1000 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Työn tavoitteena on selvitt kauppaluoton kytn motiiveja, kauppaluottoja kyttvn yrityksen ominaispiirteit sek ostovelkojen kehityst vuosien 20042013 aikana. Työt on tarkasteltu ostavan yrityksen nkkulmasta ja työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tueksi on tehty tutkimus eurooppalaisten pk-yritysten ostovelkojen kehityksest ja tutkimusaineisto on haettu AMADEUS-tietokannasta. Kauppaluoton kytn motiiveja ovat transaktiomotiivi, rahoitusmotiivi, saatavat alennukset, laadun varmistus sek kasvun hallinta. Kauppaluottoja kyttvt yritykset ovat yleens nuoria, kasvavia ja luottorajoitteisia, mitk ovat tyypillisi piirteit pk-yrityksille. Työn trkein tulos on, ett rahoitusmotiivi ajaa pk-yrityksi kyttmn kauppaluottoja merkittvn lyhytaikaisen rahoituksen lhteen. Työss tutkittiin eurooppalaisten pk-yritysten ostovelkojen suhdetta taseeseen ja ostovelkojen kiertoaikoja sek niiden muutoksia. Ostovelkojen suhde taseeseen laski finanssikriisin aikana johtuen luottomarkkinoiden tiukentumisesta ja tarjonnan supistumisesta. Ostovelkojen kiertoajat puolestaan kasvoivat finanssikriisin aikana kompensoiden tarjonnan supistumista.
Resumo:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen viittomakielisten kuurojen kokemuskertomuksia oralismin aikakautena eli aikakautena, jolloin viittomakielen kytt oli kuurojenkouluissa kielletty. Tutkimuksessani tuon esille, miten kertojat tulkitsevat oralismin aikaa tmn pivn valossa ja mit samankaltaisuuksia ja eroavuuksia haastateltavien kertomuksista lytyy. Selvitn mys, miten kollektiiviset kokemukset nkyvt kuurojen elmss nykyn. Mys aineistoni ja kuurojen kirjallisen historian yhtymkohdat ja eroavuudet ovat kiinnostukseni kohteena. Lisksi selvitn, miten ksitykset oralismin ajasta muuttuivat sen mukaan, mit nuoremmista kertojista oli kyse. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto on hankittu pasiassa haastattelujen avulla ja haastattelutilanteita havainnoimalla. Haastateltavina oli kymmenen (10) viittomakielist kuuroa, jotka olivat syntyneet 1920-60-luvuilla. Aineiston analyysimenetelmn kytin diskurssianalyysia. Haastatteluaineistosta poimin ensin seuraavat teemat: koulumuistot, perhe ja koti, kuurojen yhteis ja kulttuuri, kieli sek identiteetin muodostuminen ja itsenistyminen. Niden pohjalta rakensin nelj diskurssia: Uhri-, uhma-, yhteisllisyys- ja yhteiskunnallinen diskurssi. Luvut 3 ja 4 rakentuvat valitsemistani teemoista siten, ett teoria osuutta seuraa vlittmsti haastatteluaineistostani lytyneet vastaavat teemat. Teoria ja aineistoni etenevtkin teemoista toiseen vuoropuhelunomaisesti. Tst johtuen jo niss luvuissa nkyy mys aineiston analyysi. Uhridiskurssi nousi aineistossa voimakkaimmin esille. Kertojat olivat alistetussa asemassa. Erityisesti persoonaltaan vahvimmat kertojat asettuivat vhitellen kapinoimaan ja puolustamaan arempia koulutovereitaan (uhmadiskurssi). Kertojat kokivat kuurojen yhteisllisyyden trken voimavarana taistelussa valtaapitvi vastaan. Kouluajan ptytty kuurojenyhdistyksist muodostui yhteisllisyytt ja omaa identiteetti yllpitv turvaverkko (yhteisllisyysdiskurssi). Ksitykseni mukaan kaikki edell mainitut diskurssit ovat yhteiskunnallisen diskurssin seurausta, sill valtaapitvt toimivat oralismin aikaisia lakeja ja normeja noudattaen. Aineistoni perusteella oralismin ja viittomakielisen ajan vliss oli mys sukupolvi, jota nimitn murrosvaiheen sukupolveksi.
Resumo:
Kulttuuriseen ja uskonnolliseen perinteeseen perustuva poikien ymprileikkaus on viime vuosina puhuttanut erityisesti maallistuneissa Pohjoismaissa, joissa toimenpidett koskevaa keskustelua on kyty ennen kaikkea toimenpiteen osapuolten perus- ja ihmisoikeuksien nkkulmasta. Viime vuosikymmenell alkanut lapsen oikeuksien murros on vahvistanut lapsen asemaa itsenisen perus- ja ihmisoikeuksien subjektina. Vastakkain asettuvat toisaalta lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja itsemrmisoikeuteen sek lapsen huoltajan uskonnonvapaudesta ja perhe- ja yksityiselmn suojasta juontuva oikeus kasvattaa lastaan vakaumuksensa mukaisesti. Poikien ymprileikkauksen hyvksyttvyytt koskevat tulkintalinjaukset ovat jneet korkeimman oikeuden ratkaisun 2008:93 ja sit seuranneiden hovioikeuden ratkaisujen varaan. Korkeimman oikeuden ratkaisun jlkeen poikien ymprileikkauksen hyvksyttvyys on liitetty kysymykseen lapsen edun toteutumisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2008:93 esittmn linjauksen on tulkittu ratkaisseen kysymyksen ymprileikkauksen hyvksyttvyydest yleisell tasolla. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lapsen edun periaatteen soveltaminen edellytt kuitenkin tapauskohtaista harkintaa. Nin ollen lapsen etuun vaikuttavat osatekijt ja niiden merkitys kunkin yksittistilanteen kontekstissa voivat vaihdella. Kun lapsen etu on aina yhteydess mys lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, lapsen in myt kasvava oikeus osallistua itsen koskevien asioiden ksittelyyn tulisi olla osatekijn mys lapsen etua koskevassa harkinnassa.
Resumo:
Opinnytetyömme on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvitt PCS-kuvien (Picture Communication Symbols) kytn hyty 8-vuotiaan kehitysvammaisen Joonaksen arjessa. Joonas ei ymmrr ajan ksitett, joten hnen on vaikea ennakoida pivn aikana tapahtuvia toimintoja, mik nkyy levottomuutena ja turhautuneisuutena. Työelmn yhteistyötahonamme toimii Joonaksen koulu, jossa kytetn PCS-kuvia strukturoimassa eri toimintoja ja tilanteita. Tavoitteenamme on yhtenist koulun ja kodin kytntj tuomalla PCS-kuvat osaksi Joonaksen arkea mys kotona. Olemme valmistaneet Joonakselle kotiin pivjrjestyksen, jossa on PCS-kuvat pivn aikana tapahtuvista toiminnoista. Haluamme selvitt miten ja millaista struktuuria kuvat tuovat Joonaksen arkeen ja pystyyk hn ennakoimaan tulevia tapahtumia niiden avulla. Opinnytetyötmme varten olemme haastatelleet Joonaksen vanhempia ja opettajaa sek havainnoineet Joonasta erilaisissa tilanteissa. Menetelmin olemme kyttneet avointa haastattelua ja teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sek videohavainnointia. Sisllnanalyysia apuna kytten olemme analysoineet saatua aineistoa. Tarkoituksenamme oli saada mahdollisimman kattava kuva Joonaksen kyttytymisest erilaisissa ympristiss, ohjeita PCS-kuvien tekemiseen sek tietoa pivjrjestyksen kytst kotona. Olemme kuvanneet opinnytetyössmme Joonaksen Inhimillisen toiminnan mallin (Kielhofner 2002 ja 1985) ksitteiden tahto, tottumus, suorituskyky ja ymprist kautta. Työn teoriaosuudessa on kerrottu mys PCS-kuvista, struktuurista, pivittisist toiminnoista sek kehitysvammaisuudesta. Seurasimme pivjrjestyksen kytt Joonaksen kotona noin kuusi kuukautta. Perhe ja yhteistyötaho olivat tyytyvisi, ett saimme siirretty kuvat koulusta kotiin. Joonas nauttii kuvien kyttmisest ja osaa jonkin verran ennakoida pivn aikana tapahtuvia toimintoja pivjrjestyksen avulla. Pivjrjestys yksinn ei pysty tuomaan struktuuria Joonaksen arkeen, vaan hn tarvitsee toisen ihmisen jatkuvaa lsnoloa suoritukseen pivittisist toiminnoista. Opinnytetyöprosessin myt olemme tulleet siihen tulokseen, ett kuvien kytll on suuri merkitys struktuurin tuojana ja arjen jsentjn. Mielestmme toimintaterapeuteilla tulisi olla nkyvmpi rooli tukemassa kuvien kytt pivittisten toimintojen yhteydess.
Resumo:
Opinnytetyömme tarkoituksena oli tuottaa potilasopas lonkan tekonilvelleikkaukseen menevlle potilaalle. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulun ja Lnsi-Tallinnan Keskussairaala Oy:n StaLT-yhteistyöhanketta. Tuottamamme opas on tarkoitettu Pelgulinnan sairaalan ortopedisen vuodeosaston tekonivelleikkauspotilaille ja sen tavoitteena on antaa potilaille konkreettista tietoa, parantaa hoitotyön laatua ja lievitt potilaiden pelkoja. Työmme koostuu tutkittuun tietoon perustuvasta kirjallisesta osuudesta ja sen pohjalta tehdyst potilasoppaasta. Aineiston kerminen aloitettiin syksyll 2006 ja työ valmistui syksyll 2007. Lhdeaineistona kytettiin hoitotieteellist kirjallisuutta ja lketieteellisi julkaisuja. Pelgulinnan sairaalassa tehdn vuosittain noin 120 lonkan tekonivelleikkausta. Tyypillisesti lonkan tekonivelleikkaukseen saapuva potilas on iks nainen, joka sairastaa nivelrikkoa. Onnistunut lonkan tekonivelleikkaus vaatii potilaalta hyv valmistautumista leikkaukseen sek motivaatiota kuntoutumiseen. Onnistuessaan leikkaus parantaa potilaan elmnlaatua ja toimintakyky. Teoriaosuudessa ksiteltiin lonkan rakennetta, nivelrikkoa, tekonivelen materiaaleja ja kiinnitysmenetelmi, potilaan hoitoa ja ohjausta ennen ja jlkeen leikkauksen sek potilasoppaan laadintaa.
Resumo:
Opinnytetyömme on kirjallisuuskatsaus hankkeeseen Musiikki ja draama lapsen kivun ja pelon lievittjn. Opinnytetyömme tarkoituksena on ollut kartoittaa tutkittua tietoa 2 - 4-vuotiaan lapsen ilmaisukeinoista, jotka koemme hydyllisiksi lapsen ja sairaanhoitajan vuorovaikutusta ajatellen. Työssmme olemme soveltaneet systemaattinen kirjallisuuskatsauksen metodia aineiston hankinnassa. Olemme koonneet opinnytetyömme aineiston tekemll hakuja sosiaali- ja terveysalan tietokannoista. Valitun aineiston piti tytt asettamamme kriteerit. Artikkeleiden tuli olla julkaistu vuosina 2004-2007 ja niiden tuli olla tieteellisi julkaisuja. Artikkeleiden piti mys vastata tutkimuskysymykseemme: kuinka 2 - 4-vuotias lapsi ilmaisee itsen. Opinnytetyö on jsennetty teemoittain aineistosta nousseiden ilmaisukeinojen mukaan. Keskeinen ksite työssmme on leikki-ikinen lapsi, tarkoittaen tll ikvuosia 2 - 4. Ksittelemme tuloksissa lapsen ilmaisukeinoina puhetta, leikki, piirtmist ja eleit. Piirtminen on nopea, halpa sek helppo kommunikoinnin vline. Leikin kautta lapsi oppii ksittelemn tunteitaan rakentavasti ja emotionaalisen kehityksen kannalta on trke, ett lapsi saa ilmaista tunteitaan. Kielen ja puheen kehitys on kiintess yhteydess varhaisen vuorovaikutuksen kanssa. Kuukausia ennen kuin lapset tuottavat sanoja, he kyttvt eleit asiansa ilmaisemiseen. Hoitajan tulisi työssn ottaa perhe- ja lapsilhtinen työskentelyote. Hoitajan kyttess lapsen kehitystason mukaista kielt sek iktasolle sopivia vaihtoehtoisia keinoja kuten leikki apunaan, pysyy lapsen stressitaso hallittavissa. Ennen kuin lapsi oppii kielelliset taidot ilmaista itsen, on hnell kytssn vaihtoehtoisia menetelmi tunteidensa sek ajatustensa esille tuomiseen. Kun hoitaja on perill lapsen oletetusta kyvyst ilmaista itsen, voi mys hoitaja ilmaista itsen niin, ett lapsi tmn ymmrt.
Resumo:
Laajojen pintojen kuvaaminen rajoitetussa työskentelytilassa riittvll kuvatarkkuudella voi olla vaikeaa. Kuvaaminen on suoritettava osissa ja osat koottava saumattomaksi kokonaisnkymksi eli mosaiikkikuvaksi. Kuvauslaitetta ksin siirtelevn kyttjn on saatava vlitnt palautetta, jotta mosaiikkiin ei jisi aukkoja ja työ olisi nopeaa. Työn tarkoituksena oli rakentaa pieni, kannettava ja tarkka kuvauslaite paperi- ja painoteollisuuden tarpeisiin sek kehitt palautteen antamiseen menetelm, joka koostaaja esitt karkeaa mosaiikkikuvaa tosiajassa. Työss rakennettiin kaksi kuvauslaitetta: ensimminen kuluttajille ja toinen teollisuuteen tarkoitetuista osista. Kuvamateriaali ksiteltiin tavallisella pyttietokoneella. Videokuvien vlinen liike laskettiin yksinkertaisella seurantamenetelmll ja mosaiikkikuvaa koottiin kameroiden kuvanopeudella. Laskennallista valaistuksenkorjausta tutkittiin ja kehitetty menetelm otettiin kyttn. Ensimmisess kuvauslaitteessa on ongelmia valaistuksen ja linssivristymien kanssa tuottaen huonolaatuisia mosaiikkikuvia. Toisessa kuvauslaitteessa nm ongelmat on korjattu. Seurantamenetelm toimii hyvin ottaen huomioon sen yksinkertaisuuden ja siihen ehdotetaan monia parannuksia. Työn tulokset osoittavat, ett tosiaikainen mosaiikkikuvan koostaminen megapikselin kuvamateriaalista on mahdollista kuluttajille tarkoitetulla tietokonelaitteistolla.
Resumo:
Yrityksen laajentuessa kansainvlisesti, olemassa olevat rutiinit jvt vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien tytyy olla lpinkyvi ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksess ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittvsti kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvlinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n tysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympristn tekijt ja jrjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tss tutkimuksessa keskitytn ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksess ongelmia mrittelev työskentely. Tm ongelmanmritys oli työn trkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa ksiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, ett suurin painopiste lytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Thn työhn liittyvt mys prossien harmonisointi ja integrointi.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja tuoda esiin sitouttamisen merkitys organisaatioille, selvitt yritysjohtojen avuksi avainhenkiliden sitoutumista ja lyt parempia keinoja organisaatioon sitouttamiseen. Lhtkohtana oli tarkastella sitouttamista henkilstvoimavarojen johtamisen ja sitoutumisen kautta. Viitekehykseksi valittiin Allenin ja Meyerin (1990) sitoutumismalli. Sitouttaminen vaikuttaa organisaation taloudelliseen, laadulliseen, tuotannolliseen ja kilpailulliseen menestykseen. Empiirinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto ksiteltiin teemoittelun kautta. Empiirisen tutkimuksen mukaan trkeimmt sitoutumista nostavat tekijt liittyvt esimiestoimintaan ja johtamiseen, työn piirteisiin ja työoloihin sek vaikutusmahdollisuuteen. Trkeimmt sitoutumista nostavat tekijt vaikuttivat tunnepitoisen sitoutumisen muodostumiseen. Erityisesti esiin nousivat työtehtvss viihtymisest muodostunut 5 vuoden- snt, organisaatioiden jrjestmien vapaa-ajan tapahtumien vhinen trkeys sek halu pit perhe- ja työelm erilln. Jrjestettyjen vapaa-ajan tapahtumien merkityksen vhyys liittyy haluun viett aikaa perheen kanssa. Organisaatioiden tulisi ottaa selv oman henkilstns sitoutumiseen vaikuttavat tekijt, jolloin organisaation kyttmt sitouttamiskeinot toimisivat parhaiten ja vastaisivat henkilstn tarpeita.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvitt, minklaisista nkkulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja lytyyk mediateksteist viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmn kytetn diskurssianalyysi, jonka avulla valittuja tekstej tutkitaan. Tss tutkimuksessa media on rajattu ksittmn sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan ksityksi naisesta johtajana. Mediatekstiss johtajuus mrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen vlill on kirjoituksissa selv. Naiseen johtajana liitetn sukupuoli, perhe ja yksityiselm, mies mielletn kirjoituksissa pelkstn johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media yllpit ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne silyvt ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten mys mediatekstiss. Medialla voidaan katsoa olevan merkityst naisjohtajan kuvan rakentumiseen.
Resumo:
Voimistuvan kasvihuoneilmin myt kiinnostus hiilidioksidipstjen vhentmiseen on lisntynyt. Ympristteknologian tavoitteena on hidastaa tmn ilmin haitallisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti, kansallisesti sek yritystasolla. Yrityksill on yh suurempi paine valmistaa tuotteita ymprist vhemmn kuormittavasti. Työn tavoitteena on tarkastella elinkaariarvioinnin kytettvyytt, kun halutaan tunnistaa pumpputehtaan mahdollisuuksia pienent tuotteidensa valmistuksen ympristnkuormittavuutta. Työss pyritn mys selvittmn ne pumpun valmistuksen prosessit, jotka tuottavat eniten kasvihuonekaasupstj. Tarkastelussa on keskitytty lhinn hiilidioksidipstjen laskentaan. Työss on kytetty elinkaariarvioinnin menetelm ja työ noudattaa SFS ISO 14040 ja 14044 standardia. Elinkaariarviointi on hyvksi havaittu keino tunnistaa ne tuotteen tai palvelun yksikkprosessit, joilla on suurin vaikutus ympristn. Tutkimuksessa luotiin elinkaariarviointi pumppulaitoksen vuosittain tuottamille pumpuille. Samalla toteutettiin elinkaariarviointiin Excel-malli, jolla voidaan arvioida yksittisten pumppujen valmistuksen hiilidioksidipstt. Tulosten pohjalta on tehty mys joitakin ehdotuksia pumpun valmistuksen hiilidioksidipstjen vhentmiseksi. Laskennassa kytetty aineisto kerttiin kirjallisuudesta, pumppulaitoksen alihankkijoilta sek julkaistuista elinkaariarvioinneista vuoden 2008 kesn aikana. Työss on osoitettu, ett elinkaariarviointia voidaan hydynt tunnistettaessa pumpputehtaan ympristtoimenpiteit. Saatujen tulosten luotettavuus on kuitenkin riippuvainen kytettviss olevista resursseista sek lhttietojen tarkkuudesta. Erityisesti valimoiden ilmoittamat energiankulutusmrt vaikuttavat tulosten tarkkuuteen. Tarkempien tulosten saaminen edellyttisi muun muassa tehtaan alihankkijoiden parempaa tietoisuutta omasta energiankulutuksestaan.
Resumo:
Todays business world demands more and more internal and external integration and transparency among companies at all fields. Integrated ERP (enterprise resource planning) systems offer a possibility to improve business practices and procedures by providing a unified view on the business including all functions and departments. Due to the obvious benefits, the popularity of integrated ERP systems keeps growing. The implementation of ERP systems has however proven risky. The implementation projects tend to be long, extensive, and costly and often they end up in a failure. Due to the significant task and role changes ERP implementation brings to almost everybody in the company, training has been identified as one of the most critical success factors of an ERP implementation. To ensure that the training is conducted in the most effective and successful manner, the training outcomes should be evaluated. So far, training evaluation has however gained only limited attention at most companies investing in different training programs. Uponor corporation has initiated a large ERP implementation and process harmonization program in 2004. Thousands of end-users have been trained during this project so far, and the work still continues until the project is completed in 2010. In this thesis, the evaluation of end-user training in Uponors ERP program is brought further from the current state of performing the basic participant satisfaction survey in the end of each class. The results show that in order to reach reliable training effectiveness evaluation results, not only the reaction towards training but also transfer of skills and attitudes and the final results of the training program should be evaluated.
Resumo:
Tss työss suunniteltiin toimintajrjestelmn rakentamista pieneen Lappeenrantalaiseen ilmastointiasennus yritykseen. Toimintajrjestelmn laatujrjestelm suunniteltiin toteutettavaksi ISO 9000- standardin muotoon. ISO 9000- standardin yleiskielell selitetyt asiat knnettiin yrityksen tarpeita vastaavaksi. Työ tehtiin Ilmastointiasennus Partanen Oy:n tarpeisiin ja työ rajattiin toimintajrjestelmn suunnitteluksi. Tmn työn pohjalta tullaan rakentamaan varsinainen toimintajrjestelm lhitulevaisuudessa. Työn alustana kytetty ISO 9000- standardi mahdollistaa mys laatujrjestelmn standardisoinnin.
