Highway safety management process - evaluation manual.

Mode of access: Internet.

Highway safety management process - planning and programming manual.

Mode of access: Internet.

Management and evaluation handbook for demonstration projects in traffic safety. 1976.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

National Program Plan for Intelligent Vehicle-Highway Systems (IVHS).

Mode of access: Internet.

Preparation of instructional materials: highway safety management system plan and problem identification. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Highway safety management process guidelines.

Mode of access: Internet.

Smart highways: challenges facing DOT's intelligent vehicle highway systems program.

Mode of access: Internet.

Evaluation, Selection and Planning the Implementation of a Pavement Management Optimization Model: Optimization Recommendations, 1994

This document briefly summarizes the pavement management activities under the existing Iowa Department of Transportation (DOT) Pavement Management System. The second part of the document provides projected increase in use due to the implementation of the Iowa DOT Pavement Management Optimization System. All estimates of existing time devoted to the Pavement Management System and project increases in time requirements are estimates made by the appropriate Iowa DOT office director or function manager. Included is the new Pavement Management Optimization Structure for the three main offices which will work most closely with the Pavement Management Optimization System (Materials, Design, and Program Management).

Long-Term Prospective, Randomized, Controlled Study Using Repetitive Education at Six-Month Intervals and Monitoring for Adherence in Heart Failure Outpatients The REMADHE Trial

Background-The effectiveness of heart failure disease management proarams in patients under cardiologists` care over long-term follow-up is not established. Methods and Results-We investigated the effects of a disease management program with repetitive education and telephone monitoring on primary (combined death or unplanned first hospitalization and quality-of-life changes) and secondary end points (hospitalization, death, and adherence). The REMADHE [Repetitive Education and Monitoring for ADherence for Heart Failure] trial is a long-term randomized, prospective, parallel trial designed to compare intervention with control. One hundred seventeen patients were randomized to usual care, and 233 to additional intervention. The mean follow-up was 2.47 +/- 1.75 years, with 54% adherence to the program. In the intervention group, the primary end point composite of death or unplanned hospitalization was reduced (hazard ratio, 0.64; confidence interval, 0.43 to 0.88; P=0.008), driven by reduction in hospitalization. The quality-of-life questionnaire score improved only in the intervention group (P<0.003). Mortality was similar in both groups. Number of hospitalizations (1.3 +/- 1.7 versus 0.8 +/- 1.3, P<0.0001), total hospital days during the follow-up (19.9 +/- 51 versus 11.1 +/- 24 days, P<0.0001), and the need for emergency visits (4.5 +/- 10.6 versus 1.6 +/- 2.4, P<0.0001) were lower in the intervention group. Beneficial effects were homogeneous for sex, race, diabetes and no diabetes, age, functional class, and etiology. Conclusions-For a longer follow-up period than in previous studies, this heart failure disease management program model of patients under the supervision of a cardiologist is associated with a reduction in unplanned hospitalization, a reduction of total hospital days, and a reduced need for emergency care, as well as improved quality of life, despite modest program adherence over time. (Circ Heart Fail. 2008;1:115-124.)

A perspectiva brasileira sobre a pobreza: um estudo de caso do Programa Bolsa Fam??lia

Tendo como pano de fundo a dificuldade de definir a pobreza, este artigo visa retomar parte da discuss??o sobre o tema, utilizando como estudo de caso o Programa Bolsa Fam??lia. Inicia-se com a defini????o institucional de pobreza dada pelo soci??logo alem??o Georg Simmel passando-se, na seq????ncia, a uma abordagem mais substancial da pobreza e da rela????o entre trabalho e precariedade, desenvolvida por Robert Castel. Apresenta uma breve descri????o do funcionamento do Programa Bolsa Fam??lia e alguns aspectos relacionados aos conceitos e modos de tratamento da quest??o da renda e da educa????o, bem como da fam??lia e dos modelos familiares, baseando-se tamb??m nos resultados parciais de uma pesquisa de campo realizada nos estados da Bahia, Pernambuco, Alagoas e Goi??s. O texto trata ainda de alguns desafios administrativos na gest??o do Programa e os preconceitos morais e sociais recorrentemente veiculados em rela????o a ele. Por fim, na conclus??o, busca retomar a an??lise do Programa Bolsa Fam??lia, seus limites e desafios, defendendo a necessidade de participa????o de todos em um pacto social contra a pobreza e a desigualdade no Brasil.

Educação corporativa : uma análise sobre sua contribuição no desenvolvimento de competências no trabalho em uma empresa de mineração

O presente trabalho tem como objetivo descrever um Programa de Desenvolvimento oferecido pela Universidade Corporativa de empresa mineradora, com atuação em Vitória/ES, e compreender as possíveis relações deste Programa com o desenvolvimento das competências profissionais esperadas pela Organização. A Empresa Gama, que assim será identificada durante todo o trabalho, teve o início de sua Universidade Corporativa no ano de 2003, sob o propósito de transformar vidas desenvolvendo pessoas, e é vista pela Empresa Gama como fator importante para a geração de competitividade, para evolução nos negócios e aumento da sinergia organizacional. Dentre todos os Programas ofertados, opta-se pelo estudo do Programa “Trilha de Gestão e Liderança”, lançado em 2004, e voltado para a formação de gestores da Empresa Gama. Para a realização desta pesquisa qualitativa, foram entrevistados quatro Supervisores da Empresa Gama, que tiveram a oportunidade de participar da “Trilha de Gestão e Liderança”. Foram realizadas entrevistas semi-estruturadas e pesquisa documental para obtenção de dados. Opta-se pela Analise de Conteúdo como método de análise. Compreende-se que, para a Empresa Gama, o Programa “Trilha de Gestão e Liderança” é uma importante ferramenta para o desenvolvimento das competências esperadas pela organização. Contudo, não se trata da principal ferramenta, estando nítido que este desenvolvimento vai muito além dos Programas oferecidos por sua Universidade Corporativa.

The geographic understanding of snail borne disease in endemic areas using satellite surveillance

The current status of research on use of earth observing satellite sensors and geographic ifnormation systems for control program management of schistosomiais and fascioliasis is reviewed.

NAPIS Report YTD 1st Quarter-4th Quarter 2007

INAPIS Title III Client Service Unit Report - INAPIS (National Aging Program Information System) Service Unit Report collects and reports service/performance data and related program management information to the federal and state government. This report shows the number of older Iowans who receive services and the number of units by service category from Title III funding of the Older Americans Act, the Administration on Aging (AoA) and limited state general fund dollars. Additionally, it shows the number of persons served by individual services and total "unduplicated" client count across all services. In other words, if you add the total number of clients from all services it is higher than the actual number of persons served across all services, because some people need and receive more than one service. (Please note: this is preliminary data, and may be subject to change.)

Title III-E Report YTD 1st Quarter-4th Quarter 2007

Family Caregiver Support Program (Title III-E) - The Administration on Aging (AoA) has determined that for Title III-E, the actual family caregiver is the client, not the older person receiving the services. Iowa NAPIS (National Aging Program Information System) collects and reports Title III-E service/performance data and related program management information to the federal and state government in a format like the other Title III services. The major shift in reporting relates to who is the client. As a result, this Title III-E Client/Service Unit Report shows the number of caregivers who receive services and the number of units by service category from the Title III-E funding of the Older Americans Act, the AoA, and limited state general fund dollars. Additionally, it shows the number of persons served by individual services and total "unduplicated" client count across all services. In other words, if you add the total number of clients (caregivers) from all services, it is higher than the actual number of persons served across all services because some people need and receive more than one service. (Please note: this is preliminary data, and may be subject to change.) Title III-E Report YTD 1st Quarter 2007 Title III-E Report YTD 2nd Quarter 2007 Title III-E Report YTD 3rd Quarter 2007 Title III-E Report YTD 4th Quarter 2007

Information sharing in R&D collaboration - Context-dependency and means of governance

Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.