Ammattikorkeakoulu innovatiivisena oppimisyhteisönä

Ammattikorkeakoulut ovat osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Niiden tärkeimpiä tuotteita ovat laadukkaat tutkinnot, joilla tuotetaan Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista osaavaa työvoimaa. Koulutusinnovaatioiden avulla ammattikorkeakoulut voivat parantaa opetuksen ja oppimisen laatua ja edistää opiskelijoiden parempaa osaamista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulua innovatiivisena oppimisyhteisönä Hokkasen (2001) hahmotteleman innovatiivisen oppimisyhteisön profiilitekijöiden mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen innovatiivinen oppimisyhteisö KyAMK:ssa toteutuu opettajien kokemana, ja miten innovatiivisen oppimisyhteisön piirteitä voitaisiin edistää mainitussa organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä KyAMK:n Tekniikan ja liikenteen toimialan opettajaa. Tulokset osoittivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johdon sallivan innovatiiviset koulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet, mutta johto ei proaktiivisesti ohjannut ja kannustanut niihin. Ammattikorkeakouluopettajien pedagogisen autonomian todettiin olevan suurta. Tästä huolimatta kaivattiin yhteisöllisyyteen tukevia toimintamalleja, joiden avulla organisaatiossa oleva monialaisen työyhteisön innovaatiopotentiaali voitaisiin valjastaa opetuksen kehittämiseen ja organisaatiolta puuttuvan toiminnan kokonaiskuvan ja -ymmärryksen kehittämiseen. Osana yhteisöllisyyden kehittämistä aineistosta nousi esiin kehittämisehdotuksena pitkäjänteisemmän verkostoitumisen toteuttaminen niin organisaation sisällä kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

Mitä mieltä rinnakkaistallentamisesta? Jyväskylän yliopiston keväällä 2012 toteutetun Open Access -kyselyn tuloksia

Esitys Ajankohtaista julkaisuarkistoista -seminaarissa 14.6.2012

Innovaatiotoiminnan nykytilan kartoittaminen - Case: Mikkelin ammattikorkeakoulu

Diplomityö on tehty Mikkelin ammattikorkeakoululle tavoitteenaan kartoittaa kyseisen organisaation innovaatiotoiminnan nykytila. Tunnistamalla innovaatiotoiminnan puutteet sekä hyvät käytännöt, voidaan toimintaa kehittää määrätietoisesti. Nykytilan kartoitus toteutettiin käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan näkökulmasta käsin. Työn teoreettinen tausta rakentuu ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan muutoksen, innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan käytäntölähtöisyyden ympärille. Empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla, joka toteutettiin Mikkelin ammattikorkea-koulun henkilöstölle keväällä 2012. Tehdyssä tutkimuksessa oli kvalitatiivisen tutkimus-menetelmän lisäksi piirteitä kvantitatiivisesta tutkimusmenetelmästä, johtuen kyselyssä esitettyjen kysymysten luonteesta. Tutkimustulosten perusteella innovaatiotoiminnan nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät kyettiin kuvaamaan. MAMKin innovaatiotoimintaan liittyvistä osa-alueista osassa käytännöt ja puitteet tukivat käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa, mutta myös selkeitä kehityskohteita havaittiin. Suurimmat kehityskohteet liittyivät sisäiseen verkostoitumiseen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden innovaatiopotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Saatujen tulosten perusteella esitettiin keinoja innovaatiotoiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Saadut tulokset ja niiden pohjalta annetut kehitysehdotukset luovat hyvät lähtökohdat Mikkelin ammattikorkeakoulun innovaatiotoiminnan kehittämiselle.

Suomen Matkailijayhdistyksen Jyväskylän haaraosaston Matkaopas Keski-Suomessa matkustaville v. 1906

10 x 15 cm

Jyväskylän kaupungin kartta ja liikekalenteri

kuv., 22 x 15 cm

Vaasan ammattikorkeakoulu : monikielisten matkailuosaajien kouluttaja

Keskustelua matkailualan koulutuksen leikkaussuunnitelmista.

Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen : tutkimus Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun hierarkkisten ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen ja niiden konsernijohtamisen muutoksista

Juhani Määtän kunnallistalouden alaan kuuluva väitöskirja "Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen" tarkastettiin 24.9.2010 Tampereen yliopistossa.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden, monivaikutteisten kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma : Jyväskylän Korpilahti ja Muurame

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden, kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelun tavoitteena on kannustaa viljelijöitä maatalousympäristön luonnon hoitoon ja vesiensuojeluun. Tämä suunnitelma sijoittuu Jyväskylän Korpilahdelle ja Muuramen kunnan maatalousvaltaisille alueille. Suunnitelmajulkaisussa esitellään yhteensä 11 kosteikkokohdetta ja 42 perinnebiotooppia, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohdetta sekä suojavyöhykkeen paikkaa. Kohteiden hoitaminen ja perustaminen on vapaaehtoista.