Limits of Meritocracy. How Fields of Study and Gender Segregation Affect Social Stratification in Finland

This dissertation critically reviews the idea of meritocracy from both a theoretical and an empirical perspective. Based on a discussion of classical texts of social philosophy and sociology, it is argued that meritocracy as a concept for social stratification is best compatible with the sociological tradition of status attainment research: both frame social inequality in primarily individualistic terms, centring on the role of ascribed (e.g., gender, social background) and achieved (e.g., educational qualifications) characteristics for determining individuals’ socioeconomic rewards. This theoretical argument introduces the research problem at the core of this dissertation: to what extent can the individualistic conception of social stratification be maintained empirically? Fields of study and their interaction with educational attainment levels play a prominent role in the analysis of this question. Drawing on sociological versions of segmented labour market theory, it is assumed that fields of study may channel individuals into heterogeneous political-economic contexts on the labour market, which potentially modify the socioeconomic benefit individuals derive from their qualification levels. The focus on fields of study may also highlight economic differentials between men and women that derive from the persisting segregation of men’s and women’s occupational and educational specializations rather than direct gender discrimination on the labour market. The quantitative analyses in this dissertation consist of three research articles, which are based primarily on Finnish data, but occasionally extend the view to other European countries. The data sources include register-based macro- and microdata as well as survey data. Article I examines the extent and the patterns of gender segregation within the Finnish educational system between 1981 and 2005. The results show that differences between men’s and women’s field specializations have for the most part remained stable during this period, with particularly high levels of gender segregation observed at lower educational levels. The focus in Article II rests on the effects of gender-segregated fields of study on higher education graduates’ occupational status. It is shown that fields of study matter for accessing professional jobs and avoiding low-skilled positions in Finland: at the early career stage, particularly polytechnic graduates from female-dominated fields are less likely to work in professional positions. Finnish university graduates from male-dominated fields were more likely than their peers with different specializations to work as professionals, yet they also faced a greater risk of being sorted into lowskilled jobs if they failed to make use of this advantage. Article III proceeded to analyse the joint impact of educational qualification levels and fields of study on young adults’ median earnings in Finland between 1985 and 2005. The results show that qualification levels do not confer a consistent benefit in the process of earnings stratification. Advanced qualifications raise median earnings most clearly among individuals specializing in the same field of study. When comparing individuals with different field specializations, on the other hand, higher-level qualifications do not necessarily lead to higher median earnings. Overall, the findings of this dissertation reveal a heterogeneous effect of education for achieving social positions, which challenges individual-centred, meritocratic accounts of social stratification and underlines the problematic lack of structural and institutional dimensions in the dominant account of social status attainment.

Opiskelijat kulutusyhteiskunnan imussa – opiskelevien, työttömien ja työssäkäyvien nuorten kulutustottumukset 2000-luvun Suomessa

Nykyajan nuoret ovat kasvaneet kulutusyhteiskunnassa. Nuoret kokevat kulutuksen arkipäiväisenä toimintona, jonka avulla ilmaistaan itseään. Nuorten kulutusmahdollisuudet kuitenkin vaihtelevat pääasiallisen toiminnan mukaan. Nuorten kulutusresursseja määrittää sosioekonomisen aseman ohella kulutukseen vaikuttavat taustatekijät, kuten elämänvaihe, sukupuoli ja tulot. Suomalaisista perustutkintoaan suorittavista korkeakouluopiskelijoista yli 80 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Opiskelijoiden toimeentulo koostuu useista eri tulolähteistä. Opintorahan ja asumislisän lisäksi tärkeä tulonlähde on palkkatulot. Työssäkäynti on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa yleistä, sillä yli 60 prosenttia on opintojen ohessa työsuhteessa. Tutkielmassa tarkastellaan 18–29-vuotiaiden suomalaisnuorten euromääräistä kulutusta elintarvikkeisiin, alkoholiin sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin. Eri sosioekonomisessa asemassa olevien nuorten kulutusta verrataan toisiinsa, minkä lisäksi tutkitaan eroavatko päätoimisten ja työssäkäyvien opiskelijoiden kulutusrakenteet toisistaan. Tutkielmassa haluttiin selvittää poikkeaako opiskelijoiden kulutus muiden nuorten kulutuksesta ja kuinka työssäkäynti vaikuttaa opiskelijan kulutuskäyttäytymiseen. Tutkielmassa käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoa vuodelta 2006. Alle 30-vuotiaita kotitalouksia oli aineistossa 569, joka on myös tutkielman tutkimusosiossa käytetty tapausmäärä. Aineistoa analysoitiin taulukoiden ja kuvioiden sekä varianssianalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että valittuihin kulutusryhmiin kulutetaan eri tavalla eri kotitaloustyypeissä. Myös käytettävissä olevat tulot selittivät nuorten kulutusta. Sosioekonomisella asemalla tai sukupuolella ei tässä tutkimuksessa ollut riittävän selkeää vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen. Opiskelijat kuluttivat suhteessa muihin nuoriin suhteellisesti eniten rahaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Alkoholia kuluttivat opiskelijoita enemmän vain ammatissa toimimattomat nuoret. Elintarvikemenot olivat opiskelijoilla keskitasoa. Päätoimisiin opiskelijoihin verrattuna työssäkäyvillä opiskelijoilla kulutusedellytykset paranivat lisääntyneiden ansiotulojen myötä, mikä näkyi elintarvikemenojen laskuna ja alkoholin kulutuksen nousuna. Opiskelijakotitalouksien taloudellinen asema osoittautui muita kotitalouksia heikommiksi, vaikka opiskelijat eivät tässä tutkimuksessa omaksi sosioekonomiseksi ryhmäksi nousseetkaan. Kaiken kaikkiaan opiskeluelämänvaihe näyttäytyy tämän tutkielman valossa vapaalta, itsenäiseltä ja ainutlaatuiselta vaiheelta nuoren elämässä.

Opiskeluaikaisen työssäkäynnin yhteys korkeakouluopiskelijan hyvinvointiin

Tutkielmani aiheena on korkeakouluopiskelijoiden lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys hyvinvointiin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessäni jaottelen työajan, vapaa-ajan ja opiskeluajan erikseen tarkastelun kohteeksi, jotta saan selville eri ajankäyttötapojen yhteyden psyykkiseen oireiluun. Tämän asetelman avulla voin paremmin nostaa esille työajan merkitystä yhtenä selittävänä tekijänä vapaa-ajan ja opiskeluajan rinnalla. Koska hyvinvointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin ajankäyttötavat, toisessa tutkimuskysymyksessäni otan huomioon demografiset ja koulutustekijät, tulot ja työllistymisasenteen sekä näiden yhteyden psyykkiseen oireiluun työssäkäynnin rinnalla. Tutkielmani antaa uudenlaisen näkökulman opiskelijoiden työssäkäyntiä koskevaan keskusteluun ja hahmottaa, minkälainen merkitys työllä, vapaa-ajalla ja opiskeluajalla on opiskelijoiden hyvinvointiin. Kohdejoukkona ovat Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat, joista kyselyyn vastasi 3011 henkilöä. Aineistonani on valmis Eurostudent 2010, joka on osa yhteiseurooppalaista Eurostudent IV -tutkimushanketta. Tutkimusmetodeina käytän logistista regressiota ja tulokset esitetään marginaaliefekteinä. Keskeisimmät tulokset ovat, että työssäkäyvillä opiskelijoilla on pienempi todennäköisyys psyykkiseen oireiluun kuin työtä tekemättömillä opiskelijoilla. Vapaa-ajalla on hyvin heikko, mutta kuitenkin merkitsevä, positiivinen yhteys psyykkiseen oireiluun. Opiskeluajalla ei ole yhteyttä psyykkiseen oireiluun. Toisen tutkimuskysymyksen muuttujista nousee selkeästi esille perheellisyyden ja positiivisen työllistymisasenteen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Tulosten selityksenä on, että työssäkäynnillä on muitakin myönteisiä vaikutuksia opiskelijan hyvinvointiin kuin pelkästään toimeentulon paraneminen. Työssäkäyvät opiskelijat mahdollisesti kehittävät elämänhallintakeinoja, joita kuvastavat myös perheellisyys ja positiivinen työllistymisasenne. Perheellisyys turvaa sosiaaliset suhteet, jotka tukevat hyvinvointia, ja myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen toimii suojaavana tekijänä epävarmuutta vastaan. Toisaalta kyseessä voi olla, että työssäkäyvät opiskelijat ovat alkujaan terveempiä, mikä osittain selittäisi vapaa-ajan yhteyden psyykkiseen oireiluun. Psyykkisesti oireilevat mahdollisesti tarvitsevat enemmän vapaa-aikaa.

Siirtohinnoittelun kehittäminen etäluettavilta mittareilta saatavan datan avulla sähkönjakeluyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:lle

Sähkönsiirtomaksuilla katetaan luonnollisena alueellisena monopolina toimivan paikallisen sähkönjakeluyhtiön toiminta. Koska sähköverkkoyhtiöt toimivat monopoliasemassa, niiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Energiavirasto valvoo pääasiassa verkkoyhtiöiden liikevaihtoa ja toiminnan tehokkuutta. Verkkoyhtiöiden toimintaa säätää Suomessa sähkömarkkinalaki. Verkkoyhtiöiden kustannusrakenne on hyvin sidottu verkoston kustannuksiin. Koska sähköverkoston kustannukset ovat pitkän käyttöiän ja suurien alkuinvestointien vuoksi vuosittain kiinteät ja merkittävän suuret, olisi verkkoyhtiön kannalta tärkeää, että vuosittaiset tulot eivät suuresti vaihtelisi. Nykyisellä hinnoittelumallilla kuitenkin verkkoyhtiöiden tulot jäävät hyvin riippuvaisiksi talven kylmyydestä. Nykyisin Suomessa yleisesti käytettävässä siirtohinnoittelun hinnoittelumallissa ei huomioida myöskään sitä, että verkkoyhtiön kustannukset ovat enemmän riippuvaisia verkossa siirretyistä tehoista kuin energioista. Siirtohinnoittelun kannalta on tapahtunut ja on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Etäluettavien sähkönkulutusmittarien käyttöönoton myötä asiakkaiden kulutuksesta saadaan huomattavasti entistä enemmän tietoa, mikä auttaa kustannusvastaavien hintojen määrittämisessä. Samaan aikaan asiakkaiden sähkön käyttö voi muuttua huomattavasti varsinkin sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistymisen myötä. Tämän työn tarkoituksena on luoda Mäntsälän Sähkö Oy:lle sähkönsiirtohinnoittelun kustannuksia vastaavien hintojen määrittämiseksi laskentasovellus sekä selvittää tulevaisuuden siirtohinnoittelun toteuttamismahdollisuuksia. Lyhyen aikavälin suunnittelussa keskitytään kustannusvastaavien hintojen määrittämiseen keskihintaperiaatteen avulla ja pidemmän aikavälin suunnittelussa asiakkaiden huipputehoihin perustuvan hinnoittelun toteuttamisen vaikutuksiin sekä verkkoyhtiön että asiakkaan näkökulmasta.

Suomen laskusuhdanteiden vertailu: 1990-luvun laman ja 2000-luvun globaalin finanssikriisin vaikutukset kuluttajille

Suomessa merkittävimpiä talouden laskusuhdanteita ja talouskriisejä ovat sotien jälkeen olleet 1990-luvun alun lama sekä vuonna 2008 alkanut finanssikriisin jälkeinen taantuma. Näillä kahdella ilmiöllä on ollut laajalti vaikutuksia koko kansantalouteemme, ja luonnollisesti suomalaisten kuluttajien taloudellinen hyvinvointi on muuttunut ilmiöiden myötä. Yksilöiden aiempaa huonompi taloudellinen hyvinvointi laskusuhdanteissa aiheutuu laskeneista tuloista, työttömyydestä ja varallisuushintojen laskusta sekä edellä mainittujen seurauksista. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida ja vertailla 1990-luvun laman ja 2000-luvun globaalin finanssikriisin aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia suomalaisille kuluttajille. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, minkä eri tekijöiden kautta laskusuhdanteet vaikuttavat kuluttajiin ja miksi. Tutkielman empiirisessä osiossa käytetään pääasiassa Tilastokeskuksen tuottamaa kvantitatiivista materiaalia sekä analyysin rikastamiseksi erilaisia kvalitatiivisia tutkimustuloksia aiheesta. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta 1990-luvun laman vaikuttaneen suomalaisiin kuluttajiin voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin kuin finanssikriisin aiheuttaman taantuman. Laman vaikutukset kestivät useita vuosia, ja palautuminen oli hidasta. Erityisen suureksi ongelmaksi nousi työttömyyden voimakas kasvu. Finanssikriisin myötä työttömyys reagoi bruttokansantuotteen laskuun nähden sen sijaan maltillisesti, eivätkä esimerkiksi kotitalouksien tulot laskeneet samalla tavalla kuin laman aikana. Lisäksi merkittävässä osassa 1990-luvun lamaa oli asuntomarkkinoiden hintakupla ja sen puhkeaminen, jolla oli voimakas vaikutus reaalitalouteen. Laskukausien toisistaan poikkeavat vaikutukset johtuvat pitkälti niiden syntyyn johtaneiden syiden eroista sekä valtion talouspoliittisista toimista laskukausien helpottamiseksi. Siinä missä 1990-luvun lama johtui pääasiassa Suomen sisäisistä poliittisista päätöksistä ja pankkisektorista, oli finanssikriisi Suomen ulkopuolinen globaalin rahoitusmarkkinoiden häiriö.