Ammattikorkeakoulu innovatiivisena oppimisyhteisönä

Ammattikorkeakoulut ovat osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Niiden tärkeimpiä tuotteita ovat laadukkaat tutkinnot, joilla tuotetaan Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista osaavaa työvoimaa. Koulutusinnovaatioiden avulla ammattikorkeakoulut voivat parantaa opetuksen ja oppimisen laatua ja edistää opiskelijoiden parempaa osaamista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulua innovatiivisena oppimisyhteisönä Hokkasen (2001) hahmotteleman innovatiivisen oppimisyhteisön profiilitekijöiden mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen innovatiivinen oppimisyhteisö KyAMK:ssa toteutuu opettajien kokemana, ja miten innovatiivisen oppimisyhteisön piirteitä voitaisiin edistää mainitussa organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä KyAMK:n Tekniikan ja liikenteen toimialan opettajaa. Tulokset osoittivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johdon sallivan innovatiiviset koulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet, mutta johto ei proaktiivisesti ohjannut ja kannustanut niihin. Ammattikorkeakouluopettajien pedagogisen autonomian todettiin olevan suurta. Tästä huolimatta kaivattiin yhteisöllisyyteen tukevia toimintamalleja, joiden avulla organisaatiossa oleva monialaisen työyhteisön innovaatiopotentiaali voitaisiin valjastaa opetuksen kehittämiseen ja organisaatiolta puuttuvan toiminnan kokonaiskuvan ja -ymmärryksen kehittämiseen. Osana yhteisöllisyyden kehittämistä aineistosta nousi esiin kehittämisehdotuksena pitkäjänteisemmän verkostoitumisen toteuttaminen niin organisaation sisällä kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

As part of the Finnish innovation system, universities of applied sciences provide high-quality bachelor’s degrees which are essential to the competitiveness of Finland. Pedagogical innovations can be regarded as a means to improve the quality of teaching and learning, and to foster greater competence-building of students. This study examined Kymenlaakso University of Applied Sciences (KyUAS) as an innovative learning community. The innovative learning community characteristics composed by Hokkanen (2001) were used as a foundation for this study. The objective of this study was to examine how the teachers of KyUAS perceived the innovative learning community characteristics were realized in their organization and how the characteristics could be enhanced. The data were gathered by conducting ten interviews with teachers of KyUAS at the Faculty of Technology and Transport. According to the results, innovativeness in pedagogical development was allowed by the management, but it was not proactively led or encouraged. Teachers had great pedagogical autonomy. However, they perceived a need for more collective and cooperative methods and policies to support them in order for the organization to fully utilize the innovation potential of its multiprofessional community. As part of the development proposal of greater communality, it was suggested that both the internal and external networks should be built and maintained with a more long-term perspective.