävästi päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tieteellisen tiedon hyödyntämistä valtioneuvoston lainvalmistelutyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mitkä ovat merkittävimmät tutkimustiedon hyödyntämisen haasteet lainvalmistelussa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli kolme eri valtioneuvoston lainsäädäntöhanketta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin sekä ministeriöiden että tutkimusorganisaatioiden edustajille. Tutkimus osoitti, että aiemmat tutkimustulokset ovat hyvin usein uuden lainsäädännön taustalla ja tutkimustietoa hyödynnetään tietoisesti eri tavoin lainvalmistelutyössä. Syyt tutkimustiedon hyödyntämättömyydelle ovat pääosin inhimillisiä. Osaan tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvistä haasteista voidaan vaikuttaa yksilön tai organisaation toimintatavoilla, mutta esimerkiksi poliittisen päätöksenteon erityispiirteiden vaikutukset tutkimustiedon hyödyntämiseen nähdään monimutkaisempana haasteena ja ne tarjoavat potentiaalisen aiheen jatkotutkimukselle.

Ikäihmisten yliopisto Tampereella täytti 10 vuotta

Mukana Eeva Ahtisaaren tervehdyspuhe

Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa

In the sparsely populated areas of Finland there are approximately 350 000 households and 450 000 leisure time residences outside sewer networks. According to the Finnish domestic wastewater act outside sewer networks, the Finnish Government is reducing the environmental load of domestic wastewaters by the year 2017. The law is aimed at restricting the quality of sludge from domestic wastewater purification systems. The wastewater purification systems are complex systems, which often include sedimentation basins. The sedimentation basins remove most of the nutrients from the domestic wastewaters. The Finnish Government has decided that sedimentation basin sludge must be treated before reusing. One possibility is to stabilise domestic sludge with slaked lime and to reuse treated sludge in agriculture. According to this master’s thesis lime stabilisation can be done in sedimentation basins or in decanting tanks. Decanting tanks must be under 100 m3. Dosage of stabilisation is 8,5 kg/m3 of lime. If you are treading sludge that is highly hydrous, you need 13,5 kg/m3 of lime. In stabilisation lime and sludge must be thoroughly mixed. Mixed sludge must be in sedimentation basin at least two hours. If there is evidence that sludge contains salmonella or if it’s decanting tank stabilisation time is 48 hours. Sludge must be mixed at least once during the longer stabilisation time. Lime destroys Esherichia coli and enterococcus concentrations below accepted level. Lime also destroys Salmonella bacterium. After treating, sludge’s can be distributed over a field. You can safely spread lime treated domestic sludge’s about 40 m3/ha. Lime stabilisation can also be used to treat separately and collectively collected domestic wastewaters.