Three-dimensional electrical impedance, tomography: A topology optimization approach

Electrical impedance tomography is a technique to estimate the impedance distribution within a domain, based on measurements on its boundary. In other words, given the mathematical model of the domain, its geometry and boundary conditions, a nonlinear inverse problem of estimating the electric impedance distribution can be solved. Several impedance estimation algorithms have been proposed to solve this problem. In this paper, we present a three-dimensional algorithm, based on the topology optimization method, as an alternative. A sequence of linear programming problems, allowing for constraints, is solved utilizing this method. In each iteration, the finite element method provides the electric potential field within the model of the domain. An electrode model is also proposed (thus, increasing the accuracy of the finite element results). The algorithm is tested using numerically simulated data and also experimental data, and absolute resistivity values are obtained. These results, corresponding to phantoms with two different conductive materials, exhibit relatively well-defined boundaries between them, and show that this is a practical and potentially useful technique to be applied to monitor lung aeration, including the possibility of imaging a pneumothorax.

Predicciones de variables hidrológicas en la Región Central Argentina

Con el devenir de los siglos, la mención de inundación adquirió una connotación negativa; ya no se la asocia con el efecto benéfico que le atribuían los antiguos egipcios, o sea, con el concepto de recurso, sino con los eventuales perjuicios que produciría en márgenes densamente pobladas, es decir, con el concepto de riesgo. En si una predicción no especifica cuándo se producirá un suceso hipotético crítico, sino, cual será la magnitud de este dada su duración y probabilidad. Por lo tanto, se asume que sucederá en algún momento de un período plurianual, vinculado con la planificación del área potencialmente afectable, lo cual torna improcedente asignarle fecha y hora. Esto la diferencia de un pronóstico, que anticipa el monto y el tiempo de ocurrencia, con el objeto de informar acerca del acontecimiento o inminencia de un fenómeno peligroso real durante una emergencia hídrica. La presente propuesta tiene como objetivo principal abordar el génesis de los eventos hidrológicos extremos, mediante la formación de recursos humanos propios, quienes se verán fortalecidos gracias a la colaboración de equipos técnicos especializados ajenos a nuestra institución académica, siendo estos equipos pioneros en abordar la problemática planteada. A su vez, se pretende generar una importante base de datos hidrológicos, la cual será empleada para validar y generalizar técnicas predictivas, brindando herramientas técnicas de validez y robustez comprobada, a todos aquellos entes responsables Vulnerabilidad del sistemade la planificación del uso del suelo, la gestión integrada del recurso hídrico, la defensa civil y la salud pública entre otros.

Manual de procedimientos para el cálculo de lluvias de diseño. Escala provincial y nacional

El diseño hidrológico se define como la evaluación del impacto de los procesos hidrológicos y la estimación de los valores correspondientes a las variables representativas con fines de diseño. Las pautas para establecer un valor de diseño para obras hidráulicas son el costo y la seguridad. Sobredimensionar las obras es antieconómico, en tanto que, si las estructuras se subdimensionan pueden fallar con resultados catastróficos. Los estudios dirigidos a determinar las crecidas de proyecto de diversas estructuras hidráulicas requieren series de datos históricos de caudal, pero esta información en nuestro país es poco frecuente. En esos casos, el análisis se hace sobre las precipitaciones causantes del fenómeno denominadas lluvia de diseño. El equipo responsable de este proyecto tiene una experiencia de investigación y desarrollo de más de 15 años en el tema. Por lo que el objeto de la presente propuesta es plasmar los avances alcanzados sobre las lluvias de diseño en un manual que permita brindar una herramienta técnica (a escala provincial y nacional) a los profesionales dedicados a la planificación, proyecto y construcción de obras hidráulicas

Manual de procedimientos para el cálculo de lluvias de diseño – (escala provincial y nacional).

El diseño hidrológico se define como la evaluación del impacto de los procesos hidrológicos y la estimación de los valores correspondientes a las variables representativas con fines de diseño. Las pautas para establecer un valor de diseño para obras hidráulicas son el costo y la seguridad. Sobredimensionar las obras es antieconómico, en tanto que, si las estructuras se subdimensionan pueden fallar con resultados catastróficos. Los estudios dirigidos a determinar las crecidas de proyecto de diversas estructuras hidráulicas requieren series de datos históricos de caudal, pero esta información en nuestro país es poco frecuente. En esos casos, el análisis se hace sobre las precipitaciones causantes del fenómeno denominadas lluvia de diseño. El equipo responsable de este proyecto tiene una experiencia de investigación y desarrollo de más de 15 años en el tema. Por lo que el objeto de la presente propuesta es plasmar los avances alcanzados sobre las lluvias de diseño en un manual que permita brindar una herramienta técnica (a escala provincial y nacional) a los profesionales dedicados a la planificación, proyecto y construcción de obras hidráulicas.

Incertidumbres de modelos hidrológicos predictivos - aplicación a modelos intensidad-duración-recurrencia (I-D-T) de lluvia.

Las relaciones intensidad de lluvia-duración-Recurrencia (i-d-T) y el patrón de distribución temporal de las lluvias, requeridos para estimar las "Crecientes de proyecto", empleadas para el proyecto de obras de ingeniería civil y planificación del uso del suelo, solo se pueden extraer de extensos registros de alta frecuencia, normalmente fajas pluviográficas, elemento en general no disponible en Argentina. En cambio, es habitual disponer de otro dato de lluvia provisto por pluviómetros: la lámina diaria total. En la provincia de Córdoba, existe información de relaciones i-d-T para siete estaciones pluviográficas, insuficientes para lograr una buena cobertura espacial de toda la Provincia. En este trabajo, se buscará regionalizar las ternas i-d-T para toda la provincia de Córdoba utilizando una técnica de regionalización la cuál contempla el uso de un modelo predictivo e información pluviométrica la cuál se caracteriza por su mayor densidad espacial. A tal fin se espera plasmar la información disponible en mapas digitales (grillas con resolución espacial acorde a los fines de proyecto) los cuales permitan caracterizar el comportamiento estadístico de la variable lluvia máxima diaria, a través de dos parámetros descriptivos como son la media y desvió estándar de los logaritmos de dichas series, incorporando a través de ellos características locales al modelo predictivo. Toda la información procesada y los mapas elaborados serán conformados en un Sistemas de Información Geográfica (SIG). El proceso metodológico empleado se puede resumir en siete actividades principales, a saber: a) selección de las estaciones pluviométricas disponibles en la provincia de Córdoba en base a la longitud de las series de registros, la verificación sobre las series de valores máximos de lluvias diarias de las hipótesis estadísticas básicas (independencia, estacionalidad y homogeneidad) y detección de datos atípicos. b) Determinación de los parámetros provenientes del análisis de estadística inferencial sobre las series de lluvias máximas diarias registradas en los puestos seleccionados y sobre los logaritmos de ellas. c) Ubicación especial de las distintas estaciones pluviométricas y sus parámetros estadísticos, d) Interpolación de la información puntual, generación de mapas de interpolación y análisis tendencial. e) implementación del Modelo predictivo para la regionalización de las curvas i-d-T. f) cuantificación de las incertidumbres provenientes de las distintas fuentes que permitan determinar el intervalo de confianza de los resultados obtenidos, para ello se espera plantear uno o más de los siguientes enfoques metodológicos, estadística clásica (análisis de primer orden), métodos bayeseanos, principio de pareto y/o principio de equifinalidad. g) Análisis y Validación de los resultados.

Maahanmuuttajaäiti neuvolan asiakkaana : haasteita suun terveydenhoitotyöhön

Tämän työn tarkoitus on selvittää kulttuurin, imetyksen ja suunterveyden välisiä yhteyksiä. Tämä opinnäytetyö on osa suun terveydenhuollon koulutusohjelman hanketta "Näyttöön perustuvan monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön kehittäminen". Tietoa työhömme olemme etsineet eri tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä kirjoista, artikkeleista tai muista julkaisuista. Tietokantoina olemme käyttäneet Arto-, Medic-, Helka-, Linda-, Nelli- sekä Ovid-tietokantaa. Tutkimuslähteinä olemme käyttäneet pääasiassa Ovidin lähteitä. Muina lähteinä käytämme erilaisia teoksia, lehtiartikkeleita ja yleisiä internet-sivuja. Työssämme keskitymme pääasiassa somaliäitien imetystottumuksiin, sillä muista kulttuureista tutkittua tietoa ei löytynyt. Käsittelemme tietoa yleisistä imetyssuosituksista, maahanmuuttajaäitien imetystottumuksista, pulloruokinnasta, tuttipullokarieksesta, purentavirheistä sekä tutin käytöstä. Nämä käsitteet ovat olleet meillä myös hakusanoina tietoa etsiessämme. Peilaamme aihettamme suun terveyteen. Äidinmaito on ravitsemuksellisesti aina oikeanlaista ravintoa lapselle. Suomalaisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 12 kuukauden ikään saakka. Kansainvälisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 24 kuukautta lisäruoan ohella. Jos imetys ei jostain syystä onnistu tai vauva tarvitsee lisämaitoa, voi maitoa antaa vaihtoehtoisesti tuttipullosta. Lisämaitona annetaan ensisijaisesti äidin omaa lypsettyä maitoa. Tarpeen vaatiessa lapselle annetaan toisen äidin luovutusmaitoa tai korvikemaitoa. Tutkimuksissa on todettu, että useiden maahanmuuttajaäitien imetystottumukset muuttuvat heidän tullessaan Suomeen. Esimerkiksi pitkään imettävistä yhteisöistä saapuvat naiset lopettavat imettämisen huomattavasti aikaisemmin. Syyksi on arveltu korvikkeiden helppoa saatavuutta ja turvallisuutta Suomessa. Myös uskonnolla voi olla vaikutusta imettämisen lopettamiseen, sillä esimerkiksi islamilainen äiti ei halua imettää lastaan julkisesti. Lasten lukumäärä islamilaisissa perheissä on usein suuri ja pulloruokinta tuntuu usein yksinäisestä ja työteliäästä äidistä helpolta ja nopealta ratkaisulta. Haasteena kuitenkin on imetyksen, tuttipullon tai tutin vaikutus lapsen suun terveyteen. Imetys edistää lapsen suun alueen lihaksiston ja leukojen ihanteellista kehittymistä. Kuitenkin jos imetys jatkuu yli 1,5 vuotta ja lapsi saa päivässä yli 3 kertaa sokeripitoisen aterian, niin varhaislapsuuden karies riski on erittäin suuri. Tutin pitkittyneellä käytöllä ja pulloruokinnalla voi olla haitallista vaikutusta lapsen suunterveyteen. Tuttipullo voi aiheuttaa tuttipullokariesta ja tutti purentavirheitä.

Oxygen adsorption on Cu(211) and structurally and chemically modified Cu(100)

Kuparipinnan hapettuminen on viimevuosina ollut suosittu tutkimuskohde materiaalitieteissä kuparin laajan teollisuuskäytön vuoksi. Teollisuussovellusten, kuten suojaavien pintaoksidien kehittäminen vaatii kuitenkin syvällistä tuntemusta hapettumisprosessista ja toisaalta myös normaaliolosuhteissa materiaalissa esiintyvien hilavirheiden vaikutuksesta siihen. Tässä työssä keskitytäänkin tutkimaan juuri niitä mekanismeja, joilla erilaiset pintavirheet ja porrastettu pintarakenne vaikuttavathapen adsorptioprosessiin kuparipinnalla. Tutkimus on tehty käyttämällä laskennallisia menetelmiä sekä VASP- ja SIESTA-ohjelmistoja. Työssätutkittiin kemiallisia ja rakenteellisia virheitä Cu(100)-pinnalla, joka on reaktiivisin matalanMillerin indeksin pinta ja porrastetun pinnan tutkimuksessa käytettiin Cu(211)-pintaa, joka puolestaan on yksinkertainen, stabiili ja aiemmissa tutkimuksissa usein käytetty pintarakenne. Työssä tutkitut hilavirheet, adatomit, vähentävät molekyylin dissosiaatiota kuparipinnalla, kun taas vakanssit toimivat dissosiaation keskuksina. Kemiallisena epäpuhtautena käytetty hopeakerros ei estä kuparin hapettumista, sillä happi aiheuttaa mielenkiintoisen segregaatioilmiön, jossa hopeatyöntyy syvemmälle pinnassa jättäen kuparipinnan suojaamattomaksi. Porrastetulla pinnalla (100)-hollow on todennäköisin paikka molekyylin dissosiaatiolle, kun taas portaan bridge-paikka on suotuisin molekulaariselle adsorptiolle. Lisäksi kuparin steppipinnan todettiin olevan reaktiivisempi kuin tasaiset kuparipinnat.

From the Resource-Base to Firm Boundaries in the Electricity Network Business - Case Lappeenrannan Energia Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittääcase -yrityksen resurssi- ja kyvykkyyspohjaa resurssiperustaisen näkemyksen mukaan, sekä yrityksen rajoja transaktiokustannusteorian mukaan. Tutkimusongelmia lähestyttiin kirjallisuuskatsauksella, puoli-strukturoiduilla teemahaastatteluilla, sekä kyselylomakkeilla. Tutkielman päätuloksiksi voidaan Tukea löydetty resurssikuilu, resurssien ja kyvykkyyksien tutkinta, sekä kyselylomakkeiden rakentaminen ja käyttö. Tutkielman paljastamasta kuilusta voidaan erottaa kolme päähaastetta; ikääntyvät sähköverkot, ikääntyvä henkilökunta ja liiketoimintaosaamisen puute. Lisäksi resurssien ja kyvykkyyksien tutkinta nosti esille organisaation rutiineja ja prosesseja, ja kyselylomakkeet osoittautuivat varsin toimiviksi tutkimuksen kontekstissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että sähköverkkoliiketoiminta ja case yritys ovat suuren rakennemuutoksen alla, joka tuo mukanaan suuria haasteita myös lähitulevaisuudessa.

Organisaation tiedonhallinta - Kodifiointi ja henkilöltä henkilölle -strategia

Työssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tiedonhallinta-strategiaa; kodifiointia ja henkilöltä henkilölle -strategiaa. Molempia strategioita analysoidaan, ja pohditaan organisaation päätöksentekoperusteita strategian valinnalle. Kodifiointi-strategiaa tutkitaan henkilöltä henkilölle -strategiaa perusteellisemmin. Strategioita tutkitaan muun muassa SWOT -analyysin avulla, sekä organisaation että käsiteltävän tiedon erityispiirteitä silmällä pitäen. Työssä tutustutaan myös tiedonhallinta-strategian suunnitteluun ja toteutukseen, sekä hahmotellaan tiedonhallinta-strategian evoluutiota. Myös tietoa ja sen luonnetta tarkastellaan yhtenä organisaation tärkeimmistä resursseista.

Monikulttuurinen suun terveydenhoitotyö

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista on kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoitotyö. Monikulttuurisuus on lisääntymässä Suomessa, ja eri kulttuurit kohtaavat myös suun terveydenhuollossa. Suomi tarvitsee kulttuuritietoisia suun terveydenhuollon ammattilaisia. Tähän velvoittaa myös Amsterdamin julistus, joka viittaa maahanmuuttajaystävällisten sairaaloiden ja kulttuurisesti pätevien organisaatioiden kehittämiseen . Tämä opinnäytetyö on osa suun terveydenhuollon koulutusohjelman hanketta: Näyttöön perustuvan monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön kehittäminen. Tätä opinnäytetyötä varten on kerätty tietoa eri tietolähteistä ja tietokannoista: Kurre, Linda, Helka, Medici, Cinahl ja Nelli-portaali. Hakusanoina olivat maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, hampaat, suu, ethnical, immigrants, dental multicultural ja transcultural. Lisäksi haimme tietoa monista eri hoito- ja kasvatustieteen kirjoista sekä verkkodokumenteista. Opinnäytetyössämme kuvataan kolmea eri kulttuurisen hoitamisen mallia. Mallien tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia kulttuurisensitiiviseen hoitamiseen suun terveydenhuollossa ja kehittää asiakkaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyömme maahanmuuttaja näkökulma on rajattu kolmeen ulkomaalaisryhmään: somalialaiset, venäläiset ja entisen Jugoslavian maan kansalaiset. Suuhygienistillä on opetusministeriön mukaan taito kohdata tasavertaisesti eri kulttuurista tulevia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä. Kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoitotyö tarkoittaa sitä, että hoitotyöntekijä ymmärtää kulttuurin merkityksen potilaan kokonaishoidossa, pyrkii ihmisen kokonaisvaltaisen hoitoon ja omaa monipuolista tietoa yksilön ja yhteisön olosuhteista. Kulttuurisensitiivinen suun terveydenhoito on jatkuvaa prosessointia, joka muokkautuu tilanteiden, tietoperustan ja kokemusten kautta. Kulttuurisensitiivisyys sisältää myös halun huolenpitoon, miten ymmärtää, ajatella ja kunnioittaa toista. Jokainen suun terveydenhuollon työntekijä kehittää itselleen oman yksilöllisen kulttuurisen prosessoinnin mallin, jota oma persoona ja maailmankatsomus muovaavat.

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).