Suomen laskusuhdanteiden vertailu: 1990-luvun laman ja 2000-luvun globaalin finanssikriisin vaikutukset kuluttajille

Suomessa merkittävimpiä talouden laskusuhdanteita ja talouskriisejä ovat sotien jälkeen olleet 1990-luvun alun lama sekä vuonna 2008 alkanut finanssikriisin jälkeinen taantuma. Näillä kahdella ilmiöllä on ollut laajalti vaikutuksia koko kansantalouteemme, ja luonnollisesti suomalaisten kuluttajien taloudellinen hyvinvointi on muuttunut ilmiöiden myötä. Yksilöiden aiempaa huonompi taloudellinen hyvinvointi laskusuhdanteissa aiheutuu laskeneista tuloista, työttömyydestä ja varallisuushintojen laskusta sekä edellä mainittujen seurauksista. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida ja vertailla 1990-luvun laman ja 2000-luvun globaalin finanssikriisin aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia suomalaisille kuluttajille. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, minkä eri tekijöiden kautta laskusuhdanteet vaikuttavat kuluttajiin ja miksi. Tutkielman empiirisessä osiossa käytetään pääasiassa Tilastokeskuksen tuottamaa kvantitatiivista materiaalia sekä analyysin rikastamiseksi erilaisia kvalitatiivisia tutkimustuloksia aiheesta. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta 1990-luvun laman vaikuttaneen suomalaisiin kuluttajiin voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin kuin finanssikriisin aiheuttaman taantuman. Laman vaikutukset kestivät useita vuosia, ja palautuminen oli hidasta. Erityisen suureksi ongelmaksi nousi työttömyyden voimakas kasvu. Finanssikriisin myötä työttömyys reagoi bruttokansantuotteen laskuun nähden sen sijaan maltillisesti, eivätkä esimerkiksi kotitalouksien tulot laskeneet samalla tavalla kuin laman aikana. Lisäksi merkittävässä osassa 1990-luvun lamaa oli asuntomarkkinoiden hintakupla ja sen puhkeaminen, jolla oli voimakas vaikutus reaalitalouteen. Laskukausien toisistaan poikkeavat vaikutukset johtuvat pitkälti niiden syntyyn johtaneiden syiden eroista sekä valtion talouspoliittisista toimista laskukausien helpottamiseksi. Siinä missä 1990-luvun lama johtui pääasiassa Suomen sisäisistä poliittisista päätöksistä ja pankkisektorista, oli finanssikriisi Suomen ulkopuolinen globaalin rahoitusmarkkinoiden häiriö.

The most significant economic downturns and crises in post-war Finland are the late 1990s depression and the recession after global financial crisis in 2008. These two economic phenomena have widely influenced the whole national economy and naturally the economic well-being of Finnish consumers has changed due to the crises. The worsened economic well-being of individuals is resulted from lower level of income, increased level of unemployment and reduction of asset prices as well as the consequences of above-mentioned. The aim of this study is to analyze and compare the financial effects of the 1990s depression and the 2000s global financial crisis to Finnish consumers. In addition to this, the study aims to point out the factors of consumers’ financial well-being which are affected by the downturns and why. The used data in the empirical part of the research is mostly quantitative data produced by Statistics Finland. Also qualitative findings from previous studies are used to enrich the analysis. According to the study, the 1990s depression had a larger impact on Finnish consumers than the recession caused by the global financial crisis. The effects of the depression were more long-lasting and the recovery took several years. Particularly substantial problem caused by the depression was the increase in unemployment. After the financial crisis, the rise in unemployment was slighter and for example the level of income did not fall unlike in the case of 1990s depression. Another significant problem of the depression was the housing price bubble and its burst, which had a strong impact on real economy. The divergent effects of the crises result from the different reasons behind the crises as well as the political actions taken against the economic downturns. The 1990s depression was mostly caused by the national economic policy and the banking sector, whereas the financial crisis was an external disturbance of the global financial system.