981 resultados para Armenian massacres (1915-1923)
Resumo:
The War has brought us into a close relation with Armenia. The annihilation of her people in 1915 and 1916 aroused universal sympathy. For the most of us Armenia, hitherto, had been relegated to a position of partial obscurity in the Near East. We were acquainted with the fact that they had suffered persecution beore at Turkish hands but an indifference born of unfamiliarity with her history, customs and people still continued with us. However much the gulf separating ourselves and these people has been narrowed by the war it is only by an actual journey into their life past and present that we can ever come into a full appreciation of a people who despite persecution and oppression are potentially fine citizens.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
The War has brought us into a close relation with Armenia. The annihilation of her people in 1915 and 1916 aroused universal sympathy. For the most of us Armenia, hitherto, had been relegated to a position of partial obscurity in the Near East. We were acquainted with the fact that they had suffered persecution beore at Turkish hands but an indifference born of unfamiliarity with her history, customs and people still continued with us. However much the gulf separating ourselves and these people has been narrowed by the war it is only by an actual journey into their life past and present that we can ever come into a full appreciation of a people who despite persecution and oppression are potentially fine citizens.
Resumo:
Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.
Resumo:
Front row from left to right: Walter, Ursula, and Freddy; back row from left to right: Hal, Elizabeth, and Kurt Godshaw; picture was probably taken in their backyard on Seelhorststrasse in Hannover, Germany
Resumo:
Front row from left to right: Walter, Ursula, and Freddy; back row from left to right: Hal, Elizabeth, and Kurt Godshaw; picture was probably taken in their backyard on Seelhorststrasse in Hannover, Germany
Resumo:
From left to right: Walter, Kurt, Freddy and Hal Gottschalk (Godsaw)
Resumo:
On shoulders left to right: Freddy, Walter; standing left to right: Kurt, Hal
Resumo:
Front row Walter (left) and Freddy; middle row Kurt (left) and Hal; back row Ursula (left) and Elizabeth
Resumo:
From left to right: Kurt, Walter, Elizabeth, Freddy, Ursula and Hal Gottschalk