Iowa Lottery Action, Vol. 18, No. 12, June 6-9, 2011

Iowa Lottery Retailer Newsletter

6/9/19, à la pointe de Grave, la foule à la pose de la 1ère pierre du monument commémoratif de l'aide américaine : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55780

6/9/19, Mr [Hugh C.] Wallace à la pose de la 1ère pierre du monument en commémoration de l'aide américaine [avec le président Poincaré et le député des Landes Maurice Damour, à la Pointe-de-Grave] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55781

6/9/19, M. Poincaré pose la première pierre du monument élevé en commémoration de l'aide américaine [en présence d'Hugh C. Wallace et du député des Landes Maurice Damour, à la Pointe-de-Grave] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55782

6/9/19, à Bordeaux, M. Poincaré félicite des blessés [et mutilés de guerre, en présence de Deschanel et Hugh Wallace, allées de Tourny] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55797

6/9/19, pose de la 1ère pierre du monument commémoratif de l'aide américaine [le président Poincaré et Maurice Damour, député des Landes, Pointe-de-Grave] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55800

Self, mémoire épisodique et narration chez l'enfant de 6 à 9 ans

Le self est une notion polysémique qui fait l'objet d'un consensus relatif dans plusieurs domaines, dont la psychologie du développement. Elle rend compte de la faculté de s'éprouver le même au fil du temps et de distinguer le « je » qui regarde du « moi » regardé. C'est le garant d'un sens de soi plus ou moins cohérent au fil du temps, en dépit des changements qui surviennent au cours de la vie. Le self combine des processus de réflexivité et d'intersubjectivité. Nous en avons analysé trois composantes fonctionnelles : la mémoire de travail, la mémoire épisodique et la narration, à partir d'un protocole expérimental témoignant de son ontogenèse chez des enfants de 6 à 9 ans (n=24 répartis en deux groupes de 6‐7 et 8-9 ans). Nous avons créé le « jeu informatique du lutin » qui propose un parcours semiorienté dans un monde imaginaire. C'est une narration de soi, opérant la mise en sens des temporalités et des espaces auxquels les événements se réfèrent. Deux semaines après cette « aventure », on recueille la narration des souvenirs épisodiques de cette histoire. Nous avons également utilisé un test de mémoire de travail visuospatiale non verbale. Des différences développementales affectent les dimensions narratives de la mémoire de l'épisode du jeu, comme l'efficacité de la mémoire de travail visuospatiale. Ces développements témoignent d'une augmentation de « l'épaisseur temporelle de la conscience» entre 6 et 9 ans. L'épaisseur de la conscience renvoie fondamentalement à la faculté du self de vivre le temps dans une cyclicité incluant le passé, le présent et le futur anticipé. Le développment observé élargit les possibilités de mettre en lien des mémoires et des scénarios futurs, tout comme les mises en sens des relations aux autres et à soi-­même. Self is a polysemic concept of common use in various scientific fields, among which developmental psychology. It accounts for the capacity to maintain the conviction to be « oneself », always the same through circumstances and throughout my life. This important function contributes in maintaining coherence and some sorte of Ariadne's thread in memory. To analyse the ontogeny of the self, we have focused upon three components : working memory, episodic memory and narration in children aged between 6 and 9 years. We used a non verbal working memory task. It was completed by a video game specially designed for our purpose, in which children were engaged in moving an elf in a landscape changing through seasons, in order to deliver a princess from a mischievous wizard. Two weeks after the game, the children had to tell what happened while they moved the elf. It is a self-narrative that creates a link‐up of temporality and spaces to which the events refer. The narrated episode was assessed for its coherence and continuity dimensions. Developmental differences affect the narrative dimensions of the memory of the episode of the game, as the effectiveness of visuospatial working memory. These developments show an increase in "temporal thickness of consciousness" between 6 and 9 years. The thickness of consciousness basically refers to the ability of the self to live in a cyclical time including past, present and anticipated future. The observed development broadens the possibilities to link memories and future scenarios, like setting sense of relations with others and with oneself.

Preludeja op. 17 nrot 2, 6, 9, 10, 11, 12, 15 & 23

Digitoitu 13. 8. 2008.

Did Jesus cite Isa 6:9-10? : Jesus’ saying in Mark 4:11-12 and the Isaianic idea of hardening and remnant

Mark 4:11-12 innehåller en av Jesu mest gåtfulla utsagor. När Jesus citerar Jes 6:9-10, ser det ut som om han skulle mena att han använder liknelserna för att hindra vissa människor att förstå vad han säger, ända därhän att de därigenom utesluts från möjligheten att göra bättring och att få förlåtelse av Gud. Men utryckte Jesus sig verkligen på detta sätt? Formulerades inte utsagan snarare av den tidiga kyrkan eller evangelisten? Eller gav utsagan - vare sig den härstammade från Jesus eller kyrkan - från början alls uttryck åt tanken att liknelserna hade en förstockande funktion? Under mera än ett århundrade har forskarna ställt frågor av detta slag. Denna forskning syftar till att undersöka om man kan finna en plausibel jesuansk mening hos utsagan. Den utgår från förutsättningen att den mening och funktion som man gav åt Jes 6:9-10 i den palestinska, judiska kontexten under andra Templets period är avgörande för att hitta en jesuansk mening hos utsagan.

TUL Pyöräilymestaruuskilpailut Kallion urheilukentällä Lauantaina 5.9.klo 17 Sunnuntaina 6.9.klo 12

14 x 22 cm

Suomen retkeilymajajärjeston majaretki Königsbergiin ja Itä-Preussiin Helsingistä 2. 6-9. 6. 1938

kuv., 14 x 22 cm

6. - 9.-luokkalaisten tyttöjen äitien asenteet HPV-rokotuksen taustalla ja asenteita mahdollisesti selittävät tekijät Espoossa ja Oulussa

Ihmisen papilloomaviruksia eli HPV-viruksia tunnetaan yli 100. Niistä noin 40 esiintyy genitaalialueella ja voi aiheuttaa infektion. Väestöstä 70 - 80 prosenttia saa elämänsä aikana sukupuolielinten HPV-infektion. Useimmat HPV-infektiot parantuvat itsestään, mutta ne infektiot, jotka eivät parane, voivat hoitamattomana johtaa kohdunkaulan-syövän kehittymiseen 10 - 12 vuoden kuluessa. HPV-infektion aiheuttamien solumuutosten seulonta ja hoito sekä kohdunkaulansyövän hoito ja seuranta aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Rokote HPV-infektiota vastaan on ollut markkinoilla vuodesta 2006 ja vuonna 2013 se otettiin mukaan Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotus on tarkoitettu 11 - 12 -vuotiaille tytöille ja kahden ensimmäisen rokotusohjelmavuoden aikana rokotus-ohjelmaa täydentävästi 13 - 15 -vuotiaille tytöille. HPV-rokotteen tuloa kansalliseen rokotusohjelmaan saatteli eräänlainen mediakohu. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä, että rokotus ei olisi turvallinen ja että sillä olisi vakavia haittavaikutuksia. Väitteet aiheuttivat epätietoisuutta ja huolta vanhempien keskuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että HPV-rokotuskattavuuksissa tulisi olemaan kaupunkien välisiä eroja. THL halusi selvittää mistä rokotuskattavuuserot kaupunkien välillä johtuvat ja ovatko äitien asenteet erilaisia HPV-rokotuksen taustalla kaupungista riippuen. Lisäksi haluttiin selvittää mitä äidit tiesivät HPV-infektiosta, mistä tietolähteistä äidit olivat saaneet tietonsa ja mitä tietolähteitä he pitivät luotettavina. Tutkimus toteutettiin valittujen koulujen Wilma-järjestelmän kautta internetkyselynä 6. - 9.-luokkalaisten tyttöjen äideille Espoossa ja Oulussa. Vastauksia saatiin 685. Vastausten perusteella selkeitä asenne- tai tietoeroja kaupunkien välillä oli hyvin vähän. Kuitenkin kun vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, miten he suhtautuivat HPV-rokotteeseen, selkeitä asenne-eroja tuli esille. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vertailemaan kahta asenneryhmää; HPV-rokotteeseen erityisen myönteisesti suhtautuvia ja HPV-rokotteeseen kriittisesti suhtautuvia. Tulosten perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaajan myönteisyyttä HPV-rokotusta kohtaan. HPV-rokotukseen myönteisesti suhtautuvat luottivat erittäin paljon Suomen ja Euroopan terveys-viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin. HPV-rokotukseen kriittisesti suhtautuvat olivat vähemmän koulutettuja, alemmassa ammattiasemassa ja heidän tulotasonsa oli matalampi. Tässä ryhmässä luottamus viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin oli selkeästi heikompi kuin HPV-rokotukseen myönteisesti suhtautuvassa ryhmässä. Uskonnollisuus näytti tämän tutkimuksen perusteella lisäävän vastaajan kriittistä asennetta HPV-rokotusta kohtaan. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko haitta-vaikutuksista oli yleisin HPV-rokotukseen liitetty negatiivinen asia.

Photograph - Young girl, Martha. Approximate age 6-9 years old. Ambrotype?

Young girl, Martha. Approximate age 6-9 years old. Ambrotype? Ca. 1850s? Brass matting with brass border. Wooden case. Photograph very faded. 8.5mm x 9.5mm (yellow sticker with “x” on front of case).

Hoisting (6/9)

This learning object demonstrates the hoisting technique and includes various common assessment examples, such as effective communication. It features and was narrated by Alis Racey, Senior Lecturer in Occupational Therapy at York St.John University. The technique has been split into 9 reusable learning objects (this is no.6). These resources have been developed through funding from the ALPS CETL. Publisher: York St John University

Els castells a l'escola : 6-9 anys. 'Los castillos en la escuela : 6-9 años'.

Se trata de un conjunto de actividades pensadas para la educación primaria y que pretenden dar unas nociones básicas del que significa ser un castellero y montar un castillo, una manifestación cultural del folclore popular catalán, transmitida de generación en generación desde finales del siglo XVIII, que entró en decadencia a finales del siglo XIX y fue recuperada en la década de 1950. Se presenta la historia de los castillos, un léxico básico y propuestas de actividades. irigido a niños de 6-9 años. Se complementa con otro material dirigido a niños de 10-12 años.