Neuestes Westphälisches Färbebuch oder gründlicher Unterricht Seide, Baumwolle, Wolle und Linnen wohlfeil und doch sehr schön zu färben : ein gemeinnütziges Buch für jede Haushaltung

herausgegeben von einem praktischen Schönfärber

Ein Schön Lied : O lieben freünden, nun thüt eüch bekören, zu ermanung den Christen yetzundt seer nutzlich

[Johannes Kolroß]

Siehe wie schön, wie lieblich, wenn Brüder wohl zusammen wohnen : Predigt, gehalten am Dank- und Friedens-Gottesdienste, den 12. März 1871 in der Synagoge zu Bayreuth

von Dr. Julius Fürst

Die zauber-runnen, oder Gondul der Klingenheld und Hamund und Schön-Gerta.

Mode of access: Internet.

48 Hour Game Making Challenge - In Progress [Four Episodes]

Statement: Jams, Jelly Beans and the Fruits of Passion Let us search, instead, for an epistemology of practice implicit in the artistic, intuitive processes which some practitioners do bring to situations of uncertainty, instability, uniqueness, and value conflict. (Schön 1983, p40) Game On was born out of the idea of creative community; finding, networking, supporting and inspiring the people behind the face of an industry, those in the mist of the machine and those intending to join. We understood this moment to be a pivotal opportunity to nurture a new emerging form of game making, in an era of change, where the old industry models were proving to be unsustainable. As soon as we started putting people into a room under pressure, to make something in 48hrs, a whole pile of evolutionary creative responses emerged. People refashioned their craft in a moment of intense creativity that demanded different ways of working, an adaptive approach to the craft of making games – small – fast – indie. An event like the 48hrs forces participants’ attention on the process as much as the outcome. As one game industry professional taking part in a challenge for the first time observed: there are three paths in the genesis from idea to finished work: the path that focuses on mechanics; the path that focuses on team structure and roles and the path that focuses on the idea, the spirit – and the more successful teams need to put the spirit of the work first and foremost. The spirit drives the adaptation, it becomes improvisation. As Schön says: “Improvisation consists on varying, combining and recombining a set of figures within the schema which bounds and gives coherence to the performance.” (1983, p55). This improvisational approach is all about those making the games: the people and the principles of their creative process. This documentation evidences the intensity of their passion, determination and the shit that they are prepared to put themselves through to achieve their goal – to win a cup full of jellybeans and make a working game in 48hrs. 48hr is a project where, on all levels, analogue meets digital. This concept was further explored through the documentation process. This set of four videos were created by Cameron Owen on the fly during the challenge using both the iphone video camera and editing software in order to be available with immediacy and allow the event audience to share the experience - and perhaps to give some insights into the creative process exposed by the 48 hour challenge. ____________________________ Schön, D. A. 1983, The Reflective Practitioner: How Professionals Think in Action, Basic Books, New York

Jams, jelly beans and the fruits of passion - art book (26 Pages)

Statement: Jams, Jelly Beans and the Fruits of Passion Let us search, instead, for an epistemology of practice implicit in the artistic, intuitive processes which some practitioners do bring to situations of uncertainty, instability, uniqueness, and value conflict. (Schön 1983, p40) Game On was born out of the idea of creative community; finding, networking, supporting and inspiring the people behind the face of an industry, those in the mist of the machine and those intending to join. We understood this moment to be a pivotal opportunity to nurture a new emerging form of game making, in an era of change, where the old industry models were proving to be unsustainable. As soon as we started putting people into a room under pressure, to make something in 48hrs, a whole pile of evolutionary creative responses emerged. People refashioned their craft in a moment of intense creativity that demanded different ways of working, an adaptive approach to the craft of making games – small – fast – indie. An event like the 48hrs forces participants’ attention onto the process as much as the outcome. As one game industry professional taking part in a challenge for the first time observed: there are three paths in the genesis from idea to finished work: the path that focuses on mechanics; the path that focuses on team structure and roles, and the path that focuses on the idea, the spirit – and the more successful teams put the spirit of the work first and foremost. The spirit drives the adaptation, it becomes improvisation. As Schön says: “Improvisation consists on varying, combining and recombining a set of figures within the schema which bounds and gives coherence to the performance.” (1983, p55). This improvisational approach is all about those making the games: the people and the principles of their creative process. This documentation evidences the intensity of their passion, determination and the shit that they are prepared to put themselves through to achieve their goal – to win a cup full of jellybeans and make a working game in 48hrs. 48hr is a project where, on all levels, analogue meets digital. This concept was further explored through the documentation process. All of these pictures were taken with a 1945 Leica III camera. The use of this classic, film-based camera, gives the images a granularity and depth, this older slower technology exposes the very human moments of digital creativity. ____________________________ Schön, D. A. 1983, The Reflective Practitioner: How Professionals Think in Action, Basic Books, New York

Mentoring preservice teachers' reflective practices towards producing teaching outcomes

Reflective practice appears crucial for professional growth, and making connections between mentoring practices and mentees’ reflections may assist mentors to guide reflective processes. This interpretive study initially explores, through the literature (e.g., Dewey, Schön), common processes of reflective thinking and uses a mentoring feedback framework with six practices to collect and analyse video, audio and observational data around two mentor-mentee case studies. The findings showed that these mentors (experienced primary teachers) articulated expectations for teaching, modelled reflective practices to their mentees (preservice teachers), and facilitated time and opportunities for advancing teaching practices, which influenced the mentees’ reflective practices and their pedagogical development. This study showed that the mentors’ personal attributes influenced the mentoring relationship and the mentees’ abilities to critically reflect on their practices.

Reflection as a dialogic strategy for developing a professional identity

The benefits of reflective practice have been well established in the literature (Rogers, 2001), as have models to embed reflective thinking in higher education curriculum (Ryan and Ryan, 2012). Reflection is commonly envisaged as a textual practice, through which students ‘reflect in and on action’ (Schön 1983), and articulate their experiences, learning and outcomes in written portfolios, journals, or blogs. While such approaches to individual written reflection are undoubtedly beneficial for deepening insight and self-criticality, reflection can also provide other benefits when approached as a collaborative, oral activity. This poster presents a dialogic model of reflective practice that affords the opportunity for developing presentation skills, critique, community and professional identity formation. This dialogic approach to reflection is illustrated by a first year subject (‘KIB101 Visual Communication’ at QUT), in which students apply visual theory (presented in lectures) to communication and graphic design problems in the studio. In regular (fortnightly) presentations, they critically reflect upon their work in progress by aligning it with the concepts, design principles and professional language of the lectures. This iterative process facilitates responsive peer feedback, similarly couched in the formal terms of the discipline. This ‘mirrored reflection’ not only provides opportunities to incrementally improve, it also sets designs in a theoretical frame; provides the opportunity for comparative analysis (to see design principles applied by peers in different ways); to practice formal design language and presentation techniques of the discipline and; because peer critique is framed as an act of generosity; it affords the development of a supportive community of practice. In these ways, dialogic reflection helps students develop a professional voice and identity from first year. Evidence of impact is provided by quantitative and qualitative student feedback over several years, as well as institutional feedback and recognition.

Multiple roles of transfer prices: One vs. two books

This paper investigates multiple roles of transfer prices for shipments of goods and services between entities of a multinational enterprise. At the center is the role of transfer pricing (TP) in tax manipulation, but other roles having to do with internal operations or strategic delegation, etc. are also considered. The interesting question is to what extent and how the different roles of TPs interfere with each other. The answer depends on whether companies use one or two books, i.e. whether they (can) apply different TPs for different purposes. We illustrate, in a stylized model, the competing aims of tax manipulation and strategic delegation. Finally, we briefly look at selected reform proposals, concluding that either TP problems are not addressed, or else new distortions will be introduced instead.

Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä - jännitteistä toimijuutta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tavoittaa niitä vaikutuksia, joita tietojärjestelmien käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla. Tarkastelu sijoittuu lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhden toimintayksikön tapahtumien kuvaus ja analyysi on puheenvuoro, jolla olen pyrkinyt tavoittamaan yhteyksiä tietojärjestelmien käyttöön liittyviin yleisiin ilmiöihin. Tutkielma on tiheä kuvaus lastensuojelun sosiaalityöstä asiakastietojärjestelmän muutosvaiheessa. Tapahtumia on jäsennetty toimijuuden käsitteen kautta (Archer 2003, Heiskala, 2000). Sosiaalityöntekijän toimijuus on ollut keskiössä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmä työntyi muutosvaiheessa toimijan rooliin vaikuttaen muun muassa lastensuojelun sosiaalityön työprosesseihin. Tietojärjestelmän toimijuus vaikuttaa sosiaalityöntekijään toimijana ja työntekijän toimijan asemaan. Aineistosta nousi teoretisoinnin (Layder, 1998) kautta esille jännitteisyys näiden keskeisten toimijoiden välillä. Jännite jäsentyi kolmelle kentälle. Lainsäädännön kenttä sulkee sisäänsä organisaatiota ja sosiaalityöntekijän perustehtävää kuvaavat kentät. Kenttien sisällöissä havaitsin yhtäläisyyttä Heiskalan (2000) yhteiskunnallisia pakkoja koskevaan jaotteluun. Pakot välittyvät semioottisesti tarkastellen merkkien eli lakimerkkien, rahamerkkien ja rituaalisesti vahvistettujen symbolien välityksellä. Tutkielman aineiston pohjalta on analysoitavaksi noussut kysymys uuden julkisjohtamisen (NPM) (Harvey, 2006, Julkunen, 2006) vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Uuden julkisjohtamisen elementit tuottavat toimintaan jännitteitä edellä kuvatuilla kolmella kentällä. Yhtä toimintayksikköä koskeva aineisto antaa viitteitä siitä, että NPM toimii lastensuojelun sosiaalityössä toimintaa ohjaavana käyttöteoriana. Käyttöteorian (Argyris & Schön, 1996) käsitteellä ymmärretään yksilön tai organisaation todellista toimintaa ohjaavaa teoriaa, mikä voi olla ristiriidassa julkilausuttujen toiminnan teorioiden kanssa. Yksilö tai organisaatio ei välttämättä ole tietoinen käyttöteorian ja julkilausutun teorian välisestä kuilusta, minkä esiin saaminen edellyttäisi reflektiota. Tutkimuskohteena on ollut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisiä lastensuojelun palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksen aineisto on kerätty uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa 1.11.2008–28.2.2009. Menetelmällisesti tutkimus sijoittuu toimintatutkimukselliseen kehykseen (Carr & Kemmis, 1986). Kenttävaiheen aikana yhdistin tutkijan ja toimijan roolit työskennellen sosiaalityöntekijänä tutkimukseni kohteena olleessa yksikössä. Kirjallinen aineisto koostuu järjestelmämuutosta koskevista päätöksistä, tiedotteista ja ohjeista. Järjestelmän muutosvaiheessa kokosin aineistoa osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Aineistossa on mukana myös yksikön työntekijöiden kanssa tuotettua materiaalia muutosvaiheen aikaisten sisältöjen haltuun ottamiseksi, esimerkiksi työn prosessikuvauksia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin edetessä kävin jäsennyksistäni keskustelua toimintayksikön työntekijöiden kanssa. Tapaamisten jälkeen jatkoin analyysiä ja teoretisointia käyttäen semioottista sosiologiaa metateoriana ja aktanttimallia muutosvaihetta kuvaavien kertomusten koostamisessa. Kertomusten pohjalta jatkoin toimijuuden analyysiä subjektiaseman (Törrönen, 2000) ja toimijan aseman (Alasuutari 2007) käsitteitä käyttäen.

Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä - jännitteistä toimijuutta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tavoittaa niitä vaikutuksia, joita tietojärjestelmien käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla. Tarkastelu sijoittuu lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhden toimintayksikön tapahtumien kuvaus ja analyysi on puheenvuoro, jolla olen pyrkinyt tavoittamaan yhteyksiä tietojärjestelmien käyttöön liittyviin yleisiin ilmiöihin. Tutkielma on tiheä kuvaus lastensuojelun sosiaalityöstä asiakastietojärjestelmän muutosvaiheessa. Tapahtumia on jäsennetty toimijuuden käsitteen kautta (Archer 2003, Heiskala, 2000). Sosiaalityöntekijän toimijuus on ollut keskiössä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmä työntyi muutosvaiheessa toimijan rooliin vaikuttaen muun muassa lastensuojelun sosiaalityön työprosesseihin. Tietojärjestelmän toimijuus vaikuttaa sosiaalityöntekijään toimijana ja työntekijän toimijan asemaan. Aineistosta nousi teoretisoinnin (Layder, 1998) kautta esille jännitteisyys näiden keskeisten toimijoiden välillä. Jännite jäsentyi kolmelle kentälle. Lainsäädännön kenttä sulkee sisäänsä organisaatiota ja sosiaalityöntekijän perustehtävää kuvaavat kentät. Kenttien sisällöissä havaitsin yhtäläisyyttä Heiskalan (2000) yhteiskunnallisia pakkoja koskevaan jaotteluun. Pakot välittyvät semioottisesti tarkastellen merkkien eli lakimerkkien, rahamerkkien ja rituaalisesti vahvistettujen symbolien välityksellä. Tutkielman aineiston pohjalta on analysoitavaksi noussut kysymys uuden julkisjohtamisen (NPM) (Harvey, 2006, Julkunen, 2006) vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Uuden julkisjohtamisen elementit tuottavat toimintaan jännitteitä edellä kuvatuilla kolmella kentällä. Yhtä toimintayksikköä koskeva aineisto antaa viitteitä siitä, että NPM toimii lastensuojelun sosiaalityössä toimintaa ohjaavana käyttöteoriana. Käyttöteorian (Argyris ja Schön, 1996) käsitteellä ymmärretään yksilön tai organisaation todellista toimintaa ohjaavaa teoriaa, mikä voi olla ristiriidassa julkilausuttujen toiminnan teorioiden kanssa. Yksilö tai organisaatio ei välttämättä ole tietoinen käyttöteorian ja julkilausutun teorian välisestä kuilusta, minkä esiin saaminen edellyttäisi reflektiota. Tutkimuskohteena on ollut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisiä lastensuojelun palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksen aineisto on kerätty uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa 1.11.2008 28.2.2009. Menetelmällisesti tutkimus sijoittuu toimintatutkimukselliseen kehykseen (Carr ja Kemmis, 1986). Kenttävaiheen aikana yhdistin tutkijan ja toimijan roolit työskennellen sosiaalityöntekijänä tutkimukseni kohteena olleessa yksikössä. Kirjallinen aineisto koostuu järjestelmämuutosta koskevista päätöksistä, tiedotteista ja ohjeista. Järjestelmän muutosvaiheessa kokosin aineistoa osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Aineistossa on mukana myös yksikön työntekijöiden kanssa tuotettua materiaalia muutosvaiheen aikaisten sisältöjen haltuun ottamiseksi, esimerkiksi työn prosessikuvauksia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin edetessä kävin jäsennyksistäni keskustelua toimintayksikön työntekijöiden kanssa. Tapaamisten jälkeen jatkoin analyysiä ja teoretisointia käyttäen semioottista sosiologiaa metateoriana ja aktanttimallia muutosvaihetta kuvaavien kertomusten koostamisessa. Kertomusten pohjalta jatkoin toimijuuden analyysiä subjektiaseman (Törrönen, 2000) ja toimijan aseman (Alasuutari 2007) käsitteitä käyttäen.

Modelo de dinámica de sistemas para la implantación de tecnologías de la información en la gestión estratégica universitaria

394 p.

Saberes em Alfabetização: narrativas de professores alfabetizadores da Rede Municipal de Educação de Duque de Caxias

Este estudo busca desvelar singularidades dos saberes em alfabetização no contexto da Rede Municipal de Educação de Duque de Caxias, tomando como objeto de análise narrativas de professores identificados como alfabetizadores. Especialmente busca-se verificar nessas narrativas os saberes que constituem, para o universo pesquisado, os eixos estruturadores da profissionalidade docente (em alfabetização). As razões pela quais se propõe esta investigação encontram eco nos estudos que se ocupam com a questão da formação de professores, da profissionalidade docente e dos saberes docentes que tem como fonte teórica inspiradora autores, como: Nóvoa (1992, 1995), Tardif (2000, 2002), Schön (2000) and Ardoino (1969, 1998). Com base nesses autores explicitam-se questões consideradas nodais, tanto do ponto de vista da formação inicial e continuada de professores quanto da prática pedagógica escolar propriamente dita. São elas: dimensões dos saberes em alfabetização, constituição e apropriação desses saberes pelo professor e as narrativas como elemento de expressão de singularidades. No presente estudo, os saberes docentes são identificados a partir das narrativas do professor. Portanto, utiliza-se a narrativa como uma possibilidade de apreender as implicações pessoais, as marcas construídas na trajetória individual, além de permitir a expressão da vez e da voz do professor. E também por servir de base para a elaboração de novas propostas para a formação docente. A partir dos resultados é possível perceber que os saberes docentes são construídos pelas representações sobre o ensinar, o aprender e o conhecimento que o sujeito constrói nas relações que estabelece ao longo de sua história. Assim, a formação inicial e continuada torna-se efetiva quando permite e estimula os professores a reverem seus processos de autoconstituição e as relações destes com suas práticas.

O Processo de esvaziamento da função docente: Bases Políticas e Teóricas

O objetivo precípuo da pesquisa que ora se apresenta consiste em analisar as políticas e reformas da educação no que concerne à Formação de Professores da década de 1990, considerando o intenso barateamento e a precarização, que vem ocorrendo nas últimas décadas, nessa formação. Buscamos entender em que medida as políticas são contingentes e elaboradas para atender aos problemas emergenciais e porque não trazem em seu bojo a construção de ações que visam à transformação da formação e da própria sociedade. Busca, ainda, compreender se a Teoria Reflexiva, cujos expoentes são John Dewey e Donald Schön, que fundamenta o trabalho de alguns professores formadores, é uma extensão das políticas e reformas empreendidas no Brasil nas últimas décadas. De igual modo, visa a analisar se palavras de ordem como flexibilização, polivalência, habilidades e competência, que compõem a agenda neoliberal, foram aderidas ao pacote para a Formação de Professores da Teoria Reflexiva. Pretende contrapor os fundamentos da Teoria Reflexiva àqueles da Pedagogia Histórico-Crítica. Utiliza, nesta etapa da investigação, a pesquisa bibliográfica e documental pertinente e levanta informações sobre o Curso de Pedagogia no Brasil por meio da pesquisa empírica, que ocorreu em três Universidades: Universidade Estadual de Ponta Grossa (UEPG), Universidade Federal do Paraná (UFPR) e Universidade Estadual do Oeste do Paraná (UNIOESTE-Câmpus Cascavel). Analisa o Projeto Político-Pedagógico de cada uma para detectar qual Referencial Teórico pautou sua construção e realiza entrevistas semiestruturadas com professores do Curso de Pedagogia, buscando meios que possibilitou realizar o levantamento do possível Referencial Teórico que pauta o trabalho desses professores